Oikeanlaiset varusteet ja peruskunto suojaavat talviurheiluvammoilta
Talviurheilukauden alkaessa kannattaa panostaa urheiluvammojen ennaltaehkäisyyn oikealaisilla varusteilla ja mitoittamalla vauhti omaan kuntoon ja taitoihin sopivaksi. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, muistuttaa Terveystalon ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

− Laskettelijoiden ja lautailijoiden tärkein varuste on kypärä, mutta myös selkä on hyvä suojata selkäpanssarilla. Etenkin aloittelijat hyötyvät myös rannesuojista. Lisäksi varusteiden pitää olla oikean kokoiset, hyvin huolletut ja oikein säädetyt. Esimerkiksi siteiden säädöt on aina syytä tarkistaa ennen mäkeen lähtemistä.
Polvivammat vaanivat erityisesti laskettelijoita. Lautaillessa niitä tapahtuu harvemmin, koska molemmat jalat ovat kiinni laudassa, eivätkä siksi pääse vääntymään. Eriasteiset pään kolauttamisesta johtuvat vammat ovat yleisiä etenkin hyppyjä harrastavien lautailijoiden keskuudessa, mutta myös laskettelijoilla.
− Vaarallisimpia vammoja ovat vakavat päävammat, jotka ovat onneksi harvinaisempia kypärän käytön yleistymisen vuoksi. Aina varusteetkaan eivät kuitenkaan suojaa. Näin on erityisesti huollettujen rinteiden ulkopuolella off-pisteissä, joissa houkuttelevalta näyttävä lumi voi piilottaa teräviä kiviä, Kallio kertoo.
Ranne- ja olkapäävammoja sattuu herkästi, kun kaaduttaessa otetaan kädellä tukea rinteestä. Sauvoja käyttävät laskijat ja hiihtäjät altistuvat myös "hiihtäjän peukalona" tunnetulle nivelsidevammalle, joka johtuu peukalon retkahduksesta.
Kallio muistuttaa, että murtomaahiihtoa harrastavien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hiihtotekniikkaan, sillä esimerkiksi vääränlainen potkuliike saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Myös harrastejääkiekkoilijoita voi houkuttaa ottaa mallia ammattilaisten näyttävistä otteista, vaikka oma kunto on aivan eri tasolla.
− On hyvä tiedostaa, että harrasteporukan kudosten kestokyky on huomattavasti heikompi kuin lajinammattilaisilla. Ja vaikka usein puhutaan "pipolätkästä", ei sen pitäisi vähentää kypärän käyttöä, Kallio painottaa.
Moni myös lenkkeilee ympäri vuoden. Talvella tulee ottaa huomioon esimerkiksi liukkaudesta ja kylmyydestä aiheutuvat haasteet.
− Juoksijan nilkka on altis viimalle, jolloin erityisesti akillesjänne joutuu koville. Kunnon säärystimet tai vastaavat lisälämmittimet suojaavat nilkkaa eivätkä rajoita nilkan liikettä. Nastoitetut juoksukengät ovat myös hyvä apu talvisiin juoksuhetkiin.
Rasitusvammoja ehkäistään parhaiten huolehtimalla peruskunnosta jo ennen talviurheilukautta. Myös lämmittely on hyvä tehdä huolella ennen kaikkia urheilusuorituksia, samoin venyttely liikunnan jälkeen.
Milloin itsehoito ei riitä?
Kovemman tällin saatuaan kannattaa loppupäivän laskut jättää väliin ja siirtyä lepäämään. Jos vammat eivät ole mustelmia vakavampia, voi turvautua neljän K:n itsehoitoon: kevennys, kylmä, kohotus ja kompressio.
Moni vamma ei heti alkuun tunnu pahalta, mutta sen laatu on hyvä selvittää heti onnettomuuden jälkeen, sillä se saattaa alkaa vaivata jonkin ajan kuluttua. Jos isku on kohdistunut päähän tai niskaan, tulee lääkäriin lähteä sitäkin herkemmin – etenkin, jos kipu ei ota laantuakseen tai niska tuntuu jäykältä.
− Tavallisesti vain osa tapaturmista tarvitsee kiireellistä hoitoa. Tapaturmapäivystykseen kannattaa kuitenkin hakeutua, jos vammakohdassa on kovaa kipua tai esimerkiksi raajan liikuttaminen on vaikeaa. Päivystyksessä vamman laatu voidaan selvittää nopeasti ja tarvittava hoito aloittaa välittömästi, Kallio kertoo.
Onnettomuuden sattuessa nopea ja täsmällinen diagnoosi on tärkeä, sillä se helpottaa ja nopeuttaa sekä hoitoa että toipumista. Valtaosa jatko-ongelmista johtuu puutteellisesta ensivaiheen hoidosta, minkä takia asiantunteva hoito on ensiarvoisen tärkeää pian vamman sattumisen jälkeen. Arveluttavissa tilanteissa asiantuntijan mielipiteen jatkohoidon tarpeesta saa helposti etävastaanotonavulla.
Rasitusvammojen hoidossa on tärkeätä huomioida oireen lievityksen lisäksi myös mahdolliset ongelman syntyyn vaikuttavat taustatekijät ja korjata ne, jotta vamman pahentuminen tai uusiutuminen estyisi, sanoo Kallio.
− Esimerkiksi urheilulääkäriltä saa tähän hyvät neuvot.
Kolme vinkkiä turvalliseen talviurheiluun
- Käytä mäessä ja jäällä aina kypärää! Jos harrastat temppuja ja hyppyjä, käytä myös rankasuojaa.
- Treenaa peruskuntoa ja tekniikkaa ennen hurjia temppuja, vaativia mäkiä ja pitkiä lenkkejä.
- Älä vähättele vaivojasi ja mene ajoissa lääkäriin.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Kesän tapaturmista yksi on kaikkein tavallisin: lääkäri neuvoo, miten kannattaa toimia
Nilkan nyrjähdys on yleisin tapa teloa itsensä kesäaikaan, selviää Terveystalon hoitamien tapaturmien tilastoista. Vakavammat tapaturmat sen sijaan syntyvät pääosin neljästä eri syystä, kertoo tapaturmien vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen.

Lasten terveys ennen ja nyt: Urheilusta saatu rasitusvamma on nykyään yleinen vaiva
Niin terveellistä kuin urheilu onkin, siitä voi seurata rasitusvammoja varsinkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luut sekä lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohdat ovat hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi, professori Jaakko Sinikumpu Terveystalosta.

Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua
Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.

Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.

Nyrjähdykset, murtumat ja mustelmat: näillä ohjeilla voit välttyä liukastumisen aiheuttamilta vammoilta
Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat talvikuukausina arkipäivää, kun kadut jäätyvät luistinkentäksi. Tasapainoa ja reaktiokykyä kannattaa treenata, jotta välttyy kaatumisen vammoilta.

Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä
Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.