Oikeanlaiset varusteet ja peruskunto suojaavat talviurheiluvammoilta

15.9.2022 | Päivitetty 4.11.2022

Talviurheilukauden alkaessa kannattaa panostaa urheiluvammojen ennaltaehkäisyyn oikealaisilla varusteilla ja mitoittamalla vauhti omaan kuntoon ja taitoihin sopivaksi. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, muistuttaa Terveystalon ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

Uusi liikuntaharrastus kannattaa aloittaa omaa kehoa kuunnellen.

 

− Laskettelijoiden ja lautailijoiden tärkein varuste on kypärä, mutta myös selkä on hyvä suojata selkäpanssarilla. Etenkin aloittelijat hyötyvät myös rannesuojista. Lisäksi varusteiden pitää olla oikean kokoiset, hyvin huolletut ja oikein säädetyt. Esimerkiksi siteiden säädöt on aina syytä tarkistaa ennen mäkeen lähtemistä. 

Polvivammat vaanivat erityisesti laskettelijoita. Lautaillessa niitä tapahtuu harvemmin, koska molemmat jalat ovat kiinni laudassa, eivätkä siksi pääse vääntymään. Eriasteiset pään kolauttamisesta johtuvat vammat ovat yleisiä etenkin hyppyjä harrastavien lautailijoiden keskuudessa, mutta myös laskettelijoilla. 

− Vaarallisimpia vammoja ovat vakavat päävammat, jotka ovat onneksi harvinaisempia kypärän käytön yleistymisen vuoksi. Aina varusteetkaan eivät kuitenkaan suojaa. Näin on erityisesti huollettujen rinteiden ulkopuolella off-pisteissä, joissa houkuttelevalta näyttävä lumi voi piilottaa teräviä kiviä, Kallio kertoo. 

Ranne- ja olkapäävammoja sattuu herkästi, kun kaaduttaessa otetaan kädellä tukea rinteestä. Sauvoja käyttävät laskijat ja hiihtäjät altistuvat myös "hiihtäjän peukalona" tunnetulle nivelsidevammalle, joka johtuu peukalon retkahduksesta.  

Kallio muistuttaa, että murtomaahiihtoa harrastavien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hiihtotekniikkaan, sillä esimerkiksi vääränlainen potkuliike saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Myös harrastejääkiekkoilijoita voi houkuttaa ottaa mallia ammattilaisten näyttävistä otteista, vaikka oma kunto on aivan eri tasolla. 

− On hyvä tiedostaa, että harrasteporukan kudosten kestokyky on huomattavasti heikompi kuin lajinammattilaisilla. Ja vaikka usein puhutaan "pipolätkästä", ei sen pitäisi vähentää kypärän käyttöä, Kallio painottaa. 

Moni myös lenkkeilee ympäri vuoden. Talvella tulee ottaa huomioon esimerkiksi liukkaudesta ja kylmyydestä aiheutuvat haasteet. 

− Juoksijan nilkka on altis viimalle, jolloin erityisesti akillesjänne joutuu koville. Kunnon säärystimet tai vastaavat lisälämmittimet suojaavat nilkkaa eivätkä rajoita nilkan liikettä. Nastoitetut juoksukengät ovat myös hyvä apu talvisiin juoksuhetkiin. 

Rasitusvammoja ehkäistään parhaiten huolehtimalla peruskunnosta jo ennen talviurheilukautta. Myös lämmittely on hyvä tehdä huolella ennen kaikkia urheilusuorituksia, samoin venyttely liikunnan jälkeen. 

Milloin itsehoito ei riitä? 

Kovemman tällin saatuaan kannattaa loppupäivän laskut jättää väliin ja siirtyä lepäämään. Jos vammat eivät ole mustelmia vakavampia, voi turvautua neljän K:n itsehoitoon: kevennys, kylmä, kohotus ja kompressio. 

Moni vamma ei heti alkuun tunnu pahalta, mutta sen laatu on hyvä selvittää heti onnettomuuden jälkeen, sillä se saattaa alkaa vaivata jonkin ajan kuluttua. Jos isku on kohdistunut päähän tai niskaan, tulee lääkäriin lähteä sitäkin herkemmin – etenkin, jos kipu ei ota laantuakseen tai niska tuntuu jäykältä. 

− Tavallisesti vain osa tapaturmista tarvitsee kiireellistä hoitoa. Tapaturmapäivystykseen kannattaa kuitenkin hakeutua, jos vammakohdassa on kovaa kipua tai esimerkiksi raajan liikuttaminen on vaikeaa. Päivystyksessä vamman laatu voidaan selvittää nopeasti ja tarvittava hoito aloittaa välittömästi, Kallio kertoo. 

Onnettomuuden sattuessa nopea ja täsmällinen diagnoosi on tärkeä, sillä se helpottaa ja nopeuttaa sekä hoitoa että toipumista. Valtaosa jatko-ongelmista johtuu puutteellisesta ensivaiheen hoidosta, minkä takia asiantunteva hoito on ensiarvoisen tärkeää pian vamman sattumisen jälkeen. Arveluttavissa tilanteissa asiantuntijan mielipiteen jatkohoidon tarpeesta saa helposti etävastaanotonavulla. 

Rasitusvammojen hoidossa on tärkeätä huomioida oireen lievityksen lisäksi myös mahdolliset ongelman syntyyn vaikuttavat taustatekijät ja korjata ne, jotta vamman pahentuminen tai uusiutuminen estyisi, sanoo Kallio.  

Esimerkiksi urheilulääkäriltä saa tähän hyvät neuvot. 

Kolme vinkkiä turvalliseen talviurheiluun

  1. Käytä mäessä ja jäällä aina kypärää! Jos harrastat temppuja ja hyppyjä, käytä myös rankasuojaa.
  2. Treenaa peruskuntoa ja tekniikkaa ennen hurjia temppuja, vaativia mäkiä ja pitkiä lenkkejä.
  3. Älä vähättele vaivojasi ja mene ajoissa lääkäriin.

 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Työkyky ei ole on/off Artikkeli

Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä

Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.

Ortopedi Teemu Paatela neuvoo, onko ortopedi, fysiatri vai fysioterapeutti oikea asiantuntija. Artikkeli

Ortopedi, fysiatri vai fysioterapeutti? Lääkäri neuvoo, kenen puoleen kääntyä

Vääntyikö polvi, muljahtiko nilkka tai särkeekö selkää, niskaa tai hartioita? Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin perehtynyt ammattilainen voi auttaa. Mutta minkä lääkärin vastaanotolle mennä ja milloin tarvitaan fysioterapeuttia? Terveystalon ortopedian erikoisalajohtaja Teemu Paatela neuvoo.

Uusi liikuntaharrastus kannattaa aloittaa omaa kehoa kuunnellen. Artikkeli

Oikeanlaiset varusteet ja peruskunto suojaavat talviurheiluvammoilta

Talviurheilukauden alkaessa kannattaa panostaa urheiluvammojen ennaltaehkäisyyn oikealaisilla varusteilla ja mitoittamalla vauhti omaan kuntoon ja taitoihin sopivaksi. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, muistuttaa Terveystalon ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

Esihenkilö mies hymyilee terveessä työpaikassa Artikkeli

Olkanivel on herkkä rasitukselle

Olkanivelen kipu kannattaa ottaa tosissaan, varsinkin jos tekee fyysistä työtä tai harrastaa mailapelejä. Toimistotyöläisellä olkapään vihoittelu johtuu yleensä hartialihasten kireydestä, mikä on eri asia kuin olkapäähän kohdistuva työperäinen rasitus, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ilkka Sinisaari Terveystalosta.

Nainen katsoo ulos ikkunasta Artikkeli

Kardiologi vastaa: mitä sydämen syke kertoo terveydestäsi?

Miten sydän vanhenee, kannattaako omaa sykettä seurata ja onko korkea leposyke aina merkki huonosta kunnosta? Kansainvälisen Maailman sydänpäivän lähestyessä kardiologian erikoislääkärimme Kristian Paavonen vastaa yleisimpiin kysymyksiin sydämestä ja sen sykkeestä.

Uusi liikuntaharrastus kannattaa aloittaa omaa kehoa kuunnellen. Artikkeli

Näin säilytät liikunnan ilon – ja osallistut samalla energiansäästötalkoisiin

Mitä jos osallistuisit energiansäästötalkoisiin innostumalla uudesta harrastuksesta? Perjantaina 16.9. käynnistyvä liikkujan viikko kannustaa miettimään, miten arjen liikkumisvalinnat vaikuttavat omaan talouteen ja energiankäyttöön. Fysioterapeuttimme Mikko Petäjäniemen vinkeillä liikunta ei muutu pakkopullaksi alkuhuuman jälkeen.