Oikeanlaiset varusteet ja peruskunto suojaavat talviurheiluvammoilta
Talviurheilukauden alkaessa kannattaa panostaa urheiluvammojen ennaltaehkäisyyn oikealaisilla varusteilla ja mitoittamalla vauhti omaan kuntoon ja taitoihin sopivaksi. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, muistuttaa Terveystalon ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.
− Laskettelijoiden ja lautailijoiden tärkein varuste on kypärä, mutta myös selkä on hyvä suojata selkäpanssarilla. Etenkin aloittelijat hyötyvät myös rannesuojista. Lisäksi varusteiden pitää olla oikean kokoiset, hyvin huolletut ja oikein säädetyt. Esimerkiksi siteiden säädöt on aina syytä tarkistaa ennen mäkeen lähtemistä.
Polvivammat vaanivat erityisesti laskettelijoita. Lautaillessa niitä tapahtuu harvemmin, koska molemmat jalat ovat kiinni laudassa, eivätkä siksi pääse vääntymään. Eriasteiset pään kolauttamisesta johtuvat vammat ovat yleisiä etenkin hyppyjä harrastavien lautailijoiden keskuudessa, mutta myös laskettelijoilla.
− Vaarallisimpia vammoja ovat vakavat päävammat, jotka ovat onneksi harvinaisempia kypärän käytön yleistymisen vuoksi. Aina varusteetkaan eivät kuitenkaan suojaa. Näin on erityisesti huollettujen rinteiden ulkopuolella off-pisteissä, joissa houkuttelevalta näyttävä lumi voi piilottaa teräviä kiviä, Kallio kertoo.
Ranne- ja olkapäävammoja sattuu herkästi, kun kaaduttaessa otetaan kädellä tukea rinteestä. Sauvoja käyttävät laskijat ja hiihtäjät altistuvat myös "hiihtäjän peukalona" tunnetulle nivelsidevammalle, joka johtuu peukalon retkahduksesta.
Kallio muistuttaa, että murtomaahiihtoa harrastavien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hiihtotekniikkaan, sillä esimerkiksi vääränlainen potkuliike saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Myös harrastejääkiekkoilijoita voi houkuttaa ottaa mallia ammattilaisten näyttävistä otteista, vaikka oma kunto on aivan eri tasolla.
− On hyvä tiedostaa, että harrasteporukan kudosten kestokyky on huomattavasti heikompi kuin lajinammattilaisilla. Ja vaikka usein puhutaan "pipolätkästä", ei sen pitäisi vähentää kypärän käyttöä, Kallio painottaa.
Moni myös lenkkeilee ympäri vuoden. Talvella tulee ottaa huomioon esimerkiksi liukkaudesta ja kylmyydestä aiheutuvat haasteet.
− Juoksijan nilkka on altis viimalle, jolloin erityisesti akillesjänne joutuu koville. Kunnon säärystimet tai vastaavat lisälämmittimet suojaavat nilkkaa eivätkä rajoita nilkan liikettä. Nastoitetut juoksukengät ovat myös hyvä apu talvisiin juoksuhetkiin.
Rasitusvammoja ehkäistään parhaiten huolehtimalla peruskunnosta jo ennen talviurheilukautta. Myös lämmittely on hyvä tehdä huolella ennen kaikkia urheilusuorituksia, samoin venyttely liikunnan jälkeen.
Milloin itsehoito ei riitä?
Kovemman tällin saatuaan kannattaa loppupäivän laskut jättää väliin ja siirtyä lepäämään. Jos vammat eivät ole mustelmia vakavampia, voi turvautua neljän K:n itsehoitoon: kevennys, kylmä, kohotus ja kompressio.
Moni vamma ei heti alkuun tunnu pahalta, mutta sen laatu on hyvä selvittää heti onnettomuuden jälkeen, sillä se saattaa alkaa vaivata jonkin ajan kuluttua. Jos isku on kohdistunut päähän tai niskaan, tulee lääkäriin lähteä sitäkin herkemmin – etenkin, jos kipu ei ota laantuakseen tai niska tuntuu jäykältä.
− Tavallisesti vain osa tapaturmista tarvitsee kiireellistä hoitoa. Tapaturmapäivystykseen kannattaa kuitenkin hakeutua, jos vammakohdassa on kovaa kipua tai esimerkiksi raajan liikuttaminen on vaikeaa. Päivystyksessä vamman laatu voidaan selvittää nopeasti ja tarvittava hoito aloittaa välittömästi, Kallio kertoo.
Onnettomuuden sattuessa nopea ja täsmällinen diagnoosi on tärkeä, sillä se helpottaa ja nopeuttaa sekä hoitoa että toipumista. Valtaosa jatko-ongelmista johtuu puutteellisesta ensivaiheen hoidosta, minkä takia asiantunteva hoito on ensiarvoisen tärkeää pian vamman sattumisen jälkeen. Arveluttavissa tilanteissa asiantuntijan mielipiteen jatkohoidon tarpeesta saa helposti etävastaanotonavulla.
Rasitusvammojen hoidossa on tärkeätä huomioida oireen lievityksen lisäksi myös mahdolliset ongelman syntyyn vaikuttavat taustatekijät ja korjata ne, jotta vamman pahentuminen tai uusiutuminen estyisi, sanoo Kallio.
− Esimerkiksi urheilulääkäriltä saa tähän hyvät neuvot.
Kolme vinkkiä turvalliseen talviurheiluun
- Käytä mäessä ja jäällä aina kypärää! Jos harrastat temppuja ja hyppyjä, käytä myös rankasuojaa.
- Treenaa peruskuntoa ja tekniikkaa ennen hurjia temppuja, vaativia mäkiä ja pitkiä lenkkejä.
- Älä vähättele vaivojasi ja mene ajoissa lääkäriin.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein
Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.
Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen
Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.
TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"
Fysioterapeutti on yksi loukkaantuneen urheilijan tärkeimmistä tukihenkilöistä. Miten kaksikko pelaa yhteen kuntoutumisen aikana? TPS Jalkapallon laitahyökkääjä Riku Riski ja Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertovat.
Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”
Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”