Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Toukokuussa julkaistun Euroopan laajuisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kyselytutkimuksen (2023) tulosten mukaan jopa 48 % kyselyyn Suomessa vastanneista salaa sateenkaarivähemmistöön kuulumisen työpaikallaan. Vastaava tulos edellisessä kyselytutkimuksessavuodelta 2019 oli 27 %, mikä kertoo ilmapiirin kiristyneen viime vuosien aikana merkittävästi. Suomi on myös kansainvälisessä vertailussa muiden Pohjoismaiden perässä, sillä vastaavat prosentit ovat Ruotsin kohdalla 37 % ja Tanskassa 24 % (2023).
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) osarahoittamassa kolmivuotisessa Sense of Belonging -hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteistyössä 16-29 -vuotiaiden sateenkaarinuorten kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät työelämän ja koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sosiaalista turvallisuutta. Kysyimme Helsinki Pride -yhteisön koulutussuunnittelija Touko Niinimäeltä, mitä asioita nuoret odottavat työnantajilta yhdenvertaisuuden suhteen ja mitä konkreettisia asioita työnantajat voivat tehdä yhdenvertaisuutta edistääkseen?
– Sateenkaarinuoret odottavat työnantajilta aktiivista roolia yhdenvertaisuuden edistämisessä. He toivovat työyhteisöiltä avoimuutta, monimuotoisuuden edistämistä ja konkreettisia toimia syrjintään puuttumiseksi. Tämä sisältää muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkauttamisen, turvallisemman tilan periaatteiden käyttämisen ja epäkohtiin puuttumisen ajoissa, esimerkiksi häirintäyhdyshenkilötoiminnalla, tiivistää Niinimäki.
Vinkkejä moninaisuutta tukeviin käytäntöihin
Organisaatioiden on mahdollista edistää yhdenvertaisuutta monin tavoin. Esimerkiksi rekrytointiprosessissa voidaan ottaa käyttöön moninaisuuslauseke ja kertoa hakijoille työyhteisön yhdenvertaisuuskäytännöistä. Rekrytointivaiheessa annetut lupaukset ja odotukset tulee lunastaa työsuhteen aikana, sillä yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan myös investointi yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Kun työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja arvostetusti, ovat he motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä puolestaan muun muassa edistää yrityksen menestystä. Moninaisuutta kunnioittava käytäntö on esimerkiksi yhdenvertainen kieli, jonka avulla voidaan normalisoida työyhteisön jäsenten erilaisia taustoja ja identiteettejä, muun muassa käytettävien pronominien muodossa. Yhdenvertaiseen kohteluun sitoutuneen organisaation tulee myös luoda kanavat, joissa työntekijät voivat ilmoittaa häirinnästä ja muista organisaation epäkohdista, esimerkiksi EU:n whistleblower-direktiivin ja sen mukaisen ilmoittajansuojelulain hengessä. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että yrityspäättäjät näyttävät esimerkkiä ja sitoutuvat näihin arvoihin ja tavoitteisiin, eli muun muassa kouluttautuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa, sekä mahdollistavat turvallisempaa sosiaalista tilaa luovia käytäntöjä johtamassaan yhteisössä, Niinimäki kertoo.
Sense of Belonging -hanke
Helsinki Pride -yhteisön, Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotyön ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen Sense of Belonging -hanke edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 16-29 -vuotiaiden nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Siihen tähdätään vahvistamalla nuorten omia voimavaroja ja tukemalla työelämää sekä toisen asteen oppilaitoksia monimuotoisuutta paremmin huomioiviksi. Parhaillaan hankkeeseen haetaan mukaan työnantajia ja pääkaupunkiseudulla toimivia toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään oman organisaationsa toimintaa yhdenvertaisemmaksi.
Hankkeessa tarjotaan tukea organisaatioille esimerkiksi seuraavissa aiheissa:
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä.
- Turvallisemman tilan sekä toiminnan periaatteiden työstämisessä ja soveltamisessa.
- Yhdenvertaisuutta edistävien HR-käytäntöjen laatimisessa.
- Sateenkaarikulttuurin esiin tuomisessa työ- ja kouluarjessa.
- EU:n yritysvastuudirektiivin käytännön toimeenpanossa.
Terveys kuuluu kaikille.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin ja tehdä terveydenhuollosta entistä inklusiivisempaa, sillä terveydenhoito vaatii turvallisen tilan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse
Yrittäjä, pidätkö parempaa huolta autostasi kuin itsestäsi? Monella yrittäjällä omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen jää usein taka-alalle ja terveysasioiden äärelle havahdutaan vasta silloin, kun sairastuu. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse – siksi satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä, ellei jopa välttämätön, sijoitus.
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.