Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Toukokuussa julkaistun Euroopan laajuisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kyselytutkimuksen (2023) tulosten mukaan jopa 48 % kyselyyn Suomessa vastanneista salaa sateenkaarivähemmistöön kuulumisen työpaikallaan. Vastaava tulos edellisessä kyselytutkimuksessavuodelta 2019 oli 27 %, mikä kertoo ilmapiirin kiristyneen viime vuosien aikana merkittävästi. Suomi on myös kansainvälisessä vertailussa muiden Pohjoismaiden perässä, sillä vastaavat prosentit ovat Ruotsin kohdalla 37 % ja Tanskassa 24 % (2023).
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) osarahoittamassa kolmivuotisessa Sense of Belonging -hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteistyössä 16-29 -vuotiaiden sateenkaarinuorten kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät työelämän ja koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sosiaalista turvallisuutta. Kysyimme Helsinki Pride -yhteisön koulutussuunnittelija Touko Niinimäeltä, mitä asioita nuoret odottavat työnantajilta yhdenvertaisuuden suhteen ja mitä konkreettisia asioita työnantajat voivat tehdä yhdenvertaisuutta edistääkseen?
– Sateenkaarinuoret odottavat työnantajilta aktiivista roolia yhdenvertaisuuden edistämisessä. He toivovat työyhteisöiltä avoimuutta, monimuotoisuuden edistämistä ja konkreettisia toimia syrjintään puuttumiseksi. Tämä sisältää muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkauttamisen, turvallisemman tilan periaatteiden käyttämisen ja epäkohtiin puuttumisen ajoissa, esimerkiksi häirintäyhdyshenkilötoiminnalla, tiivistää Niinimäki.
Vinkkejä moninaisuutta tukeviin käytäntöihin
Organisaatioiden on mahdollista edistää yhdenvertaisuutta monin tavoin. Esimerkiksi rekrytointiprosessissa voidaan ottaa käyttöön moninaisuuslauseke ja kertoa hakijoille työyhteisön yhdenvertaisuuskäytännöistä. Rekrytointivaiheessa annetut lupaukset ja odotukset tulee lunastaa työsuhteen aikana, sillä yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan myös investointi yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Kun työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja arvostetusti, ovat he motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä puolestaan muun muassa edistää yrityksen menestystä. Moninaisuutta kunnioittava käytäntö on esimerkiksi yhdenvertainen kieli, jonka avulla voidaan normalisoida työyhteisön jäsenten erilaisia taustoja ja identiteettejä, muun muassa käytettävien pronominien muodossa. Yhdenvertaiseen kohteluun sitoutuneen organisaation tulee myös luoda kanavat, joissa työntekijät voivat ilmoittaa häirinnästä ja muista organisaation epäkohdista, esimerkiksi EU:n whistleblower-direktiivin ja sen mukaisen ilmoittajansuojelulain hengessä. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että yrityspäättäjät näyttävät esimerkkiä ja sitoutuvat näihin arvoihin ja tavoitteisiin, eli muun muassa kouluttautuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa, sekä mahdollistavat turvallisempaa sosiaalista tilaa luovia käytäntöjä johtamassaan yhteisössä, Niinimäki kertoo.
Sense of Belonging -hanke
Helsinki Pride -yhteisön, Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotyön ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen Sense of Belonging -hanke edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 16-29 -vuotiaiden nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Siihen tähdätään vahvistamalla nuorten omia voimavaroja ja tukemalla työelämää sekä toisen asteen oppilaitoksia monimuotoisuutta paremmin huomioiviksi. Parhaillaan hankkeeseen haetaan mukaan työnantajia ja pääkaupunkiseudulla toimivia toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään oman organisaationsa toimintaa yhdenvertaisemmaksi.
Hankkeessa tarjotaan tukea organisaatioille esimerkiksi seuraavissa aiheissa:
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä.
- Turvallisemman tilan sekä toiminnan periaatteiden työstämisessä ja soveltamisessa.
- Yhdenvertaisuutta edistävien HR-käytäntöjen laatimisessa.
- Sateenkaarikulttuurin esiin tuomisessa työ- ja kouluarjessa.
- EU:n yritysvastuudirektiivin käytännön toimeenpanossa.
Terveys kuuluu kaikille.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin ja tehdä terveydenhuollosta entistä inklusiivisempaa, sillä terveydenhoito vaatii turvallisen tilan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Sairauspoissaolot laskussa: mitä vuoden 2025 data kertoo suomalaisten työkyvystä?
Terveystalon Näin Suomi voi* -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Vuonna 2025 suomalaisilla työntekijöillä oli keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Näin teknologia tukee vaikuttavaa työterveyttä
Työterveydessä tiedolla johtaminen perustuu monipuoliseen ja organisaatiotasolla kerättyyn dataan. Tekoälyn avulla asiantuntija pystyy tunnistamaan työyhteisön riskit ja kuormitustekijät sekä ohjaamaan yhteisöä kohti vaikuttavampia, kohdennettuja terveyspalveluja. Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala avaa, kuinka data ja AI tukee ammattilaisten työtä ja parantaa yhteisön hyvinvointia.
Digityöterveyden vaikuttavuus syntyy tasaisesta laadusta
Työterveyden suurin arvo yritykselle on saavutettava, tasalaatuinen ja koko organisaatiota tukeva palvelu, joka ehkäisee työkykyriskejä ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Sujuvaa apua asiointiin – tekoälyavustajamme on nyt käytössäsi
Löydät nyt verkkosivuiltamme Terveystalon tekoälyavustajan, joka auttaa sinua löytämään tietoa sivustoltamme. Tekoälyä hyödyntävä bottimme vastaa kysymyksiisi ja ohjaa sinut nopeasti ja helposti etsimäsi tiedon pariin.