Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Toukokuussa julkaistun Euroopan laajuisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kyselytutkimuksen (2023) tulosten mukaan jopa 48 % kyselyyn Suomessa vastanneista salaa sateenkaarivähemmistöön kuulumisen työpaikallaan. Vastaava tulos edellisessä kyselytutkimuksessavuodelta 2019 oli 27 %, mikä kertoo ilmapiirin kiristyneen viime vuosien aikana merkittävästi. Suomi on myös kansainvälisessä vertailussa muiden Pohjoismaiden perässä, sillä vastaavat prosentit ovat Ruotsin kohdalla 37 % ja Tanskassa 24 % (2023).
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) osarahoittamassa kolmivuotisessa Sense of Belonging -hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteistyössä 16-29 -vuotiaiden sateenkaarinuorten kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät työelämän ja koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sosiaalista turvallisuutta. Kysyimme Helsinki Pride -yhteisön koulutussuunnittelija Touko Niinimäeltä, mitä asioita nuoret odottavat työnantajilta yhdenvertaisuuden suhteen ja mitä konkreettisia asioita työnantajat voivat tehdä yhdenvertaisuutta edistääkseen?
– Sateenkaarinuoret odottavat työnantajilta aktiivista roolia yhdenvertaisuuden edistämisessä. He toivovat työyhteisöiltä avoimuutta, monimuotoisuuden edistämistä ja konkreettisia toimia syrjintään puuttumiseksi. Tämä sisältää muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkauttamisen, turvallisemman tilan periaatteiden käyttämisen ja epäkohtiin puuttumisen ajoissa, esimerkiksi häirintäyhdyshenkilötoiminnalla, tiivistää Niinimäki.
Vinkkejä moninaisuutta tukeviin käytäntöihin
Organisaatioiden on mahdollista edistää yhdenvertaisuutta monin tavoin. Esimerkiksi rekrytointiprosessissa voidaan ottaa käyttöön moninaisuuslauseke ja kertoa hakijoille työyhteisön yhdenvertaisuuskäytännöistä. Rekrytointivaiheessa annetut lupaukset ja odotukset tulee lunastaa työsuhteen aikana, sillä yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan myös investointi yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Kun työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja arvostetusti, ovat he motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä puolestaan muun muassa edistää yrityksen menestystä. Moninaisuutta kunnioittava käytäntö on esimerkiksi yhdenvertainen kieli, jonka avulla voidaan normalisoida työyhteisön jäsenten erilaisia taustoja ja identiteettejä, muun muassa käytettävien pronominien muodossa. Yhdenvertaiseen kohteluun sitoutuneen organisaation tulee myös luoda kanavat, joissa työntekijät voivat ilmoittaa häirinnästä ja muista organisaation epäkohdista, esimerkiksi EU:n whistleblower-direktiivin ja sen mukaisen ilmoittajansuojelulain hengessä. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että yrityspäättäjät näyttävät esimerkkiä ja sitoutuvat näihin arvoihin ja tavoitteisiin, eli muun muassa kouluttautuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa, sekä mahdollistavat turvallisempaa sosiaalista tilaa luovia käytäntöjä johtamassaan yhteisössä, Niinimäki kertoo.
Sense of Belonging -hanke
Helsinki Pride -yhteisön, Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotyön ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen Sense of Belonging -hanke edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 16-29 -vuotiaiden nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Siihen tähdätään vahvistamalla nuorten omia voimavaroja ja tukemalla työelämää sekä toisen asteen oppilaitoksia monimuotoisuutta paremmin huomioiviksi. Parhaillaan hankkeeseen haetaan mukaan työnantajia ja pääkaupunkiseudulla toimivia toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään oman organisaationsa toimintaa yhdenvertaisemmaksi.
Hankkeessa tarjotaan tukea organisaatioille esimerkiksi seuraavissa aiheissa:
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä.
- Turvallisemman tilan sekä toiminnan periaatteiden työstämisessä ja soveltamisessa.
- Yhdenvertaisuutta edistävien HR-käytäntöjen laatimisessa.
- Sateenkaarikulttuurin esiin tuomisessa työ- ja kouluarjessa.
- EU:n yritysvastuudirektiivin käytännön toimeenpanossa.
Terveys kuuluu kaikille.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin ja tehdä terveydenhuollosta entistä inklusiivisempaa, sillä terveydenhoito vaatii turvallisen tilan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Kiertotaloudella ja tekoälyllä lisää suorituskykyä ja parempaa hoitoa
Kestävän terveydenhuollon ytimessä teknologia toimii työkaluna, jonka avulla parannetaan sekä hoidon laatua että vastuullisuutta. Terveystalossa suositaan ratkaisuja, joissa kestävyys, kustannustehokkuus ja lääketieteellinen osaaminen kulkevat käsi kädessä.
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Auttaako hieronta lievittämään stressiä? – Kosketus palauttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä
Stressi ei aina näy ulospäin, mutta keho kyllä kertoo, kun kuormitus kasvaa. Terveystalon Rela-hierojien koulutettu hieroja Lassi Ylösen mukaan keho viestii stressistä usein hienovaraisin merkein.
Terveystalon digitaalisille palveluille on myönnetty kansainvälisesti arvostettu tietoturvasertifikaatti ISO27001
Terveystalon tietoturvakäytännöt, prosessit ja riskienhallinta vastaavat kansainvälisiä parhaita käytäntöjä.