Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Toukokuussa julkaistun Euroopan laajuisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kyselytutkimuksen (2023) tulosten mukaan jopa 48 % kyselyyn Suomessa vastanneista salaa sateenkaarivähemmistöön kuulumisen työpaikallaan. Vastaava tulos edellisessä kyselytutkimuksessavuodelta 2019 oli 27 %, mikä kertoo ilmapiirin kiristyneen viime vuosien aikana merkittävästi. Suomi on myös kansainvälisessä vertailussa muiden Pohjoismaiden perässä, sillä vastaavat prosentit ovat Ruotsin kohdalla 37 % ja Tanskassa 24 % (2023).
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) osarahoittamassa kolmivuotisessa Sense of Belonging -hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteistyössä 16-29 -vuotiaiden sateenkaarinuorten kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät työelämän ja koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sosiaalista turvallisuutta. Kysyimme Helsinki Pride -yhteisön koulutussuunnittelija Touko Niinimäeltä, mitä asioita nuoret odottavat työnantajilta yhdenvertaisuuden suhteen ja mitä konkreettisia asioita työnantajat voivat tehdä yhdenvertaisuutta edistääkseen?
– Sateenkaarinuoret odottavat työnantajilta aktiivista roolia yhdenvertaisuuden edistämisessä. He toivovat työyhteisöiltä avoimuutta, monimuotoisuuden edistämistä ja konkreettisia toimia syrjintään puuttumiseksi. Tämä sisältää muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkauttamisen, turvallisemman tilan periaatteiden käyttämisen ja epäkohtiin puuttumisen ajoissa, esimerkiksi häirintäyhdyshenkilötoiminnalla, tiivistää Niinimäki.
Vinkkejä moninaisuutta tukeviin käytäntöihin
Organisaatioiden on mahdollista edistää yhdenvertaisuutta monin tavoin. Esimerkiksi rekrytointiprosessissa voidaan ottaa käyttöön moninaisuuslauseke ja kertoa hakijoille työyhteisön yhdenvertaisuuskäytännöistä. Rekrytointivaiheessa annetut lupaukset ja odotukset tulee lunastaa työsuhteen aikana, sillä yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan myös investointi yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Kun työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja arvostetusti, ovat he motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä puolestaan muun muassa edistää yrityksen menestystä. Moninaisuutta kunnioittava käytäntö on esimerkiksi yhdenvertainen kieli, jonka avulla voidaan normalisoida työyhteisön jäsenten erilaisia taustoja ja identiteettejä, muun muassa käytettävien pronominien muodossa. Yhdenvertaiseen kohteluun sitoutuneen organisaation tulee myös luoda kanavat, joissa työntekijät voivat ilmoittaa häirinnästä ja muista organisaation epäkohdista, esimerkiksi EU:n whistleblower-direktiivin ja sen mukaisen ilmoittajansuojelulain hengessä. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että yrityspäättäjät näyttävät esimerkkiä ja sitoutuvat näihin arvoihin ja tavoitteisiin, eli muun muassa kouluttautuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa, sekä mahdollistavat turvallisempaa sosiaalista tilaa luovia käytäntöjä johtamassaan yhteisössä, Niinimäki kertoo.
Sense of Belonging -hanke
Helsinki Pride -yhteisön, Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotyön ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen Sense of Belonging -hanke edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 16-29 -vuotiaiden nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Siihen tähdätään vahvistamalla nuorten omia voimavaroja ja tukemalla työelämää sekä toisen asteen oppilaitoksia monimuotoisuutta paremmin huomioiviksi. Parhaillaan hankkeeseen haetaan mukaan työnantajia ja pääkaupunkiseudulla toimivia toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään oman organisaationsa toimintaa yhdenvertaisemmaksi.
Hankkeessa tarjotaan tukea organisaatioille esimerkiksi seuraavissa aiheissa:
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä.
- Turvallisemman tilan sekä toiminnan periaatteiden työstämisessä ja soveltamisessa.
- Yhdenvertaisuutta edistävien HR-käytäntöjen laatimisessa.
- Sateenkaarikulttuurin esiin tuomisessa työ- ja kouluarjessa.
- EU:n yritysvastuudirektiivin käytännön toimeenpanossa.
Terveys kuuluu kaikille.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin ja tehdä terveydenhuollosta entistä inklusiivisempaa, sillä terveydenhoito vaatii turvallisen tilan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.