Naisen sepelvaltimotauti voi oireilla salakavalasti
Naiset eivät aina hakeudu riittävän nopeasti hoitoon sydän- ja verisuonitautien oireiden kanssa, sanoo Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela.

Jos naisella on sydän- ja verisuonitautien oireita, hän saattaa pitkittää lääkäriin hakeutumista oman terveytensä kustannuksella, Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela sanoo.
”Naisten hoitoon hakeutumisessa voi tulla viivettä, mikäli he eivät tunnista oireita sydänperäisiksi. Joskus he myös huolehtivat ensin perheenjäsentensä asioista ennen hoitoon hakeutumista. Kerran eräs siivooja soitti ambulanssin vasta työt tehtyään, koska hän ei mielestään voinut jättää siivousta kesken. Infarktin oireena tuolloin oli ylävatsakipu”, Salmela sanoo.
Sydäninfarktin taustalla on yleensä sepelvaltimotauti. Infarktioireiden alkaessa pitää soittaa viipymättä hätänumeroon, sillä jo parinkymmenen minuutin aikana sydämeen alkaa kehittyä kudosvaurioita suonen ollessa kokonaan tukossa. Sydänfilmi eli EKG on tärkein oikean diagnoosin löytämistä ohjaava tutkimus.
Sepelvaltimotauti kehittyy yleensä menopaussin jälkeen
Sepelvaltimotauti kehittyy naisilla keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, yleensä vasta menopaussin jälkeen. Sepelvaltimotaudin riskiä lisäävät kuitenkin merkittävästi tupakointi, diabetes ja sukurasite. Näiden riskitekijöiden yhdistelmä voi johtaa sydäninfarktiin myös naisella jo alle 40-vuotiaana.
Joskus naisten oireet voivat myös olla salakavalia. Miehillä esiintyy useammin tyypillistä rasitusrintakipua, joka saattaa säteillä käsivarteen, kaulalle tai leukaperiin.
Sepelvaltimotaudin oireita voivat olla myös esimerkiksi ahdistus, närästys, ylävatsakipu tai hengenahdistus. Sydänperäisyydestä hyvänä vihjeenä toimii oireen esiintyminen tai paheneminen rasituksessa. Jos esimerkiksi tuttua ylämäkeä noustessa alkaa toistuvasti närästää tai hengästyttää normaalia nopeammin, se voi olla merkki hakeutua lääkärin puheille.
”Toisaalta naisilla on usein myös hengenahdistusta, jonka syy ei ole sepelvaltimotauti, mikä tekee diagnosoinnista haastavaa”, Salmela sanoo ja jatkaa:
”Verenpainetaudin hyvän hoidon merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa. Se pienentää sydäninfarktiriskin lisäksi myös muun muassa sydämen vajaatoiminnan, eteisvärinän ja muiden rytmihäiriöiden ilmaantumisen, sekä aortan repeämisen riskiä.”
Kuka kannustaisi naista hoitoon?
Naiset voivat Salmelan kokemuksen mukaan joskus myös vähätellä omia oireitaan ja selitellä niitä parhain päin. Samaan aikaan keski-ikäisen naisen elämäntilanne voi olla kuormittava: naiset voivat kantaa huolta lapsistaan ja kenties omista ikääntyvistä vanhemmistaan. Eläkeiässä huolia saattavat aiheuttaa paitsi puolison, myös omien sisarusten terveys.
”Infarktin saaneiden miesten tarinoissa toistuu usein, ettei muuten olisi tultu, mutta vaimo pakotti. Joskus tuntuu, että naisetkin saattaisivat tarvita hoitoon patistelua”, Salmela hymähtää.
Ajoittain Salmelan vastaanotolle esimerkiksi sydämen muljahtelun takia tulleen potilaan todellinen juurisyy tilanteelle voikin olla se, että hän on aivan uuvuksissa. Salmela muistuttaa, että jokaisen tulee miettiä myös tulevaisuuttaan, eikä keskittyä vain tämän päivän arjesta selviytymiseen autopilotilla.
”Yleispätevänä ohjeena meille kaikille on edesmenneen kollegan Aki Hintsan lause: akkuja pitää ladata enemmän kuin niistä ottaa virtaa. Se on edellytys sille, että jää voimia pitää itsestä huolta, kuten syödä hyvin ja liikkua tarpeeksi”, Salminen kannustaa ja jatkaa:
”Liikunta on halpa henkivakuutus, sillä se parantaa muun muassa sepelvaltimotaudin ennustetta ja lieventää monien sydänsairauksien oireita. Säännöllisesti liikkuvalla sairauden oireet ilmaantuvat myös aiemmin kuin vähän liikkuvalla, jolloin hoidon tarpeen arvioon hakeudutaan aiemmin.”
Sepelvaltimotaudin tavallisimpia riskitekijöitä
- Sukurasite: miehille alle 50-vuotiaana, naisille alle 60-vuotiaalla ilmennyt sepelvaltimotautikohtaus
- Korkea kolesteroli
- Verenpainetauti
- Diabetes
- Tupakka
- Vähäinen liikunta
- Ylipaino
- Raskausajan diabetes, kohonnut verenpaine tai raskausmyrkytys
Omia riskitekijöitään voi kartoittaa THL:n FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lisätietoja sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta löydät Sydänliiton sivuilta.

Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.

Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.

Kokeneen lääkärin 5 vinkkiä valinnanvapauskokeiluun: näin vastaanotto onnistuu
Syyskuun alusta alkaen yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla eli noin 28 eurolla. Terveystalon johtava lääkäri ja vuosia terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Marja-Leena Hyypiä jakaa vinkkinsä, joiden avulla vastaanotto sujuu parhaiten.