Naisen sepelvaltimotauti voi oireilla salakavalasti
Naiset eivät aina hakeudu riittävän nopeasti hoitoon sydän- ja verisuonitautien oireiden kanssa, sanoo Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela.
Jos naisella on sydän- ja verisuonitautien oireita, hän saattaa pitkittää lääkäriin hakeutumista oman terveytensä kustannuksella, Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela sanoo.
”Naisten hoitoon hakeutumisessa voi tulla viivettä, mikäli he eivät tunnista oireita sydänperäisiksi. Joskus he myös huolehtivat ensin perheenjäsentensä asioista ennen hoitoon hakeutumista. Kerran eräs siivooja soitti ambulanssin vasta työt tehtyään, koska hän ei mielestään voinut jättää siivousta kesken. Infarktin oireena tuolloin oli ylävatsakipu”, Salmela sanoo.
Sydäninfarktin taustalla on yleensä sepelvaltimotauti. Infarktioireiden alkaessa pitää soittaa viipymättä hätänumeroon, sillä jo parinkymmenen minuutin aikana sydämeen alkaa kehittyä kudosvaurioita suonen ollessa kokonaan tukossa. Sydänfilmi eli EKG on tärkein oikean diagnoosin löytämistä ohjaava tutkimus.
Sepelvaltimotauti kehittyy yleensä menopaussin jälkeen
Sepelvaltimotauti kehittyy naisilla keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, yleensä vasta menopaussin jälkeen. Sepelvaltimotaudin riskiä lisäävät kuitenkin merkittävästi tupakointi, diabetes ja sukurasite. Näiden riskitekijöiden yhdistelmä voi johtaa sydäninfarktiin myös naisella jo alle 40-vuotiaana.
Joskus naisten oireet voivat myös olla salakavalia. Miehillä esiintyy useammin tyypillistä rasitusrintakipua, joka saattaa säteillä käsivarteen, kaulalle tai leukaperiin.
Sepelvaltimotaudin oireita voivat olla myös esimerkiksi ahdistus, närästys, ylävatsakipu tai hengenahdistus. Sydänperäisyydestä hyvänä vihjeenä toimii oireen esiintyminen tai paheneminen rasituksessa. Jos esimerkiksi tuttua ylämäkeä noustessa alkaa toistuvasti närästää tai hengästyttää normaalia nopeammin, se voi olla merkki hakeutua lääkärin puheille.
”Toisaalta naisilla on usein myös hengenahdistusta, jonka syy ei ole sepelvaltimotauti, mikä tekee diagnosoinnista haastavaa”, Salmela sanoo ja jatkaa:
”Verenpainetaudin hyvän hoidon merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa. Se pienentää sydäninfarktiriskin lisäksi myös muun muassa sydämen vajaatoiminnan, eteisvärinän ja muiden rytmihäiriöiden ilmaantumisen, sekä aortan repeämisen riskiä.”
Kuka kannustaisi naista hoitoon?
Naiset voivat Salmelan kokemuksen mukaan joskus myös vähätellä omia oireitaan ja selitellä niitä parhain päin. Samaan aikaan keski-ikäisen naisen elämäntilanne voi olla kuormittava: naiset voivat kantaa huolta lapsistaan ja kenties omista ikääntyvistä vanhemmistaan. Eläkeiässä huolia saattavat aiheuttaa paitsi puolison, myös omien sisarusten terveys.
”Infarktin saaneiden miesten tarinoissa toistuu usein, ettei muuten olisi tultu, mutta vaimo pakotti. Joskus tuntuu, että naisetkin saattaisivat tarvita hoitoon patistelua”, Salmela hymähtää.
Ajoittain Salmelan vastaanotolle esimerkiksi sydämen muljahtelun takia tulleen potilaan todellinen juurisyy tilanteelle voikin olla se, että hän on aivan uuvuksissa. Salmela muistuttaa, että jokaisen tulee miettiä myös tulevaisuuttaan, eikä keskittyä vain tämän päivän arjesta selviytymiseen autopilotilla.
”Yleispätevänä ohjeena meille kaikille on edesmenneen kollegan Aki Hintsan lause: akkuja pitää ladata enemmän kuin niistä ottaa virtaa. Se on edellytys sille, että jää voimia pitää itsestä huolta, kuten syödä hyvin ja liikkua tarpeeksi”, Salminen kannustaa ja jatkaa:
”Liikunta on halpa henkivakuutus, sillä se parantaa muun muassa sepelvaltimotaudin ennustetta ja lieventää monien sydänsairauksien oireita. Säännöllisesti liikkuvalla sairauden oireet ilmaantuvat myös aiemmin kuin vähän liikkuvalla, jolloin hoidon tarpeen arvioon hakeudutaan aiemmin.”
Sepelvaltimotaudin tavallisimpia riskitekijöitä
- Sukurasite: miehille alle 50-vuotiaana, naisille alle 60-vuotiaalla ilmennyt sepelvaltimotautikohtaus
- Korkea kolesteroli
- Verenpainetauti
- Diabetes
- Tupakka
- Vähäinen liikunta
- Ylipaino
- Raskausajan diabetes, kohonnut verenpaine tai raskausmyrkytys
Omia riskitekijöitään voi kartoittaa THL:n FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lisätietoja sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta löydät Sydänliiton sivuilta.
Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Lastenpsykiatri Kirsi Kakko ja psykologi Sanna Manderbacka hoitavat lasten mieltä työparina
Kirsi Kakko ja Sanna Manderbacka auttavat työparina lapsia ja perheitä Terveystalo Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä. Joustava työ antaa Kirsille aikaa myös tutkimustyöhön ja vanhan talon kunnostukseen. Sanna löytää vapaa-ajallaan Lapin luonnosta joka kerralla uutta.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.