Naisen sepelvaltimotauti voi oireilla salakavalasti
Naiset eivät aina hakeudu riittävän nopeasti hoitoon sydän- ja verisuonitautien oireiden kanssa, sanoo Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela.
Jos naisella on sydän- ja verisuonitautien oireita, hän saattaa pitkittää lääkäriin hakeutumista oman terveytensä kustannuksella, Terveystalon kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Birgitta Salmela sanoo.
”Naisten hoitoon hakeutumisessa voi tulla viivettä, mikäli he eivät tunnista oireita sydänperäisiksi. Joskus he myös huolehtivat ensin perheenjäsentensä asioista ennen hoitoon hakeutumista. Kerran eräs siivooja soitti ambulanssin vasta työt tehtyään, koska hän ei mielestään voinut jättää siivousta kesken. Infarktin oireena tuolloin oli ylävatsakipu”, Salmela sanoo.
Sydäninfarktin taustalla on yleensä sepelvaltimotauti. Infarktioireiden alkaessa pitää soittaa viipymättä hätänumeroon, sillä jo parinkymmenen minuutin aikana sydämeen alkaa kehittyä kudosvaurioita suonen ollessa kokonaan tukossa. Sydänfilmi eli EKG on tärkein oikean diagnoosin löytämistä ohjaava tutkimus.
Sepelvaltimotauti kehittyy yleensä menopaussin jälkeen
Sepelvaltimotauti kehittyy naisilla keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin, yleensä vasta menopaussin jälkeen. Sepelvaltimotaudin riskiä lisäävät kuitenkin merkittävästi tupakointi, diabetes ja sukurasite. Näiden riskitekijöiden yhdistelmä voi johtaa sydäninfarktiin myös naisella jo alle 40-vuotiaana.
Joskus naisten oireet voivat myös olla salakavalia. Miehillä esiintyy useammin tyypillistä rasitusrintakipua, joka saattaa säteillä käsivarteen, kaulalle tai leukaperiin.
Sepelvaltimotaudin oireita voivat olla myös esimerkiksi ahdistus, närästys, ylävatsakipu tai hengenahdistus. Sydänperäisyydestä hyvänä vihjeenä toimii oireen esiintyminen tai paheneminen rasituksessa. Jos esimerkiksi tuttua ylämäkeä noustessa alkaa toistuvasti närästää tai hengästyttää normaalia nopeammin, se voi olla merkki hakeutua lääkärin puheille.
”Toisaalta naisilla on usein myös hengenahdistusta, jonka syy ei ole sepelvaltimotauti, mikä tekee diagnosoinnista haastavaa”, Salmela sanoo ja jatkaa:
”Verenpainetaudin hyvän hoidon merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa. Se pienentää sydäninfarktiriskin lisäksi myös muun muassa sydämen vajaatoiminnan, eteisvärinän ja muiden rytmihäiriöiden ilmaantumisen, sekä aortan repeämisen riskiä.”
Kuka kannustaisi naista hoitoon?
Naiset voivat Salmelan kokemuksen mukaan joskus myös vähätellä omia oireitaan ja selitellä niitä parhain päin. Samaan aikaan keski-ikäisen naisen elämäntilanne voi olla kuormittava: naiset voivat kantaa huolta lapsistaan ja kenties omista ikääntyvistä vanhemmistaan. Eläkeiässä huolia saattavat aiheuttaa paitsi puolison, myös omien sisarusten terveys.
”Infarktin saaneiden miesten tarinoissa toistuu usein, ettei muuten olisi tultu, mutta vaimo pakotti. Joskus tuntuu, että naisetkin saattaisivat tarvita hoitoon patistelua”, Salmela hymähtää.
Ajoittain Salmelan vastaanotolle esimerkiksi sydämen muljahtelun takia tulleen potilaan todellinen juurisyy tilanteelle voikin olla se, että hän on aivan uuvuksissa. Salmela muistuttaa, että jokaisen tulee miettiä myös tulevaisuuttaan, eikä keskittyä vain tämän päivän arjesta selviytymiseen autopilotilla.
”Yleispätevänä ohjeena meille kaikille on edesmenneen kollegan Aki Hintsan lause: akkuja pitää ladata enemmän kuin niistä ottaa virtaa. Se on edellytys sille, että jää voimia pitää itsestä huolta, kuten syödä hyvin ja liikkua tarpeeksi”, Salminen kannustaa ja jatkaa:
”Liikunta on halpa henkivakuutus, sillä se parantaa muun muassa sepelvaltimotaudin ennustetta ja lieventää monien sydänsairauksien oireita. Säännöllisesti liikkuvalla sairauden oireet ilmaantuvat myös aiemmin kuin vähän liikkuvalla, jolloin hoidon tarpeen arvioon hakeudutaan aiemmin.”
Sepelvaltimotaudin tavallisimpia riskitekijöitä
- Sukurasite: miehille alle 50-vuotiaana, naisille alle 60-vuotiaalla ilmennyt sepelvaltimotautikohtaus
- Korkea kolesteroli
- Verenpainetauti
- Diabetes
- Tupakka
- Vähäinen liikunta
- Ylipaino
- Raskausajan diabetes, kohonnut verenpaine tai raskausmyrkytys
Omia riskitekijöitään voi kartoittaa THL:n FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lisätietoja sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta löydät Sydänliiton sivuilta.
Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
"Voiko turvotusta aiheuttaviin ruokiin siedättyä?"
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin turvotuksesta ja vatsavaivoista sekä niitä aiheuttavista ruoista.
Terveystalo on jälleen yksi terveydenhuoltoalan houkuttelevimmista työnantajista
Terveystalo on jälleen yksi terveydenhuoltoalan ihanteellisimmista työpaikoista alan ammattilaisten näkökulmasta. Tämä käy ilmi Universumin vuotuisesta työantajamielikuvatutkimuksesta, johon vastasi vuonna 2025 yli 1 200 terveydenhuoltoalan ammattilaista.
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.