Artikkeli Suun terveys

Miten ikä näkyy suussasi?

Työikäisen suussa jylläävät ikenien tulehdukset. Kuusikymppisenä lapsuudesta tuttu reikiintyminen tekee paluun, mutta uuteen paikkaan. Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula kertoo, miten suuta on hyvä hoitaa eri ikävaiheissa.

Nainen hammaslääkärin vastaanotolla.

Lapsena hampaat reikiintyvät

Leikki- ja alakouluikäisten suun terveyttä uhkaa maailman yleisin hammassairaus eli karies, hampaiden reikiintyminen. Hampaat reikiintyvät, jos hampaita ei puhdista plakista ja happohyökkäyksiä kertyy liian monta päivässä. Happohyökkäys syntyy joka kerta, kun suuhun laittaa jotain muuta kuin vettä.

‒ Usein unohtuu, että hampaiden reikiintyminen on nimenomaan sairaus, muistuttaa Ketola-Kinnula.

Teini-ikä tuo tulehdukset

Reikiintyminen liittyy myös teini-ikään ja nuoruuteen.

‒ Teini-iässä ote saattaa lipsahtaa, kun tulee lisää valtaa, mutta ei vastuuta. Reikiä voi tulla myös, kun nuori muuttaa kotoa. Kun kukaan ei muistuta hampaiden hoidosta, monesti eletään kuin pellossa. 

Parikymppisenä reikiintyminen rauhoittuu. Sen sijaan jo 14-vuotiailla alkavaa näkyä alttius iensairauksille,

Tulehdusten pahempi aste on parodontiitti.

‒ Ikenet ja hampaiden kiinnityskudokset kannattaisi tutkia huolellisesti jo kasiluokkalaisilla, koska niiden alku on nähtävissä jo silloin. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat ne, joille ei ole tullut jatkuvasta karkinsyönnistä ja limsanjuonnista huolimatta reikiä. Siksi he ovat ajatelleet, ettei hampaista tarvitse välittää, ja jättäneet ne harjaamatta, sanoo Ketola-Kinnula.

Iensairaudet ovat suomalaisen aikuisväestön yleisimpiä suun sairauksia.

‒ Lähes jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan.

Ientulehdus on hampaan kiinnityskudoksia tuhoavan parodontiitin esiaste. Sen aiheuttaa hampaiden pinnalle kertynyt bakteeriplakki, jonka seurauksena ien turpoaa, alkaa punoittaa ja ehkä vuotaa verta harjatessa. Kun ientulehdus etenee parodontiitiksi, hampaan kiinnityskudokset alkavat tuhoutua.

Parodontiitissa laaja tulehdus ei välttämättä oireile lainkaan, mutta vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen.

Parodontiitti kehittyy työiässä

Jos ientulehdus ei ehdi edetä parodontiitiksi ja tuhota kiinnityskudoksia, se paranee oikealla hoidolla jälkiä jättämättä.

‒ Pelkästään puhdistuksen tehostaminen palauttaa tilanteen täysin. Mitään vahinkoja ei ole vielä tapahtunut.

Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22‒28 vuoden iässä. Kehitys ei ole suoraviivaista, vaan sairaudessa on paranemis- ja pahenemisvaiheita. Jos parodontiittia ei huomata ja hoideta riittävän ajoissa, se voi kehkeytyä vaikea-asteiseksi.

‒ Silloin hampaat alkavat heilua, ne saattavat alkaa irrota tai niitä voi olla pakko poistaa. Monet ajattelevat, että sellaista tapahtuu vain kahdeksankymppisille mummoille, mutta vaikea-asteisen parodontiitin huippuilmaantumisikä on 38 vuotta.

Reikiintyminen palaa kuusikymppisenä

Sillä välin, kun ientulehdukset jylläävät, työikä on yleensä reikiintymisen kannalta rauhallista aikaa. Tilanne muuttuu eläkeiässä.

‒ Eläköityessä normaalirytmi muuttuu, napostelu saattaa yleistyä, eikä hampaiden hoito ole niin mielessä. Kuusikymppisillä alkaa myös olla lääkityksiä, ja 80 prosenttia reseptilääkkeistä vähentää hampaita suojaavan syljen eritystä.

Iän myötä hampaiden hoidosta tulee entistä tärkeämpää ja samalla vaikeampaa, sanoo Ketola-Kinnula.

‒ Käden motoriikka heikkenee, mikä vaikeuttaa hampaiden puhdistusta. Lisäksi tulee usein muistisairauksia, muita vaivoja ja murheita, joiden vuoksi hampaiden hoito ei ehkä tunnu niin tärkeitä.

Lapsuuteen verrattuna reikiä ilmaantuu nyt uusiin paikkoihin.

‒ Ikenet vetäytyvät, mikä paljastaa hampaiden kaulat, joista tulee reikiintymisen lempipaikka. Juurikaries saattaa katkaista hampaat kokonaan.

Tarkastus suojaa joka iässä

Joka iässä paras tapa ehkäistä riskejä on käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen sekä se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa hoitaa itse.

Yleistä suositusta siitä, miten usein hammaslääkärillä tai suuhygienistillä tulisi käydä, ei enää ole, vaan hammaslääkäri määrittelee sen jokaiselle yksilöllisesti. Suositeltuun käyntitiheyteen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sairaudet, lääkitykset, tupakointi ja paino.

‒ Jollekin saattaa riittää hammaslääkärikäynti joka toinen vuosi, toiselle suositellaan hammaslääkärikäyntiä kaksi kertaa vuodessa ja jopa 3-4 suuhygienistikäyntiä niiden välissä, sanoo Ketola-Kinnula.

 


Dental_Nyt-on-suun-vuoro_banneri_912x513_web.png

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.

Lue lisää aiheesta

Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?” Artikkeli

Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?”

Tarve tai halu aloittaa oikomishoito aikuisiällä voi syntyä monesta eri syystä: toisinaan taustalla ovat ulkonäköön liittyvät syyt ja toisinaan terveydelliset tai fysiologiset syyt. Mari Varjonen päätyi oikomishoitoon vaikean purentavirheen takia, joka alkoi oireilla vasta aikuisena. Mari ja häntä hoitava erikoishammaslääkäri Virpi Myller kertovat, mitä aikuisiän oikomishoidosta olisi hyvä tietää ja mitä oikomismatkan varrella on odotettavissa.

Miten vähennän hampaiden narskuttelua yöllä? Artikkeli

Miten vähennän hampaiden narskuttelua?

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yöllä tapahtuvaa tahatonta hampaiden yhteen puremista tai hankaamista. Narskuttelu aiheuttaa muun muassa hampaiden kulumista ja kipua leukanivelissä sekä puremalihaksissa. Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi kertoo, kuinka narskuttelun oireita voidaan hoitaa ja miten siitä syntyviä vaurioita voidaan vähentää.

Hammaslääkäripelon voittaminen, kuva hammaslääkärin vastaanotolta Artikkeli

Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen

Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.

Lasten erikoishammaslääkäri Ulla Saarnisto Terveystalosta. Artikkeli

Lasten erikoishammaslääkärin kaksi muistisääntöä vanhemmille: nosta huulta ja muista kuutoset

Suomessa on vain noin 20 lapsiin erikoistunutta hammaslääkäriä. Terveystalossa työskentelevä Ulla Saarnisto on heistä yksi. Hän neuvoo lasten vanhemmille hampaiden hoitoon kaksi uutta muistisääntöä.

BOP-indeksi vaikuttaa liikkujan suorituskykyyn. Artikkeli

Tiedätkö jo BOP-indeksisi? Hammaslääkäri kertoo, mitä se paljastaa terveydestäsi ja suorituskyvystäsi

Tiedät ehkä maksimaalisen hapenottokykysi, leposykkeesi, sydämen ikäsi ja unesi laadun viime yönä. Mutta tunnetko BOP-indeksisi?

Poraajasta tuli puhetyöläinen: ”Suun terveys on muutakin kuin reikien paikkaamista” Artikkeli

Poraajasta tuli puhetyöläinen: ”Suun terveys on muutakin kuin reikien paikkaamista”

Hammaslääkärien työkenttä laajeni reikien tilkitsemisestä koko suun terveydestä huolehtimiseen. Työssä tärkeintä on potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen, sanoo Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi.