Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?”

Vuonna 2019 Mari Varjoselta lohkesi hammas, joka jouduttiin poistamaan. Tilanne harmitti, mutta ei aiheuttanut vielä suurta huolta. Pari vuotta myöhemmin takahampaaseen alkoi usein tulla lohkeamia, mikä sai Marin varpailleen. Hän päätti hakea apua, kun huoli hampaan halkeamisesta sai hänet varomaan syömistä.

–  Kävin ensin implantteihin erikoistuneella hammaslääkärillä, joka katsoi tilanteen ja kysyi heti, että oletko ajatellut oikomista. Kuulemma implantti ei olisi mahtunut paikalleen, mutta oikomisella puuttuvan hampaan aiheuttama kolo saataisiin umpeen. Tämä oli minulle uusi tieto.

Ennen lohkeamia Marilla ei ollut ollut ongelmia suunterveydessä.

– Minulla on käytännössä aina ollut niin sanotusti hyvät hampaat. Kerran yksi hammaslääkäri kuvaili niitä persoonallisen näköiseksi, mutta ei nähnyt tarvetta oikomishoidolle, kun kysyin asiasta. Iän myötä paha purentavirhe alkoi kuitenkin oireilla, mikä aiheutti lohkeamia hampaaseen ja kipujakin suun alueelle, Mari kertoo.

 – Varasin ajan oikomishoidon erikoishammaslääkäri Virpi Myllerille Terveystaloon. Hän kävi läpi eri vaihtoehtoja ja kehotti minua tutustumaan ja miettimään niitä rauhassa. Vastasin hänelle, että tutustun kyllä, mutta laitetaan tämä asia kuntoon.

Marille asennettiin kiinteä oikomiskoje hampaiden sisäpintaan eli kielen puoleiseen pintaan. Ennen asentamista käytiin huolellisesti läpi mahdolliset haittavaikutukset: suuhun voi esimerkiksi tulla kipuja tai epämukavuuden tunnetta, jotkin ruoat pitää jättää pois ja artikulointi voi olla alkuun hankalaa, kun kieli totuttelee muuttuneeseen tilanteeseen.

Toimitusjohtajana työskentelevän Marin työ edellyttää paljon puhumista, ja hän pitääkin juuri kieleen ja puheentuotantoon liittyviä haittavaikutuksia itselleen hankalimpina. Etenkin alussa kielen kipu ja väsyminen yllättivät, vaikka niistä oli puhuttu etukäteen.

– Tykkään kertoa ihmisille, että oikominen vaikuttaa puheeseen, koska muut eivät näe rautoja. Etenkin pitkän päivän jälkeen puhuminen on vaikeampaa tai oikeammin väsyttävämpää, mutta ajattelen sen niin, että nämä raudat ovat laittaneet minut kuuntelemaan entistä enemmän. Kun sen sanoo ääneen ihmisille, että puhu sinä, minä kuuntelen, niin kaikki kyllä ymmärtävät.

Oikomishoito suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan 

Maria hoitanut erikoishammaslääkäri Virpi Myller on tehnyt oikomishoitoja jo yli 20 vuotta. Hän on erikoistunut hampaan sisäpinnoille kiinnitettäviin oikomiskojeisiin, ja on itse asiassa ainoa erikoishammaslääkäri Suomessa, joka on suorittanut maisteritutkinnon oikomisen linguaalitekniikassa eli juuri hampaan sisäpintaa hyödyntävissä oikomishoidoissa. Kansainvälisesti maailmassa on noin 70 tutkinnon suorittanutta ammattilaista. 

Oikomiskojeen asentaminen hampaiden sisäpintaan voi helpottaa oikomisprosessiin lähtemistä, sillä se ei näy ulospäin. Virpin mukaan tämä on monelle tärkeä kriteeri, mutta syitä on myös muita.

– Tietyissä purentavirheissä sisäpuolen raudoilla saa viimeistellymmän lopputuloksen – ja se on tietysti kaikkein tärkeintä. Oikomishoito suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan. Usein asiakas voi valita, haluaako hän raudat sisä- vai ulkopinnalle, mutta aina näin ei ole, hän kertoo. 

Tarve tai halu aloittaa oikomishoito aikuisiällä voi syntyä monesta eri syystä. Toisinaan taustalla on ulkonäköön liittyvät syyt ja toisinaan terveydelliset tai fysiologiset syyt, kuten purentavirhe. Purentavirhe voi oireille yhdellä tai usemmalla tavalla: oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, niska- ja hartiaseudun jäykkyys tai särky tai  tai leukanivelten väsyminen, kipu tai naksuminen. Oli syy mikä hyvänsä, Virpi kannustaa kysymään aiheesta omalta hammaslääkäriltään tai hakeutumaan suoraan erikoishammaslääkärin konsultaatioon, josta saa paljon lisätietoa omasta purukalustostaan – päätyipä sitten aloittamaan oikomisen tai ei. 

– Konsultaatiokäynnillä käydään läpi asiakkaan tilanne ja esitiedot, minkä jälkeen tarkastelen ensin kasvoista, ovatko esimerkiksi leuat kehittyneet normaalisti, miltä nenän asento näyttää ja onko kasvoissa epäsymmetriaa. Sen jälkeen tutkin suun sisäpuolelta. Yleensä jo tämän tarkastuksen pohjalta voin kertoa asiakkaalle, voisiko hän hyötyä oikomisesta ja jos kyllä, miten se voitaisiin toteuttaa. Moni on iloinen jo tästä tiedosta, vaikka ei siltä istumalta päättäisikään ryhtyä oikomishoitoon, hän kertoo.

Virpi Myller (vas.) ja Mari Varjonen

Pitkä prosessi vaatii sitoutumista – ja joskus huumoriakin 

Aikuisiän oikomishoito on yleensä pitkä prosessi: hampaan sisäpintaan asennettavaa oikomiskojetta pidetään tyypillisesti 1,5–2 vuotta. Hoidon aikana vastaanotolla käydään lähes kuukausittain, eli oikominen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka oikomisen aiheuttamat kivut helpottavat alun jälkeen, voi erilaisia tuntemuksia ja vaivojakin tulla matkan varrella. 

Virpi Myllerin mukaan tämä käydään asiakkaan kanssa läpi ennen oikomisen aloittamista, eikä yleensä kukaan halua lopettaa prosessia kesken kaiken. 

 – Kesken oikomista ei kannata missään tapauksessa lopettaa. Kun lähdetään muuttamaan purentaa, se voi olla oikomisen aikana jopa aloitustilannetta huonompi ennen kuin se korjaantuu. Jos asiakas alkaa osoittaa turnausväsymyksen merkkejä, juttelemme vastaanotolla aiheesta ja katsomme kuvia, joista näkee edistymisen. 

Mari tunnistaa ilmiön. 

– Olen kyllä joskus sanonut Virpille, että olen vähän väsynyt näihin rautoihin. Jo sen sanominen auttaa fiilikseen. Myös silmin nähden suoristuva hammasrivistö motivoi, vaikka en olisi itse tähän lähtenyt vain esteettisistä syistä. Kannustan kaikki oikomishoitoon lähteviä suhtautumaan kokonaisuuteen hiukan huumorilla. Sillä pääsee pitkälle, kun oikomisen aikana tulee erilaisia tuntemuksia. Huomasin itse viime talvena sellaisen muutoksen, että hiihtäessä ilma kulki suuhun hampaiden välistä eri tavalla. Aloin sitten hiihtää suu kiinni, Mari nauraa. 

Marin prosessi on loppusuoralla ja ensi syksynä oikomiskoje on tarkoitus irrottaa. Mitä muiden oikomista harkitsevien olisi hyvä tietää tai ymmärtää, Mari? 

– Oikominen aiheuttaa epämukavuutta ja kaikenlaisia tuntemuksia, joihin en itse täysin osannut varautua, vaikka niistä puhuttiinkin ennen hoidon aloittamista. Olisin ehkä kaivannut jonkinlaista vertaistukihenkilöä, jolle olisi voinut laittaa viestiä, että tuntuiko sustakin tältä. Tämän kokemuksen pohjalta auttaisin itse mieluusti muita aikuisia, jotka aloittavat oikomishoidon!

Haluatko kysyä Marilta jotain hänen oikomishoitokokemuksestaan? Ole yhteydessä viestinta@terveystalo.com, niin saat hänen yhteystietonsa.