"Mitä voisin tehdä, jotta unirytmi tasoittuisi ja yöheräily vähenisi?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa joulukuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unihäiriöistä.
Minulla on ollut vuosia liian aikaista heräilyä, jonka epäilen liittyvän estrogeenin vähenemiseen. Estrogeeni-lisä auttoi aluksi, mutta vaikutus heikkeni ajan myötä ja lopetin käytön. Haluaisin tietää, kuinka paljon estrogeenia tarvitsisin, jotta unihäiriöt helpottuisivat.
Vaihdevuosi-iässä estrogeenitasojen lasku voi osaltaan aiheuttaa unen laadun heikkenemistä. Kuitenkin merkittävin unta häiritsevä vaihdevuosioire on yöhikoilu, johon hormonikorvaushoito normaalein annoksin useimmiten tehoaa hyvin. Yleiseen unen laadun paranemiseen hormonikorvaushoidolla on heikompi teho ja usein pelkkä estrogeenihoito ei yksin riitä unihäiriöiden hoitoon. Hoitosuositus antaa raamit estrogeenihoidon annosteluun eikä näitä suosituksia tule ylittää.
Minulla on lähes joka yö aamuyöllä klo 3 jälkeen alkava 1,5–2,5 tunnin jakso, jossa uni ja 10–20 minuutin valvomisjaksot vuorottelevat. Päivärytmini, kofeiinin ja alkoholin käyttö sekä iltarutiinit ovat rauhalliset. En myöskään katso televisiota tai kännykkää myöhään. Mistä tällainen aamuyön toistuva unikatkos voi johtua?
Kuvailemasi unihäiriö voi johtua monistakin erilaisista seikoista. Onko nukkumisympäristössäsi aamuyöstä häiriötekijöitä, joihin havahdut? Kärsitkö stressistä tai levottomista jaloista? Onko sinulla yölliseen hengityshäiriöön viittaavia oireita? Jos koet olevasi päivällä kohtuullisen virkeä, niin voit seurata vielä tilannettasi. Jos olet väsynyt ja unihäiriö vaikuttaa merkittävästi suoriutumiseesi elämän eri osa-alueilla, niin suosittelen keskustelua unihäiriöihin perehtyneen lääkärin kanssa.
Nukahdan melko helposti mutta ongelma on, että pian nukahtamisen jälkeen säpsähdän hereille. Uudelleen nukahtaminen voi kestää kaksi tuntia. Mistä vaiva johtuu ja mikä auttaisi nukahtamaan nopeasti uudelleen?
Useimmiten kuvailemasi ongelma liittyy stressiin ja/tai ylivirittyneisyyteen. Ensisijaiseksi hoidoksi suosittelen säännöllisiä iltarutiineja ja yleisiä rentoutumisen keinoja. Unta edistäviä tekijöitä tulee lisätä ja unta uhkaavia seikkoja vähentää. Todennäköisesti voisit hyötyä käynneistä univalmentajalla.
Herään muutaman tunnin kuluttua nukkumaanmenosta. Mikä avuksi?
Yleisin syy unen liian lyhyeen kestoon on stressi, jännittyneisyys ja/tai ylivirittyneisyys. Kaikkia edellä mainittuja syitä vähentävät toimenpiteet ovat tarpeen. Jos väsymys vaikuttaa merkittävästi elämääsi, niin tilannetta voisi olla hyvä selvittää tarkemmin lääkärin vastaanotolla.
Minulla on öisin katkonainen uni: nukahdan helposti, mutta herään noin tunnin välein janon, suun kuivumisen, pissahädän ja lievän hikoilun vuoksi. Minulla on todettu lievä uniapnea selinmakuulla, mutta en pysty estämään selällään nukkumista. Mietin, voisiko unilääkkeistä olla apua vai pahentaisivatko ne uniapneaa ja estäisivätkö asennon vaihtamisen. Olisiko syytä tutkia uniapnea uudelleen, kun aiemmat unta edistävät lääkkeet ovat tehneet minut liian väsyneeksi seuraavana päivänä?
Kuvailemasi oireet voisivat sopia esim. uniapneaan. Onko painosi noussut tutkimuksen teon jälkeen eli voisiko uniapneasi olla hankaloitunut? En suosittele unilääkkeiden kokeilua ainakaan ennen tilanteesi kokonaisvaltaista arviota lääkärin vastaanotolla. Uniapneapotilaan kohdalla on syytä aina välttää hengitysfunktiota heikentäviä lääkeaineita. Selällään nukkumisen estoon on Terveystalon verkkokaupassa saatavilla esim. unipaitoja/univöitä.
Miten kortisolitasot vaikuttavat nukkumiseen ja kuinka niitä voi hallita?
Kortisolitaso ei suoraan vaikuta nukkumiseen muuten kuin stressin kautta. Stressi nostaa kortisolitasoja ja heikentää yöunta. Kaikkein tärkeintä on stressin hallinta, jos olet huonouninen.
Joidenkin tutkimusten mukaan selkäydinvammaisilla henkilöillä on tavallista enemmän uniongelmia. Mistä tämä johtuu?
Uniongelmat liittyvät moniin sairauksiin ja vammoihin. Usein uniongelmien taustalla on monia eri tekijöitä, joista esim. kivut ja muu epämukavuus saattavat korostua.
Olen aktiivisesti urheileva noin 70-vuotias ja minulla on toistuva ongelma valvoa pitkälle aamuyöhön, sekä kilpailua edeltävänä yönä että muulloinkin. Haluaisin tietää, miten kilpailua edeltävänä päivänä olisi parasta syödä, jotta nukahtaminen helpottuisi – mitä ja kuinka usein kannattaa syödä? Lisäksi mietin, voiko ikääntymiseen liittyvä estrogeenin väheneminen olla osasyy valvomiseen.
Jos valvot useimmiten pitkälle aamuyöhön, niin oletan väsymyksesi olevan varsin merkittävää. Ehkäpä tilannettasi olisi hyvä arvioida lääkärin vastaanotolla. Tunnetko itsesi ylivirittyneeksi? Onko sinulla ”ylikunnon” oireita/merkkejä? Urheilevan on tärkeää syödä säännöllisesti, kaikkina elämän päivinä yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja laskea riittävä kalorien saanti. Proteiinin riittävään määrään kiinnittäisin erityisesti huomiota. Olet ohittanut vaihdevuodet jo vuosia sitten, joten en pitäisi enää tässä vaiheessa estrogeenin puutetta valvomisesi merkittävänä syynä.
Mistä johtuu, että olen aina aamulla ja iltapäivällä väsynyt, vaikka nukun pitkät yöunet?
Väsymys on hyvin yleinen syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Olethan käynyt lääkärin arviossa ja onhan tärkeimmät väsymyksen somaattiset, kuten anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, poissuljettu? Jos somaattista syytä väsymyksellesi ei löydy, niin sitten on syytä arvioida tarkemmin muita mahdollisia syitä esim. yöunen laatua ja uneen mahdollisesti liittyviä häiriöitä.
Olen pian 70-vuotias nainen ja kärsin pitkäaikaisesta univajeesta, sillä nukun vain 4–5 tuntia yössä. Nukahtaminen on vaikeaa, melatoniini ei aina auta ja puolison kuorsaus häiritsee unta. Olen kokeillut erilaisia nukahtamiskeinoja ja uniohjeita, mutta valvon silti usein jopa klo 2 asti ja herättyäni en meinaa saada unta uudelleen. Mitä voisin vielä tehdä tilanteen parantamiseksi, ja onko tämä jo huolestuttavaa?
Nukkumisympäristön rauhoittaminen on hyvin tärkeää. Jos puolisosi kuorsaus häiritsee, niin voisitko siirtyä nukkumaan toiseen huoneeseen? Tai harkita totuttautumista korvatulppien käyttöön? Olethan läpikäynyt strukturoidun univalmennuksen? Jos tilanne on hyvin hankala ja jaksamisesi on huonoa, niin lienee asianmukaista harkita kohdallasi unta parantavaa lääkitystä ainakin tilapäisesti. Voisit käydä keskustelemassa tilanteestasi lääkärin vastaanotolla.
Olen toipumassa loppuunpalamisesta, ja eläkkeelle jäämisen sekä suurten elämänmuutosten jälkeen uneni on muuttunut katkonaiseksi. En saa iltaisin unta ja herään noin kahden tunnin välein, vaikka olen sängyssä noin 11 tuntia enkä nuku päiväunia. Kuntoilen päivittäin. Mitä voisin tehdä, jotta unirytmi tasoittuisi ja yöheräily vähenisi?
Tiedät selvästi itsekin, mistä unihäiriösi juontaa alun perin juurensa. Kerrot viettäväsi sängyssä jopa 11 tuntia. Uskon sinulle muodostuneen unta häiritseviä negatiivisia uniassosiaatioita eli mielleyhtymiä, joista voi olla hyvin hankala itsenäisesti päästä eroon. Suosittelen strukturoitua univalmennusta unihoitajan vastaanotolla. Alkuun on myös mahdollista käyttää unta parantavaa lääkehoitoa jonkin aikaa, ja sen arvioimiseksi sinun tulisi hakeutua lääkärin vastaanotolle arvioon.
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin nautit joulupöydän antimista hyvää oloasi vaalien: ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä
Tarkoittaako terveellinen joulupöytä vain kevyitä vaihtoehtoja ja tiukkoja rajoituksia? Terveystalon ravitsemusterapeutin Mari Aallon mielestä molemmat ovat turhia, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pitää huolta ateriarytmistä.
Totta vai tarua: liikunta on paras lääke kaamosväsymykseen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.
"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"
Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.
Auttaako hieronta lievittämään stressiä? – Kosketus palauttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä
Stressi ei aina näy ulospäin, mutta keho kyllä kertoo, kun kuormitus kasvaa. Terveystalon Rela-hierojien koulutettu hieroja Lassi Ylösen mukaan keho viestii stressistä usein hienovaraisin merkein.
Totta vai tarua: Flunssan voi ehkäistä vitamiineilla
Tarua. Vitamiinien käytöstä flunssan ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä. Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus kertoo, miten flunssalta voi sen sijaan oikeasti suojautua.
Totta vai tarua: mitä enemmän unta sen parempi
Voiko ihminen nukkua liikaa? Jos voi, miksi ja mitä siitä seuraa? Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa kysymyksiin.