Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.
Kuinka paljon pitäisi olla syvää unta yönaikana? Entä REM-unta? Kelloni uniseurannan mukaan minulla on syvää unta n. 12–14 % uniajasta.
Aikuisilla syvän unen osuus yöunesta on tyypillisesti 15–20 %. Syvän unen määrä vähenee iän myötä. REM-unen määrä vaihtelee hieman yksilöllisesti, mutta keskimäärin se muodostaa 20–25 % aikuisen unesta. Kellosi uniseurannan tarkkuus ei riitä luotettavaan univaiheiden arviointiin, mutta suuntaa antavina arvioisin prosenttiosuuksiesi olevan kohtalaisen hyvät.
Seuraan untani Oura-sormuksella ja Apple Watchilla. Mitkä ovat mielestäsi kaksi tärkeintä seurattavaa osatekijää, joita näillä laitteilla voi kohtuuluotettavasti mitata? Ja onko keinoja, joilla näihin osatekijöihin voi vaikuttaa?
Älysormusten ja -kellojen data ei ole riittävän luotettavaa esimerkiksi unen eri vaiheiden arvioinnissa. Luotettavimpia niillä seurattavia parametrejä ovat kuitenkin unen pituus sekä unen ajoittuminen eli vuorokausirytmi. Näitä osatekijöitä voit helpohkosti parantaa menemällä säännölliseen aikaan nukkumaan sekä nousemalla aamulla ylös vakioaikaan. Samaa rytmiä kannattaa noudattaa sekä arkena että loma-aikoina. Unta kannattaa vaalia ja priorisoida korkealle kiireisenkin elämän keskellä.
Miten Imovane-lääke vaikuttaa unen rakenteeseen? Vähentääkö se REM-unta?
Imovane-lääke vähentää sekä syvän että REM-unen määrää. Pinnallisempi N2-uni vastaavasti lisääntyy.
Pitääkö huolestua siitä, että syvän unen vaihe on jatkuvasti vain muutamia minuutteja per yö ja aamuisin väsyttää?
Yleisesti ottaen älykellojen ja -sormusten mittaustarkkuus ei riitä unen eri vaiheiden luotettavaan mittaamiseen. Muutamien minuuttien syvän unen määrä kuulostaa kuitenkin hyvin vähäiseltä – varsinkin yhdistettynä kokemukseesi aamuväsymyksestä. Suosittelen tilanteesi arviota lääkärin (mahdollisuuksien mukaan unen ongelmiin perehtyneen) lähivastaanotolla, jolloin tilannettasi voisi kartoittaa tarkemmin.
Kuinka monta tuntia unta on sopiva määrä aikuisella? Mikä auttaa nukahtamiseen ilman, että heräisi yöllä?
Aikuisen perusunentarve on yleensä 7,5–8,5 tuntua per yö. Joskin jonkin verran yksilöllistä vaihtelua siinäkin esiintyy. Jos tunnet itsesi seuraavana päivänä virkeäksi, niin todennäköisesti olet nukkunut riittävästi. 1–2 lyhyttä yöheräämistä on yleensä ihan normaalia. Lisääntynyt yöheräily ja sitä seuraava päiväväsymys voivat liittyä stressiin ja kuormittuneisuuteen, ulkoisiin häiriötekijöihin (eläinten liikkuminen, lasten levottomuus), kipuihin, yöaikaisiin hengitystapahtumiin (uniapnea), levottomiin jalkoihin jne. Yöheräilyjä voi pyrkiä itse vähentämään muun muassa pitämällä vuorokausirytmin säännöllisenä (unipaine), minimoimalla ulkoisia häiriötekijöitä, välttämällä piristeitä, kuten kahvia ja energiajuomia, jotka tulisi nauttia riittävän monta tuntia ennen nukkumaan menoa. Pyrkimällä normaaliin painoon, hoitamalla perussairaudet mahdollisimman hyvin, välttämällä liiallista sosiaalisen median/älylaitteiden käyttöä sekä huolehtimalla myös omasta jaksamisesta ja stressinhallinnasta.
Olen 66-vuotias mies. Minulla on syvää unta yleensä puoli tuntia ja REM-unta tunnin verran. Kokonaisyöuni noin 7 tuntia. Kuullostaako tämä kohtuulliselta määrältä?
Kokonaisunimääräsi 7 tuntia kuulostaa ihan kohtuulliselta. Älylaitteiden kyky erotella unen eri vaiheita ei ole riittävän luotettava, mutta syvän unesi määrä kuulostaa niukahkolta. REM-unesi määrä on hieman parempi. Ratkaisevana arviossa pitäisin sitä, minkälainen on päiväaikainen vireystilasi. Jos koet itsesi kohtuullisen virkeäksi, eikä esiinny päiväaikaista nukahtelua tai muita päiväväsymyksestä johtuvia oireita, niin oletan unesi rakenteen olevan riittävän hyvän.
Yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.