Kun kilpailu työntekijöistä kovenee, on organisaatioiden panostettava inhimillisen tehokkuuden parantamiseen
Työ- ja elinkeinoministeriön 5.4.2022 julkaiseman Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Työvoimapula näkyy useilla toimialoilla, erityisesti koronan kurittamalla ravintola-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla, jossa hoitajat ovat tällä hetkellä lakossa. Lisäksi it-alalla kilpailu osaajista on ollut kovaa jo vuosia. Ammattibarometrin tulokset myös alleviivaavat jo aiemmin tunnistettua haastetta työelämässämme: kansantaloudellisista syistä meillä on paine pidentää työuriamme, mutta kansanterveydellisestä perspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että ihmiset väsyvät työelämässä jaksamisen haasteiden alla entistä useammin ja aikaisemmin.

Hyvät keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi ovat tarpeen. Outi Ikonen on Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja erikoistunut tutkimaan sekä kehittämään organisaatioiden toimintaa kestävällä tavalla. Ikosen mukaan työvoimapulan taustalla vaikuttavat useat tekijät, mutta yksi keskeinen tekijä on inhimillisyys - sen huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen työpaikoilla.
Inhimillisyydestä työelämässä on puhuttu enenevässä määrin vuosia, ja viimeistään koronapandemian myötä siitä on tullut megatrendi. Inhimillisyyteen sisältyy Ihmisten psykologisten tarpeiden huomioon ottaminen työssä sekä organisaatiodynamiikan ilmiöt: mm. luottamuksen, yhteisöllisyyden, tunteiden ja merkityksellisyyden kokemukset.
– Olemme erinomaisia parantamaan operatiivista tehokkuutta työelämässä ja organisaatioissa, sillä organisaatiorakenteiden muutokset, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja työprosessien parantaminen ovat operatiivisen kehittämisen aluetta ja johtajille tuttua maastoa. Inhimillisyyden huomioon ottaminen johtamisessa ja organisaatioiden toiminnassa vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, jotta työelämän haasteet eivät osoittautuisi liian suuriksi, sanoo Ikonen.
Toisaalta eriyttävä keskustelu operatiivisesta tehokkuudesta ja inhimillisyydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Molempia tarvitaan, koska näiden yhdistelmästä syntyvä inhimillinen tehokkuus on edellytys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Liiketoimintaympäristön kompleksisuus ja nopea muutos on johtanut siihen, että yritysten liiketoimintamenestys on lyhytaikaisempaa ja kykenemättömyys pysyä muuttuvan maailman mukana koituu paikallaan junnaavien yritysten kohtaloksi. Tarvitaan siis mukautumiskykyä, muutoksia, innovatiivisuutta ja kykyä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Ihmisille ei tämän päivän työelämässä riitä, että he pyrkivät hoitamaan työtään tehokkaasti, koska useilla on kokemusta, että tehokkuusajattelussa ei oteta huomioon ihmisten tarpeita ja sitä mikä on kohtuullista ja kestävää. Esimerkiksi opetus- ja hoitoalan henkilöstön halu vaihtaa alaa kertoo ihmisten kokemuksista siitä, että työ ei ole inhimillisesti tehokasta, Ikonen kertoo.
Inhimillinen tehokkuus houkuttaa ja sitouttaa osaajia
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkät työviikot ovat yhteydessä vakaviin terveysongelmiin (mm. WHO:n ja ILO:n tutkimus, kevät 2021). Myös suomalaisessa työelämässä on havaittu harmillisen nousuvoittoinen trendi mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen lisääntyessä kaikissa ikäryhmissä (Terveystalo: Näin Suomi voi 12/21). Oman hyvinvointinsa varmistamiseksi työntekijät ovatkin yhä valikoivampia ja kriittisempiä työpaikkoja ja työoloja kohtaan. Ikosen mukaan jatkossa ne organisaatiot, jotka panostavat inhimilliseen tehokkuuteen, houkuttelevat parhaita tekijöitä ja onnistuvat pitämään heistä parhaiten kiinni.
– Kaikki eivät jaksa pelkkää tehokkuutta painottavassa työelämässä. Tarvitaan inhimillistä tehokkuutta, jotta ihmiset voivat tehdä töitä kestävällä tavalla ja työuria saadaan pidennettyä. Maailmalla puhutaan kestävän tekemisen tahdista, jolla yksilöt ja organisaatiot voivat toimia tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.
Inhimillisesti tehokkaassa organisaatiossa kyetään huomioimaan sekä ihmisten psykologiset tarpeet että rakentamaan työlle toimivat puitteet ja rakenteet. Tällaiset organisaatiot onnistuvat rekrytoinnin lisäksi myös sitouttamaan pitkäjänteisesti työntekijänsä.
– Ihmiset voivat työssään hyvin, ovat tuottavia ja sitoutuvat organisaatioon, kun työ on sujuvaa, työprosessit, vastuut ja johtaminen tukevat työtä. Lisäksi otetaan huomioon ihmisten psykologiset tarpeet: mm. motivoituminen, tunteet, luottamus ja yhteisöllisyys. Tällöin ihmiset kokevat työssään mielekkyyttä eivätkä ole herkästi vaihtamassa alaa tai työpaikkaa.
Organisaatioiden tulee kyetä arvioimaan työn rakenteita ja prosesseja, jotka työtä ja suorittamista ohjaavat. Lisäarvo syntyy uusista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tehdä fiksummin ei enemmän.
Lue lisää aiheesta

Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.

Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Kilpailuetua nikotiinittomuudesta
Nikotiinituotteiden käyttö Suomessa on murroksessa. Työikäisistä enää ainoastaan noin joka kymmenes tupakoi päivittäin ja trendi on ollut laskeva jo useamman vuosikymmenen ajan. Vaikka savuttomuus etenee, nikotiiniriippuvuus ei suinkaan ole vähenemässä samalla vauhdilla, sillä perinteisen tupakoinnin tyhjiö on täyttynyt vauhdilla savuttomilla nikotiinituotteilla.

Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.

Ylihammaslääkäri varoittaa: ”Nikotiinipussit ja sähkötupakointi näkyvät jo nyt suun terveydessä”
Nikotiinipussien käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla. Nuorilla puolestaan sähkötupakointi on viidessä vuodessa jopa kolminkertaistunut. Se tiedetään jo, että nikotiinipussit ja sähkötupakat aiheuttavat suussa samankaltaisia muutoksia kuin perinteinen tupakointi. Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindblad varoittaa, että tuotteiden vaikutuksista suun terveyteen nähdään nyt vasta ensimmäiset merkit.