Kun kilpailu työntekijöistä kovenee, on organisaatioiden panostettava inhimillisen tehokkuuden parantamiseen
Työ- ja elinkeinoministeriön 5.4.2022 julkaiseman Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Työvoimapula näkyy useilla toimialoilla, erityisesti koronan kurittamalla ravintola-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla, jossa hoitajat ovat tällä hetkellä lakossa. Lisäksi it-alalla kilpailu osaajista on ollut kovaa jo vuosia. Ammattibarometrin tulokset myös alleviivaavat jo aiemmin tunnistettua haastetta työelämässämme: kansantaloudellisista syistä meillä on paine pidentää työuriamme, mutta kansanterveydellisestä perspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että ihmiset väsyvät työelämässä jaksamisen haasteiden alla entistä useammin ja aikaisemmin.
Hyvät keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi ovat tarpeen. Outi Ikonen on Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja erikoistunut tutkimaan sekä kehittämään organisaatioiden toimintaa kestävällä tavalla. Ikosen mukaan työvoimapulan taustalla vaikuttavat useat tekijät, mutta yksi keskeinen tekijä on inhimillisyys - sen huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen työpaikoilla.
Inhimillisyydestä työelämässä on puhuttu enenevässä määrin vuosia, ja viimeistään koronapandemian myötä siitä on tullut megatrendi. Inhimillisyyteen sisältyy Ihmisten psykologisten tarpeiden huomioon ottaminen työssä sekä organisaatiodynamiikan ilmiöt: mm. luottamuksen, yhteisöllisyyden, tunteiden ja merkityksellisyyden kokemukset.
– Olemme erinomaisia parantamaan operatiivista tehokkuutta työelämässä ja organisaatioissa, sillä organisaatiorakenteiden muutokset, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja työprosessien parantaminen ovat operatiivisen kehittämisen aluetta ja johtajille tuttua maastoa. Inhimillisyyden huomioon ottaminen johtamisessa ja organisaatioiden toiminnassa vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, jotta työelämän haasteet eivät osoittautuisi liian suuriksi, sanoo Ikonen.
Toisaalta eriyttävä keskustelu operatiivisesta tehokkuudesta ja inhimillisyydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Molempia tarvitaan, koska näiden yhdistelmästä syntyvä inhimillinen tehokkuus on edellytys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Liiketoimintaympäristön kompleksisuus ja nopea muutos on johtanut siihen, että yritysten liiketoimintamenestys on lyhytaikaisempaa ja kykenemättömyys pysyä muuttuvan maailman mukana koituu paikallaan junnaavien yritysten kohtaloksi. Tarvitaan siis mukautumiskykyä, muutoksia, innovatiivisuutta ja kykyä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Ihmisille ei tämän päivän työelämässä riitä, että he pyrkivät hoitamaan työtään tehokkaasti, koska useilla on kokemusta, että tehokkuusajattelussa ei oteta huomioon ihmisten tarpeita ja sitä mikä on kohtuullista ja kestävää. Esimerkiksi opetus- ja hoitoalan henkilöstön halu vaihtaa alaa kertoo ihmisten kokemuksista siitä, että työ ei ole inhimillisesti tehokasta, Ikonen kertoo.
Inhimillinen tehokkuus houkuttaa ja sitouttaa osaajia
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkät työviikot ovat yhteydessä vakaviin terveysongelmiin (mm. WHO:n ja ILO:n tutkimus, kevät 2021). Myös suomalaisessa työelämässä on havaittu harmillisen nousuvoittoinen trendi mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen lisääntyessä kaikissa ikäryhmissä (Terveystalo: Näin Suomi voi 12/21). Oman hyvinvointinsa varmistamiseksi työntekijät ovatkin yhä valikoivampia ja kriittisempiä työpaikkoja ja työoloja kohtaan. Ikosen mukaan jatkossa ne organisaatiot, jotka panostavat inhimilliseen tehokkuuteen, houkuttelevat parhaita tekijöitä ja onnistuvat pitämään heistä parhaiten kiinni.
– Kaikki eivät jaksa pelkkää tehokkuutta painottavassa työelämässä. Tarvitaan inhimillistä tehokkuutta, jotta ihmiset voivat tehdä töitä kestävällä tavalla ja työuria saadaan pidennettyä. Maailmalla puhutaan kestävän tekemisen tahdista, jolla yksilöt ja organisaatiot voivat toimia tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.
Inhimillisesti tehokkaassa organisaatiossa kyetään huomioimaan sekä ihmisten psykologiset tarpeet että rakentamaan työlle toimivat puitteet ja rakenteet. Tällaiset organisaatiot onnistuvat rekrytoinnin lisäksi myös sitouttamaan pitkäjänteisesti työntekijänsä.
– Ihmiset voivat työssään hyvin, ovat tuottavia ja sitoutuvat organisaatioon, kun työ on sujuvaa, työprosessit, vastuut ja johtaminen tukevat työtä. Lisäksi otetaan huomioon ihmisten psykologiset tarpeet: mm. motivoituminen, tunteet, luottamus ja yhteisöllisyys. Tällöin ihmiset kokevat työssään mielekkyyttä eivätkä ole herkästi vaihtamassa alaa tai työpaikkaa.
Organisaatioiden tulee kyetä arvioimaan työn rakenteita ja prosesseja, jotka työtä ja suorittamista ohjaavat. Lisäarvo syntyy uusista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tehdä fiksummin ei enemmän.
Lue lisää aiheesta
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.
Millaista johtamista kaivataan haastavina aikoina?
Tiukat talousajat näkyvät nyt Suomen yrityskentässä. Myös Tilastokeskus uutisoi hiljattain, että konkurssihakemusten sekä yrityssaneerausten määrät ovat jatkaneet nousuaan, joten yhä useampi yritysjohtaja on haasteellisen tilanteen edessä – kuinka selviytyä kovien talouspaineiden alla ja käsitellä muutoksia inhimilliset tekijät huomioiden?
Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
Uusi ohjausmalli työterveysasiointiin digitaalisissa kanavissa
Terveystalon kaikki työterveysasiakkaat saavat syksyn 2023 aikana käyttöön CE-merkityn lääkinnällisen laitteen Oirearvio-työkalun, joka tulee merkittävästi sujuvoittamaan työterveysasiointia sairastumistapauksissa. Oirearvion avulla asiakas ohjataan oikea-aikaisesti, oikealle asiantuntijalle ja oikeaan kanavaan. Oirearvio tukee myös ammattilaisten työtä hoitamalla osan rutiiniluontoisista asioista ammattilaisen puolesta, jolloin säästetty aika voidaan käyttää asiakkaan kohtaamiseen.
Yrittäjyys on innovaatioita, työpaikkoja ja rohkeita harppauksia
Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Laskentatavasta riippuen, yrittäjiä on Suomessa kuitenkin melkein tuplasti sen mitä järviä – lähes 300 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjyys on Suomessa myös yleisempää, kuin muissa Pohjoismaissa. Onkin siksi oikein osuvaa, että valtakunnallista yrittäjän päivää vietetään Suomessa vuosittain.