Kun kilpailu työntekijöistä kovenee, on organisaatioiden panostettava inhimillisen tehokkuuden parantamiseen
Työ- ja elinkeinoministeriön 5.4.2022 julkaiseman Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Työvoimapula näkyy useilla toimialoilla, erityisesti koronan kurittamalla ravintola-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla, jossa hoitajat ovat tällä hetkellä lakossa. Lisäksi it-alalla kilpailu osaajista on ollut kovaa jo vuosia. Ammattibarometrin tulokset myös alleviivaavat jo aiemmin tunnistettua haastetta työelämässämme: kansantaloudellisista syistä meillä on paine pidentää työuriamme, mutta kansanterveydellisestä perspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että ihmiset väsyvät työelämässä jaksamisen haasteiden alla entistä useammin ja aikaisemmin.
Hyvät keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi ovat tarpeen. Outi Ikonen on Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja erikoistunut tutkimaan sekä kehittämään organisaatioiden toimintaa kestävällä tavalla. Ikosen mukaan työvoimapulan taustalla vaikuttavat useat tekijät, mutta yksi keskeinen tekijä on inhimillisyys - sen huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen työpaikoilla.
Inhimillisyydestä työelämässä on puhuttu enenevässä määrin vuosia, ja viimeistään koronapandemian myötä siitä on tullut megatrendi. Inhimillisyyteen sisältyy Ihmisten psykologisten tarpeiden huomioon ottaminen työssä sekä organisaatiodynamiikan ilmiöt: mm. luottamuksen, yhteisöllisyyden, tunteiden ja merkityksellisyyden kokemukset.
– Olemme erinomaisia parantamaan operatiivista tehokkuutta työelämässä ja organisaatioissa, sillä organisaatiorakenteiden muutokset, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja työprosessien parantaminen ovat operatiivisen kehittämisen aluetta ja johtajille tuttua maastoa. Inhimillisyyden huomioon ottaminen johtamisessa ja organisaatioiden toiminnassa vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, jotta työelämän haasteet eivät osoittautuisi liian suuriksi, sanoo Ikonen.
Toisaalta eriyttävä keskustelu operatiivisesta tehokkuudesta ja inhimillisyydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Molempia tarvitaan, koska näiden yhdistelmästä syntyvä inhimillinen tehokkuus on edellytys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Liiketoimintaympäristön kompleksisuus ja nopea muutos on johtanut siihen, että yritysten liiketoimintamenestys on lyhytaikaisempaa ja kykenemättömyys pysyä muuttuvan maailman mukana koituu paikallaan junnaavien yritysten kohtaloksi. Tarvitaan siis mukautumiskykyä, muutoksia, innovatiivisuutta ja kykyä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Ihmisille ei tämän päivän työelämässä riitä, että he pyrkivät hoitamaan työtään tehokkaasti, koska useilla on kokemusta, että tehokkuusajattelussa ei oteta huomioon ihmisten tarpeita ja sitä mikä on kohtuullista ja kestävää. Esimerkiksi opetus- ja hoitoalan henkilöstön halu vaihtaa alaa kertoo ihmisten kokemuksista siitä, että työ ei ole inhimillisesti tehokasta, Ikonen kertoo.
Inhimillinen tehokkuus houkuttaa ja sitouttaa osaajia
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkät työviikot ovat yhteydessä vakaviin terveysongelmiin (mm. WHO:n ja ILO:n tutkimus, kevät 2021). Myös suomalaisessa työelämässä on havaittu harmillisen nousuvoittoinen trendi mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen lisääntyessä kaikissa ikäryhmissä (Terveystalo: Näin Suomi voi 12/21). Oman hyvinvointinsa varmistamiseksi työntekijät ovatkin yhä valikoivampia ja kriittisempiä työpaikkoja ja työoloja kohtaan. Ikosen mukaan jatkossa ne organisaatiot, jotka panostavat inhimilliseen tehokkuuteen, houkuttelevat parhaita tekijöitä ja onnistuvat pitämään heistä parhaiten kiinni.
– Kaikki eivät jaksa pelkkää tehokkuutta painottavassa työelämässä. Tarvitaan inhimillistä tehokkuutta, jotta ihmiset voivat tehdä töitä kestävällä tavalla ja työuria saadaan pidennettyä. Maailmalla puhutaan kestävän tekemisen tahdista, jolla yksilöt ja organisaatiot voivat toimia tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.
Inhimillisesti tehokkaassa organisaatiossa kyetään huomioimaan sekä ihmisten psykologiset tarpeet että rakentamaan työlle toimivat puitteet ja rakenteet. Tällaiset organisaatiot onnistuvat rekrytoinnin lisäksi myös sitouttamaan pitkäjänteisesti työntekijänsä.
– Ihmiset voivat työssään hyvin, ovat tuottavia ja sitoutuvat organisaatioon, kun työ on sujuvaa, työprosessit, vastuut ja johtaminen tukevat työtä. Lisäksi otetaan huomioon ihmisten psykologiset tarpeet: mm. motivoituminen, tunteet, luottamus ja yhteisöllisyys. Tällöin ihmiset kokevat työssään mielekkyyttä eivätkä ole herkästi vaihtamassa alaa tai työpaikkaa.
Organisaatioiden tulee kyetä arvioimaan työn rakenteita ja prosesseja, jotka työtä ja suorittamista ohjaavat. Lisäarvo syntyy uusista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tehdä fiksummin ei enemmän.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.