Kun kilpailu työntekijöistä kovenee, on organisaatioiden panostettava inhimillisen tehokkuuden parantamiseen
Työ- ja elinkeinoministeriön 5.4.2022 julkaiseman Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Työvoimapula näkyy useilla toimialoilla, erityisesti koronan kurittamalla ravintola-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla, jossa hoitajat ovat tällä hetkellä lakossa. Lisäksi it-alalla kilpailu osaajista on ollut kovaa jo vuosia. Ammattibarometrin tulokset myös alleviivaavat jo aiemmin tunnistettua haastetta työelämässämme: kansantaloudellisista syistä meillä on paine pidentää työuriamme, mutta kansanterveydellisestä perspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että ihmiset väsyvät työelämässä jaksamisen haasteiden alla entistä useammin ja aikaisemmin.

Hyvät keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi ovat tarpeen. Outi Ikonen on Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja erikoistunut tutkimaan sekä kehittämään organisaatioiden toimintaa kestävällä tavalla. Ikosen mukaan työvoimapulan taustalla vaikuttavat useat tekijät, mutta yksi keskeinen tekijä on inhimillisyys - sen huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen työpaikoilla.
Inhimillisyydestä työelämässä on puhuttu enenevässä määrin vuosia, ja viimeistään koronapandemian myötä siitä on tullut megatrendi. Inhimillisyyteen sisältyy Ihmisten psykologisten tarpeiden huomioon ottaminen työssä sekä organisaatiodynamiikan ilmiöt: mm. luottamuksen, yhteisöllisyyden, tunteiden ja merkityksellisyyden kokemukset.
– Olemme erinomaisia parantamaan operatiivista tehokkuutta työelämässä ja organisaatioissa, sillä organisaatiorakenteiden muutokset, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja työprosessien parantaminen ovat operatiivisen kehittämisen aluetta ja johtajille tuttua maastoa. Inhimillisyyden huomioon ottaminen johtamisessa ja organisaatioiden toiminnassa vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, jotta työelämän haasteet eivät osoittautuisi liian suuriksi, sanoo Ikonen.
Toisaalta eriyttävä keskustelu operatiivisesta tehokkuudesta ja inhimillisyydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Molempia tarvitaan, koska näiden yhdistelmästä syntyvä inhimillinen tehokkuus on edellytys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Liiketoimintaympäristön kompleksisuus ja nopea muutos on johtanut siihen, että yritysten liiketoimintamenestys on lyhytaikaisempaa ja kykenemättömyys pysyä muuttuvan maailman mukana koituu paikallaan junnaavien yritysten kohtaloksi. Tarvitaan siis mukautumiskykyä, muutoksia, innovatiivisuutta ja kykyä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Ihmisille ei tämän päivän työelämässä riitä, että he pyrkivät hoitamaan työtään tehokkaasti, koska useilla on kokemusta, että tehokkuusajattelussa ei oteta huomioon ihmisten tarpeita ja sitä mikä on kohtuullista ja kestävää. Esimerkiksi opetus- ja hoitoalan henkilöstön halu vaihtaa alaa kertoo ihmisten kokemuksista siitä, että työ ei ole inhimillisesti tehokasta, Ikonen kertoo.
Inhimillinen tehokkuus houkuttaa ja sitouttaa osaajia
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkät työviikot ovat yhteydessä vakaviin terveysongelmiin (mm. WHO:n ja ILO:n tutkimus, kevät 2021). Myös suomalaisessa työelämässä on havaittu harmillisen nousuvoittoinen trendi mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen lisääntyessä kaikissa ikäryhmissä (Terveystalo: Näin Suomi voi 12/21). Oman hyvinvointinsa varmistamiseksi työntekijät ovatkin yhä valikoivampia ja kriittisempiä työpaikkoja ja työoloja kohtaan. Ikosen mukaan jatkossa ne organisaatiot, jotka panostavat inhimilliseen tehokkuuteen, houkuttelevat parhaita tekijöitä ja onnistuvat pitämään heistä parhaiten kiinni.
– Kaikki eivät jaksa pelkkää tehokkuutta painottavassa työelämässä. Tarvitaan inhimillistä tehokkuutta, jotta ihmiset voivat tehdä töitä kestävällä tavalla ja työuria saadaan pidennettyä. Maailmalla puhutaan kestävän tekemisen tahdista, jolla yksilöt ja organisaatiot voivat toimia tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.
Inhimillisesti tehokkaassa organisaatiossa kyetään huomioimaan sekä ihmisten psykologiset tarpeet että rakentamaan työlle toimivat puitteet ja rakenteet. Tällaiset organisaatiot onnistuvat rekrytoinnin lisäksi myös sitouttamaan pitkäjänteisesti työntekijänsä.
– Ihmiset voivat työssään hyvin, ovat tuottavia ja sitoutuvat organisaatioon, kun työ on sujuvaa, työprosessit, vastuut ja johtaminen tukevat työtä. Lisäksi otetaan huomioon ihmisten psykologiset tarpeet: mm. motivoituminen, tunteet, luottamus ja yhteisöllisyys. Tällöin ihmiset kokevat työssään mielekkyyttä eivätkä ole herkästi vaihtamassa alaa tai työpaikkaa.
Organisaatioiden tulee kyetä arvioimaan työn rakenteita ja prosesseja, jotka työtä ja suorittamista ohjaavat. Lisäarvo syntyy uusista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tehdä fiksummin ei enemmän.
Lue lisää aiheesta

Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.

Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.

Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…

Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.

Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.

Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.