Kärsitkö mystisistä oireista? Hoitamaton keliakia voi oireilla monin tavoin
Keliakiaviikkoa vietetään Suomessa vuosittain syyskuussa. Kymmenien tuhansien suomalaisten sairastama keliakia on luultuakin yleisempi, sillä moni potee sitä tietämättään.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa suolisto ei siedä vehnän, ohran ja rukiin sisältämää gluteenia. Kun keliakiaa sairastava henkilön syö gluteenia, se aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla vaurioittaen suolinukkaa. Keliakialiiton mukaan Suomessa on noin 40 000 diagnosoitua keliaakikkoa, mutta jopa 70 000 saattaa sairastaa sitä tietämättään.
Miten suolistosairaus voi jäädä huomaamatta jopa vuosien ajan?
– Keliakia voi antaa itsestään hyvin selkeitä varoitusmerkkejä: esimerkiksi ripulointia, aneemisuutta, painon putoamista ja monenlaisia vatsaoireita. Nykyään jopa yli puolet uusista keliakiapotilaista on kuitenkin suoliston suhteen oireettomia, mikä tekee sairauden tunnistamisen huomattavasti hankalammaksi, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärimme Olli-Pekka Koivurova.
Vatsavaivat on hyvin yleinen oire, jonka syytä voi olla vaikea määrittää. Turvotuksen ja ripulin kaltaiset tuntemukset voivat johtua yhtä lailla stressistä kuin ärtyvästä suolesta, tulehduksellisesta suolistosairaudesta, syövästä kuin keliakiastakin – puhumattakaan monista muista syistä. Keliakia on niin yleinen sairaus, että vatsaoireisen potilaan kohdalla sen mahdollisuus pyritään usein sulkemaan pois rutiininomaisesti. Oikotietä vatsavaivojen tulkitsemiseen ei ole, vaan keliakiadiagnoosi tehdään verikokeen avulla. Osalle myös suolentähystys suolinukan kunnon toteamiseksi on tarpeen.
Kaikki keliakian oireista kärsivät eivät kuitenkaan hakeudu lääkäriin. Vatsavaivat voivat olla lieviä, niistä voi vaivihkaa tulla osa normaalia arkea tai ne laitetaan esimerkiksi kuormittavan elämäntilanteen piikkiin. Toisilla vatsa ei vihoittele lainkaan.
– Keliakian vähemmän tunnettuihin seurauksiin lukeutuvat muun muassa aftat suussa, nivelkivut, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, migreeni, epilepsia, kohonneet maksa-arvot ja hampaiden kiillevauriot, Koivurova listaa.
Pelkkä oireiden katoaminen ei paranna suolistoa
Epäillessään itsellään keliakiaa moni vähentää gluteenia sisältävien tuotteiden syömistä. Se voi helpottaa oireita ratkaisevasti, mutta keliaakikon suolistolle puolivillainen hoito ei riitä.
– Keliakian ainoa hoitomuoto on, ettei gluteenia nautita lainkaan, sillä pienikin määrä tekee tuhoja suolistolle. On aivan eri asia, jätetäänkö gluteeni pois kokonaan vai vähennetäänkö sitä vain. Keliakiaa sairastava tarvitsee täysin gluteenittoman ruokavalion, jonka laatiminen vaatii ravitsemusterapeutin osaamista, sanoo johtava ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinta.
– Ruokavalio-ohjausta ei kuitenkaan tule tehdä tietämättä koko oirekuvaa, vaan se tulisi antaa vasta lääkärin arvion jälkeen. Näin toimitaan sen varmistamiseksi, ettei taustalla ole diagnosoimatonta suolistosairautta, Rinta lisää.
Jos epämääräiset, selittämättömät oireet piinaavat, tutkimuksiin hakeutumista ei kannata lykätä. Vain osalla viljatuotteista oireita saavista ihmisistä on keliakia, mutta sairauden diagnosointi ei ole yhdentekevää: tiedostamaton keliakia voi hoitamattomana aiheuttaa jopa masennusoireita, kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä, hermosto-oireita, murrosiän viivästymistä sekä kasvuhäiriöitä lapsilla. Pitkään hoitamattomana jatkuessaan keliakia voi myös altistaa ohutsuolen syöville.
Terveystalossa asiantuntijat tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä. Mikäli oireesi huolestuttavat sinua, kannattaa hakeutua rohkeasti yleislääkärin tai gastroenterologian erikoislääkärin vastaanotolle. Keliakian poissulkevaan laboratoriotutkimukseen pääsee myös ilman lääkärin lähetettä. Jos olet jo saanut keliakiadiagnoosin, mutta ruokavaliosi sisältö mietityttää, voit hakeutua suoraan ravitsemusterapeutin vastaanotolle saadaksesi tarkempaa opastusta keliaakikolle sopivaan gluteenittomaan ruokavalioon.
Uusimmat artikkelit
Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.
Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Silmien terveys yli 60-vuotiaana – tunnistatko nämä iän myötä yleistyvät silmäsairaudet?
Näkö on yksi tärkeimmistä aisteistamme – hyvä näkö auttaa meitä liikkumaan turvallisesti ja nauttimaan aktiivisesta arjesta sekä elämän pienistä yksityiskohdista. Ikääntyminen tuo mukanaan monia luonnollisia muutoksia näköön, mutta toisinaan oireiden taustalla piilee hoidettavissa oleva silmäsairaus.
Kuivat silmät kiusaavat yhä useampaa – asiantuntija neuvoo niksit vaivan kotihoitoon
Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva, joka koskettaa erityisesti ikääntyvää väestöä, mutta nykyään siitä kärsivät yhä useammin myös nuoremmat lisääntyneen ruutuajan myötä. Oireiden kanssa ei kannata sinnitellä, sillä kuivasilmäisyyden hoidossa konstit ovat monet – pelkällä kotihoidolla voi vaivasta päästä kokonaan eroon.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.