Kärsitkö mystisistä oireista? Hoitamaton keliakia voi oireilla monin tavoin
Keliakiaviikkoa vietetään Suomessa vuosittain syyskuussa. Kymmenien tuhansien suomalaisten sairastama keliakia on luultuakin yleisempi, sillä moni potee sitä tietämättään.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa suolisto ei siedä vehnän, ohran ja rukiin sisältämää gluteenia. Kun keliakiaa sairastava henkilön syö gluteenia, se aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla vaurioittaen suolinukkaa. Keliakialiiton mukaan Suomessa on noin 40 000 diagnosoitua keliaakikkoa, mutta jopa 70 000 saattaa sairastaa sitä tietämättään.
Miten suolistosairaus voi jäädä huomaamatta jopa vuosien ajan?
– Keliakia voi antaa itsestään hyvin selkeitä varoitusmerkkejä: esimerkiksi ripulointia, aneemisuutta, painon putoamista ja monenlaisia vatsaoireita. Nykyään jopa yli puolet uusista keliakiapotilaista on kuitenkin suoliston suhteen oireettomia, mikä tekee sairauden tunnistamisen huomattavasti hankalammaksi, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärimme Olli-Pekka Koivurova.
Vatsavaivat on hyvin yleinen oire, jonka syytä voi olla vaikea määrittää. Turvotuksen ja ripulin kaltaiset tuntemukset voivat johtua yhtä lailla stressistä kuin ärtyvästä suolesta, tulehduksellisesta suolistosairaudesta, syövästä kuin keliakiastakin – puhumattakaan monista muista syistä. Keliakia on niin yleinen sairaus, että vatsaoireisen potilaan kohdalla sen mahdollisuus pyritään usein sulkemaan pois rutiininomaisesti. Oikotietä vatsavaivojen tulkitsemiseen ei ole, vaan keliakiadiagnoosi tehdään verikokeen avulla. Osalle myös suolentähystys suolinukan kunnon toteamiseksi on tarpeen.
Kaikki keliakian oireista kärsivät eivät kuitenkaan hakeudu lääkäriin. Vatsavaivat voivat olla lieviä, niistä voi vaivihkaa tulla osa normaalia arkea tai ne laitetaan esimerkiksi kuormittavan elämäntilanteen piikkiin. Toisilla vatsa ei vihoittele lainkaan.
– Keliakian vähemmän tunnettuihin seurauksiin lukeutuvat muun muassa aftat suussa, nivelkivut, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, migreeni, epilepsia, kohonneet maksa-arvot ja hampaiden kiillevauriot, Koivurova listaa.
Pelkkä oireiden katoaminen ei paranna suolistoa
Epäillessään itsellään keliakiaa moni vähentää gluteenia sisältävien tuotteiden syömistä. Se voi helpottaa oireita ratkaisevasti, mutta keliaakikon suolistolle puolivillainen hoito ei riitä.
– Keliakian ainoa hoitomuoto on, ettei gluteenia nautita lainkaan, sillä pienikin määrä tekee tuhoja suolistolle. On aivan eri asia, jätetäänkö gluteeni pois kokonaan vai vähennetäänkö sitä vain. Keliakiaa sairastava tarvitsee täysin gluteenittoman ruokavalion, jonka laatiminen vaatii ravitsemusterapeutin osaamista, sanoo johtava ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinta.
– Ruokavalio-ohjausta ei kuitenkaan tule tehdä tietämättä koko oirekuvaa, vaan se tulisi antaa vasta lääkärin arvion jälkeen. Näin toimitaan sen varmistamiseksi, ettei taustalla ole diagnosoimatonta suolistosairautta, Rinta lisää.
Jos epämääräiset, selittämättömät oireet piinaavat, tutkimuksiin hakeutumista ei kannata lykätä. Vain osalla viljatuotteista oireita saavista ihmisistä on keliakia, mutta sairauden diagnosointi ei ole yhdentekevää: tiedostamaton keliakia voi hoitamattomana aiheuttaa jopa masennusoireita, kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä, hermosto-oireita, murrosiän viivästymistä sekä kasvuhäiriöitä lapsilla. Pitkään hoitamattomana jatkuessaan keliakia voi myös altistaa ohutsuolen syöville.
Terveystalossa asiantuntijat tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä. Mikäli oireesi huolestuttavat sinua, kannattaa hakeutua rohkeasti yleislääkärin tai gastroenterologian erikoislääkärin vastaanotolle. Keliakian poissulkevaan laboratoriotutkimukseen pääsee myös ilman lääkärin lähetettä. Jos olet jo saanut keliakiadiagnoosin, mutta ruokavaliosi sisältö mietityttää, voit hakeutua suoraan ravitsemusterapeutin vastaanotolle saadaksesi tarkempaa opastusta keliaakikolle sopivaan gluteenittomaan ruokavalioon.
Uusimmat artikkelit

"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.

Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.

"Voiko painoa laskemalla päästä eroon CPAP-laitteesta?"
Unilääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.

Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.

Miten eri unilääkkeet toimivat ja missä tilanteissa lääkehoito voi tulla tarpeen? Viisi faktaa unilääkkeistä
Terveystalon unettomuuden hoitoon perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson haluaa lohduttaa unettomuudesta kärsiviä ja muistuttaa, että apukeinoja on saatavilla. Jansson vastaa usein vastaanotolla nouseviin kysymyksiin unilääkkeiden käytöstä.

”Tulin kuulluksi ja kuunnelluksi” – Terveystalon asiakkaiden kokemuksia valinnanvapauskokeilusta
Syyskuun alussa käynnistynyt Kelan valinnanvapauskokeilu on otettu 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa lämpimästi vastaan. Näin Terveystalon asiakkaat kertovat kokemuksistaan vastaanotolla käytyään.