Kärsitkö mystisistä oireista? Hoitamaton keliakia voi oireilla monin tavoin
Keliakiaviikkoa vietetään Suomessa vuosittain syyskuussa. Kymmenien tuhansien suomalaisten sairastama keliakia on luultuakin yleisempi, sillä moni potee sitä tietämättään.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa suolisto ei siedä vehnän, ohran ja rukiin sisältämää gluteenia. Kun keliakiaa sairastava henkilön syö gluteenia, se aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla vaurioittaen suolinukkaa. Keliakialiiton mukaan Suomessa on noin 40 000 diagnosoitua keliaakikkoa, mutta jopa 70 000 saattaa sairastaa sitä tietämättään.
Miten suolistosairaus voi jäädä huomaamatta jopa vuosien ajan?
– Keliakia voi antaa itsestään hyvin selkeitä varoitusmerkkejä: esimerkiksi ripulointia, aneemisuutta, painon putoamista ja monenlaisia vatsaoireita. Nykyään jopa yli puolet uusista keliakiapotilaista on kuitenkin suoliston suhteen oireettomia, mikä tekee sairauden tunnistamisen huomattavasti hankalammaksi, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärimme Olli-Pekka Koivurova.
Vatsavaivat on hyvin yleinen oire, jonka syytä voi olla vaikea määrittää. Turvotuksen ja ripulin kaltaiset tuntemukset voivat johtua yhtä lailla stressistä kuin ärtyvästä suolesta, tulehduksellisesta suolistosairaudesta, syövästä kuin keliakiastakin – puhumattakaan monista muista syistä. Keliakia on niin yleinen sairaus, että vatsaoireisen potilaan kohdalla sen mahdollisuus pyritään usein sulkemaan pois rutiininomaisesti. Oikotietä vatsavaivojen tulkitsemiseen ei ole, vaan keliakiadiagnoosi tehdään verikokeen avulla. Osalle myös suolentähystys suolinukan kunnon toteamiseksi on tarpeen.
Kaikki keliakian oireista kärsivät eivät kuitenkaan hakeudu lääkäriin. Vatsavaivat voivat olla lieviä, niistä voi vaivihkaa tulla osa normaalia arkea tai ne laitetaan esimerkiksi kuormittavan elämäntilanteen piikkiin. Toisilla vatsa ei vihoittele lainkaan.
– Keliakian vähemmän tunnettuihin seurauksiin lukeutuvat muun muassa aftat suussa, nivelkivut, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, migreeni, epilepsia, kohonneet maksa-arvot ja hampaiden kiillevauriot, Koivurova listaa.
Pelkkä oireiden katoaminen ei paranna suolistoa
Epäillessään itsellään keliakiaa moni vähentää gluteenia sisältävien tuotteiden syömistä. Se voi helpottaa oireita ratkaisevasti, mutta keliaakikon suolistolle puolivillainen hoito ei riitä.
– Keliakian ainoa hoitomuoto on, ettei gluteenia nautita lainkaan, sillä pienikin määrä tekee tuhoja suolistolle. On aivan eri asia, jätetäänkö gluteeni pois kokonaan vai vähennetäänkö sitä vain. Keliakiaa sairastava tarvitsee täysin gluteenittoman ruokavalion, jonka laatiminen vaatii ravitsemusterapeutin osaamista, sanoo johtava ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinta.
– Ruokavalio-ohjausta ei kuitenkaan tule tehdä tietämättä koko oirekuvaa, vaan se tulisi antaa vasta lääkärin arvion jälkeen. Näin toimitaan sen varmistamiseksi, ettei taustalla ole diagnosoimatonta suolistosairautta, Rinta lisää.
Jos epämääräiset, selittämättömät oireet piinaavat, tutkimuksiin hakeutumista ei kannata lykätä. Vain osalla viljatuotteista oireita saavista ihmisistä on keliakia, mutta sairauden diagnosointi ei ole yhdentekevää: tiedostamaton keliakia voi hoitamattomana aiheuttaa jopa masennusoireita, kuukautishäiriöitä, hedelmättömyyttä, hermosto-oireita, murrosiän viivästymistä sekä kasvuhäiriöitä lapsilla. Pitkään hoitamattomana jatkuessaan keliakia voi myös altistaa ohutsuolen syöville.
Terveystalossa asiantuntijat tekevät hyvin tiivistä yhteistyötä. Mikäli oireesi huolestuttavat sinua, kannattaa hakeutua rohkeasti yleislääkärin tai gastroenterologian erikoislääkärin vastaanotolle. Keliakian poissulkevaan laboratoriotutkimukseen pääsee myös ilman lääkärin lähetettä. Jos olet jo saanut keliakiadiagnoosin, mutta ruokavaliosi sisältö mietityttää, voit hakeutua suoraan ravitsemusterapeutin vastaanotolle saadaksesi tarkempaa opastusta keliaakikolle sopivaan gluteenittomaan ruokavalioon.
Uusimmat artikkelit
Sairauspoissaolot laskussa: mitä vuoden 2025 data kertoo suomalaisten työkyvystä?
Terveystalon Näin Suomi voi* -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Vuonna 2025 suomalaisilla työntekijöillä oli keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Totta vai tarua: Kannattaako kaikkea rasvaa välttää?
Tarua. Rasvaan liittyvät myytit istuvat tiukassa, mutta nykyään tiedetään, että rasva ei ole vihollinen vaan välttämättömyys. Pehmeistä rasvoista voi olla yllättävää hyötyä jopa painonhallinnassa.
Näin teknologia tukee vaikuttavaa työterveyttä
Työterveydessä tiedolla johtaminen perustuu monipuoliseen ja organisaatiotasolla kerättyyn dataan. Tekoälyn avulla asiantuntija pystyy tunnistamaan työyhteisön riskit ja kuormitustekijät sekä ohjaamaan yhteisöä kohti vaikuttavampia, kohdennettuja terveyspalveluja. Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala avaa, kuinka data ja AI tukee ammattilaisten työtä ja parantaa yhteisön hyvinvointia.
Digityöterveyden vaikuttavuus syntyy tasaisesta laadusta
Työterveyden suurin arvo yritykselle on saavutettava, tasalaatuinen ja koko organisaatiota tukeva palvelu, joka ehkäisee työkykyriskejä ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.