Artikkeli Mielenterveys

Itsensä hyväksyminen vahvistaa mielen hyvinvointia – paras tuki voi löytyä vertaisten joukosta

Oma identiteetti ja hyväksytyksi tuleminen ovat teemoja, joiden kanssa useimmat painiskelevat jossain elämänsä vaiheessa. Kokosimme Pride-kuukauden kunniaksi asiantuntijan ajatuksia aiheesta.

Värikkäitä ilmapalloja.

Oman identiteetin rakentuminen ja omaksi itsekseen kasvaminen ovat pitkiä prosesseja, jotka koskettavat lähes kaikkia. Aina itsensä kantaminen ylpeydellä ei ole pelkkä itsetuntokysymys.

– On monia syitä, miksi omana itsenään olemisen voi kokea vaikeaksi. Ihminen saattaa esimerkiksi pelätä, ettei olisi riittävä tai paljastuisi muiden silmissä huonoksi tai epärakastettavaksi. Siihen voi liittyä myös pelkoa kritisoiduksi tai torjutuksi tulemisesta tai jopa vihamielisyyden kohteeksi joutumisesta, sanoo Terveystalon psykologi Aino Kohtala.

Joskus itsensä pienentämisessä on kyse itsensä suojelusta – on helpompaa mukautua lähipiirin tai yhteiskunnan odotuksiin kuin haastaa niitä. 

– Taustalla voi olla varhaisiakin kokemuksia siitä, että omat tarpeet eivät ole tulleet kuulluiksi eikä ole tullut nähdyksi omana itsenään. Tällaisten tilanteiden toistuessa voi helposti omaksua suojakuoren itselleen. Silloin ihminen voi jäädä vieraaksi itsellensäkin.

Sille, että joku ei hyväksy tai ei osaa suhtautua erilaisuuteen ympärillään, voi olla monia syitä. Vaikka nykyään lapsilla on usein mahdollisuus kasvaa moninaisessa ympäristössä, aina näin ei ole ollut. Jos erilaisuuden kohtaaminen herättää itsessä jotain, mitä ei ole valmis käsittelemään, erilaisuus saatetaan helposti kokea uhkana. Se ei kuitenkaan oikeuta olemaan suvaitsematon toisia kohtaan.

– Vastuu omista asenteista ja käytöksestä muita kohtaan on aina ihmisellä itsellään. Kaikki ansaitsevat tulla hyväksytyiksi omana itsenään ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta, Kohtala muistuttaa.

On uuvuttavaa ja etäännyttävää, jos arjessa joutuu jatkuvasti piilottamaan itseään. Monille vähemmistöille on kuitenkin tärkeää, että oman avoimuuden tason voi itse määrittää.

Aino Kohtala

Vähemmistöstressi nakertaa jaksamista

Erilaisiin vähemmistöihin kuuluville itsensä hyväksyminen voi näyttäytyä ristiriitaisena. Jos oma oikeus tasavertaiseen kohteluun ja esimerkiksi lähisuhteiden suojaan vaikkapa avioliiton muodossa on vuosikymmeniä ollut julkisen debatin kohteena, omanarvontunto voi horjua. Ilmiölle on nimikin, vähemmistöstressi.

– Vähemmistöstressillä tarkoitetaan erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien kokemaa erityistä psyykkistä kuormittuneisuutta. Se liittyy syrjinnän pelkoon ja muita suojattomampaan asemaan, Kohtala selittää.

Kokemus siitä, ettei riittävästi pysty olemaan oma itsensä, voi vahingoittaa. Ihminen voi kokea, että elämä on muuttunut tyhjäksi eikä tunnu omalta elämältä. Myös ihmissuhteet saattavat tuntua ontoilta ja persoonattomilta. 

Kaikilla on elämässään monenlaisia rooleja, ja jokainen voi valita, mitä puolia milloinkin haluaa itsestään näyttää. Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on voida olla riittävästi ja aidolla tavalla yhteydessä itseensä, vaikka toimisikin tilannekohtaisesti eri rooleissa.

Kenelläkään ei ole velvollisuutta näyttää itsestään kaikkia puolia, jos se ei tunnu itsestä hyvältä tai turvalliselta.

– On uuvuttavaa ja etäännyttävää, jos arjessa joutuu jatkuvasti piilottamaan itseään. Monille vähemmistöille on kuitenkin tärkeää, että oman avoimuuden tason voi itse määrittää. Suomenkin kokoiseen maahan mahtuu iso kirjo yhteisöjä. Esimerkiksi sateenkaariparien kohtaamat asenteet voivat vaihdella paljonkin eri paikkakunnilla. Omaa identiteettiä saa halutessaan suojella – siihen vaikuttavat hyvin erilaiset tarpeet, Kohtala sanoo.

Verkostot voimavarana

Kun omana itsenä olemiseen liittyy haasteita tai pelkoja, yksi suurimmista tukipilareista on lähipiiri. Lähipiirin ei kuitenkaan aina tarvitse tarkoittaa perhettä tai sukulaisia – oman turvallisen yhteisön voi löytää myös muualta sosiaalisesta verkostosta, ystävien tai vertaisten luota. Myös sosiaalisesta mediasta voi löytää paljon erilaista vertaistukea. Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen voi niin ikään olla tärkeä yhteisöllinen kokemus.

– On äärimmäisen tärkeää löytää riittävästi sosiaalista tukea ja läheisiä ihmisiä, joiden seurassa voi olla oma itsensä. Tärkeitä voimavaroja ovat kaikki viiteryhmät, joissa on turvallista olla ja joissa tulee hyväksytyksi. Vastaavasti omasta elinpiiristä voi rajata pois syrjiviä ympäristöjä ja siten pyrkiä vähentämään kuormitusta.

Oman itsen pohtimiseen on saatavilla myös apua ja tukea. Psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolle voi kuka tahansa tulla ilman lähetettä pohtimaan asioita. Terapiassa voi työstää esimerkiksi henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. 

– Voidaan esimerkiksi pohtia, mitä omana itsenä oleminen omalla kohdalla tarkoittaisi. Millaista elämä olisi sen toteutuessa ja mikä seisoo sen tiellä?

Lue lisää aiheesta

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla. Artikkeli

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa

Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.