Hyvillä elintavoilla kakkostyypin diabetesriski pienemmäksi
Teemme suurimman osan arkipäivän ravitsemusvalinnoista tiedostamattomasti. Varmistamalla, että yrityksen ruokaympäristö tukee terveitä valintoja työpäivän aikana, työnantaja voi vaikuttaa henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkykyyn sekä tukea kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen ehkäisyssä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Reija Männikkö kertoo, kuinka työnantaja voi tukea ja motivoida hyvien elintapojen noudattamisessa.
Kakkostyypin diabetes on kansantauti, jonka puhkeamista voidaan ehkäistä hyvillä elintavoilla. Suurin osa sairastuneista on työikäisiä, joilla tauti tai sen esiaste linkittyy usein painonhallintaan ja vyötärölihavuuteen. Yritystasolla diabetes näkyy sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja ennenaikaisen eläköitymisen määrissä.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa kakkostyypin diabetesriski tunnistetaan, sitä parempi mahdollisuus on estää taudin puhkeaminen kokonaisuudessaan. Työterveydessä kohonnut riski tunnistetaan mm. työhöntulo- ja vuositarkastuksessa diabetesriskitestillä, jossa olevilla kysymyksillä kartoitetaan sairastumisriskiä. Yksi kyselyn osa kartoittaa geneettistä alttiutta, minkä lisäksi kyselyyn on rakennettu mukaan myös elintapoihin liittyvät ennakoivat signaalit, jotka tutkimusnäyttöön pohjautuen ilmoittavat, jos henkilöllä on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen.
– Geneettinen alttius ei tarkoita, että tauti välttämättä puhkeaa, sillä kakkostyypin diabetesta voi ehkäistä hyvillä elintavoilla. Moni meistä tarvitsee kuitenkin tukea ja ohjausta, jotta osaa tehdä oikeita valintoja ja pienentää omaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamisriskiään, Männikkö kertoo.
Terveystalon työterveyden käyttämällä Etydi-työkalulla henkilöstöstä onnistutaan seulomaan diabeteksen riskiryhmäläisten lisäksi ne työntekijät, joilla tauti on huonossa hoitotasapainossa.
– Diabeteksen hoito ja ennaltaehkäisy säästävät työnantajalta selvää rahaa, sillä huonossa hoitotasapainossa olevalla potilaalla voi olla jopa 10 sairauslomapäivää vuodessa enemmän kuin hyvässä hoitotasapainossa olevalla. Tämä tekee työnantajalle noin 3500 euron lisäkustannukset työntekijää kohden.
Työympäristö tukemaan terveitä valintoja
Työterveydessä organisaation terveydentilasta saadaan kokonaiskuva ja tunnistetaan tarvittaessa myös tarpeet yhtiötason toimenpiteille. Jos työyhteisöön kuuluu paljon henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, on työnantajankin edun mukaista vaikuttaa henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkykyyn varmistamalla, että työympäristö tukee terveitä valintoja.
– On tärkeää, että kaikki ei jää yksilön vastuulle, vaan organisaatiossa tehdään kaikki voitava, jotta terveiden elintapojen noudattaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. On työnantajan valinta luoko hän mahdollisuudet terveeseen syöntiin, fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointia ja terveyttä tukevaan kulttuuriin, vai onko henkilöstön ponnisteltava terveiden valintojen eteen ja välteltävä kiusauksia pitkin päivää, Männikkö kertoo.
Ympäristöön kohdennetut toimenpiteet ovat suhteellisen edullisia tehdä, eivätkä ne vaadi työnantajalta suuria investointeja. Hyvinvointia voi tukea pienellä vaivalla ja vähällä rahalla.
– Yksinkertaisimmillaan työn ruokaympäristö muotoillaan uusiksi siten, että tarjoilulinjastolle järjestetään ensin kasvikset ja annetaan kasviksille hyvät ottimet sekä siirrytään yhden lautasen taktiikkaan, jottei annoskoko pääse kasvamaan liian isoksi, Männikkö vinkkaa.
Terveellisen ravintoympäristön tunnusmerkkejä ovat myös niin kutsutut tuuppaustoimenpiteet, joilla hyvät ja terveelliset valinnat ovat vaivattomia.
– Löytyykö iltapäivän välipalaksi hedelmiä, vai onko helpompaa ostaa kantiinista makeisia tai pullaa? Olisiko tarjolla olevien herkkuannosten kokoa mahdollista pienentää ja terveellisten vaihtoehtojen valikoimaa laajentaa? Tukevatko sisäiset ohjeistukset palaveripulla- vai hedelmätarjotin-kulttuuria?
Männikkö on ollut mukana StopDia-tutkimushankkeen työympäristöihin sijoittuvassa tutkimusosiossa, jossa kartoitettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla motivoida henkilöstöä kohti terveellisempiä valintoja. Hankkeessa havaittiin, että parhaat tulokset elintapamuutosmatkalla saadaan aikaan pelillistämällä ja että sosiaalisella ympäristöllä on suuri vaikutus.
– Fyysisen aktiivisuuden lisääminen työpäivään on yksi diabetesriskiä pienentävistä toimenpiteistä. Taukoliikunnan lisäksi työpaikalla voidaan esimerkiksi kampanjaluontoisesti kannustaa käyttämään portaita hissin sijaan pienen kisan keinoin. Parhaimmillaan pieni kisa ruokkii kulttuuria hyvään suuntaan, mutta aina on olemassa pieni riski, että joku lannistuu jos ei kykene tekemään yhtä paljon kuin muut. Pelkän kisan sijaan on hyvä tarjota mahdollisuuksia myös kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen.
Lue lisää:
- StopDia-hankkeen koostama työnantajan tuuppauspakki kohti terveellisiä valintoja
- Diabeteksen riskitesti
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Tiesitkö jo tämän valinnanvapauskokeilusta? 4+1 tärkeää yksityiskohtaa
Kelan valinnanvapauskokeilu avaa 65 vuotta täyttäneille uusia mahdollisuuksia päästä yksityisen lääkärin vastaanotolle joustavasti ja edullisesti. Tiedätkö jo, mistä kokeilussa on kyse?
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.