Hyvillä elintavoilla kakkostyypin diabetesriski pienemmäksi

Kakkostyypin diabetes on kansantauti, jonka puhkeamista voidaan ehkäistä hyvillä elintavoilla. Suurin osa sairastuneista on työikäisiä, joilla tauti tai sen esiaste linkittyy usein painonhallintaan ja vyötärölihavuuteen. Yritystasolla diabetes näkyy sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja ennenaikaisen eläköitymisen määrissä. 

Mitä varhaisemmassa vaiheessa kakkostyypin diabetesriski tunnistetaan, sitä parempi mahdollisuus on estää taudin puhkeaminen kokonaisuudessaan. Työterveydessä kohonnut riski tunnistetaan mm. työhöntulo- ja vuositarkastuksessa diabetesriskitestillä, jossa olevilla kysymyksillä kartoitetaan sairastumisriskiä. Yksi kyselyn osa kartoittaa geneettistä alttiutta, minkä lisäksi kyselyyn on rakennettu mukaan myös elintapoihin liittyvät ennakoivat signaalit, jotka tutkimusnäyttöön pohjautuen ilmoittavat, jos henkilöllä on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. 

– Geneettinen alttius ei tarkoita, että tauti välttämättä puhkeaa, sillä kakkostyypin diabetesta voi ehkäistä hyvillä elintavoilla. Moni meistä tarvitsee kuitenkin tukea ja ohjausta, jotta osaa tehdä oikeita valintoja ja pienentää omaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamisriskiään, Männikkö kertoo. 

Terveystalon työterveyden käyttämällä Etydi-työkalulla henkilöstöstä onnistutaan seulomaan diabeteksen riskiryhmäläisten lisäksi ne työntekijät, joilla tauti on huonossa hoitotasapainossa. 

– Diabeteksen hoito ja ennaltaehkäisy säästävät työnantajalta selvää rahaa, sillä huonossa hoitotasapainossa olevalla potilaalla voi olla jopa 10 sairauslomapäivää vuodessa enemmän kuin hyvässä hoitotasapainossa olevalla. Tämä tekee työnantajalle noin 3500 euron lisäkustannukset työntekijää kohden. 

Työympäristö tukemaan terveitä valintoja

Työterveydessä organisaation terveydentilasta saadaan kokonaiskuva ja tunnistetaan tarvittaessa myös tarpeet yhtiötason toimenpiteille. Jos työyhteisöön kuuluu paljon henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, on työnantajankin edun mukaista vaikuttaa henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkykyyn varmistamalla, että työympäristö tukee terveitä valintoja. 

– On tärkeää, että kaikki ei jää yksilön vastuulle, vaan organisaatiossa tehdään kaikki voitava, jotta terveiden elintapojen noudattaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. On työnantajan valinta luoko hän mahdollisuudet terveeseen syöntiin, fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointia ja terveyttä tukevaan kulttuuriin, vai onko henkilöstön ponnisteltava terveiden valintojen eteen ja välteltävä kiusauksia pitkin päivää, Männikkö kertoo. 

Ympäristöön kohdennetut toimenpiteet ovat suhteellisen edullisia tehdä, eivätkä ne vaadi työnantajalta suuria investointeja. Hyvinvointia voi tukea pienellä vaivalla ja vähällä rahalla. 

– Yksinkertaisimmillaan työn ruokaympäristö muotoillaan uusiksi siten, että tarjoilulinjastolle järjestetään ensin kasvikset ja annetaan kasviksille hyvät ottimet sekä siirrytään yhden lautasen taktiikkaan, jottei annoskoko pääse kasvamaan liian isoksi, Männikkö vinkkaa. 

Terveellisen ravintoympäristön tunnusmerkkejä ovat myös niin kutsutut tuuppaustoimenpiteet, joilla hyvät ja terveelliset valinnat ovat vaivattomia. 

– Löytyykö iltapäivän välipalaksi hedelmiä, vai onko helpompaa ostaa kantiinista makeisia tai pullaa? Olisiko tarjolla olevien herkkuannosten kokoa mahdollista pienentää ja terveellisten vaihtoehtojen valikoimaa laajentaa? Tukevatko sisäiset ohjeistukset palaveripulla- vai hedelmätarjotin-kulttuuria? 

Männikkö on ollut mukana StopDia-tutkimushankkeen työympäristöihin sijoittuvassa tutkimusosiossa, jossa kartoitettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla motivoida henkilöstöä kohti terveellisempiä valintoja. Hankkeessa havaittiin, että parhaat tulokset elintapamuutosmatkalla saadaan aikaan pelillistämällä ja että sosiaalisella ympäristöllä on suuri vaikutus. 

– Fyysisen aktiivisuuden lisääminen työpäivään on yksi diabetesriskiä pienentävistä toimenpiteistä. Taukoliikunnan lisäksi työpaikalla voidaan esimerkiksi kampanjaluontoisesti kannustaa käyttämään portaita hissin sijaan pienen kisan keinoin. Parhaimmillaan pieni kisa ruokkii kulttuuria hyvään suuntaan, mutta aina on olemassa pieni riski, että joku lannistuu jos ei kykene tekemään yhtä paljon kuin muut. Pelkän kisan sijaan on hyvä tarjota mahdollisuuksia myös kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen. 

Lue lisää:  

• StopDia-hankkeen koostama työnantajan tuuppauspakki kohti terveellisiä valintoja
• Diabeteksen riskitesti