Hui, hammaslääkäri!
Ahdistaako ajatuskin hammaslääkärin tuoliin asettumisesta? Lue lääkärin vinkit pelon lievittämiseksi.
Moni välttelee hammaslääkärin vastaanottoa viimeiseen asti. Hammaslääkäriä kartellessa kivut ja tulehdukset ehtivät kuitenkin usein kasautua ja vaikeutua entisestään. Kammosta voi onneksi päästä kokonaan eroon – hammaslääkäri Outi Hagqvist antaa viisi vinkkiä, joilla nitistät hammaslääkäripelon.
1. Kerro hammaslääkäripelostasi jo aikaa varatessa
Silloin lääkäri tietää pelosta, eikä asiaa tarvitse ottaa erikseen esiin jännittävässä tilanteessa. Nykyään moni hammaslääkäri on perehtynyt pelkopotilaisiin ja osaa ottaa asiakkaan tuntemukset luontevasti esille ennen hoidon aloittamista.
2. Jos ajan varaaminen ahdistaa, pyydä ystävältä tai perheenjäseneltä apua
Läheisen voi myös ottaa mukaan ensimmäiselle vastaanottokäynnille. Simppelit keinot toimivat pelonkarkottamisessa parhaiten, ja läheisen läsnäolo voi rauhoittaa oloa ikävältä tuntuvassa tilanteessa.
3. Keskustele ja sovi tehtävistä toimenpiteistä hammaslääkärin kanssa – silloin kontrollin tunne säilyy
Sopikaa yhdessä merkki, jota käytät, kun tarvitset keskeytyksen tai sinulla on asiaa. Hoitosuunnitelmaa tehdessä voidaan yhdessä miettiä, tarvitaanko hoidonhelpottamiseksi alussa apukeinoja, kuten suun kautta otettavaa rauhoittavaa esilääkettä. Tärkeintä on kuitenkin luoda luottamuksellinen suhde hammaslääkäriin, jotta pelosta voi päästä kokonaan eroon.
4. Ota kuulokkeet ja lempimusiikkiasi mukaan vastaanotolle
Mielimusiikin kuunteleminen peittää ikäviä ääniä ja auttaa rentoutumaan hoidon aikana.
5. Sovi automaattisesta kutsusta vastaanotolle
Hammaslääkäriä voi pyytää lähettämään kutsun vastaanotolle, kun on seuraavan tarkastuksen aika. Silloin hammashoito ei jää retuperälle hoitojakson tultua päätökseen, eikä sinun tarvitse murehtia siitä, milloin seuraava aika tulisi varata. Samalla hammaslääkärillä kannattaa käydä säännöllisesti, sillä hyvähoitosuhde on avain pelon karistamiseen. Kun hammaslääkäri tulee tutuksi, pelkokin hälvenee usein hiljalleen. Samalla tuttu ja turvallinen paikka helpottaa hoidossa käymistä.
Lue lisää aiheesta
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Supermarsun kaverikirja: Karin Blomgren
Supermarsun kaverikirjassa esittäytyvät Lasten Terveystalon asiantuntijat. Tällä kertaa kaverikirjan kysymyksiin vastaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren, joka kertoo muun muassa parhaan vinkkinsä lääkärikäyntiä jännittävälle lapselle ja paljastaa oman supervoimansa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
”Onko harrastaminen tärkeää lapsen itseluottamuksen kehitykselle?”
Psykologi ja psykoterapeutti Anu Heikkilä vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin lapsen itseluottamuksesta ja minäkuvasta.
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.