Hui, hammaslääkäri!
Ahdistaako ajatuskin hammaslääkärin tuoliin asettumisesta? Lue lääkärin vinkit pelon lievittämiseksi.
Moni välttelee hammaslääkärin vastaanottoa viimeiseen asti. Hammaslääkäriä kartellessa kivut ja tulehdukset ehtivät kuitenkin usein kasautua ja vaikeutua entisestään. Kammosta voi onneksi päästä kokonaan eroon – hammaslääkäri Outi Hagqvist antaa viisi vinkkiä, joilla nitistät hammaslääkäripelon.
1. Kerro hammaslääkäripelostasi jo aikaa varatessa
Silloin lääkäri tietää pelosta, eikä asiaa tarvitse ottaa erikseen esiin jännittävässä tilanteessa. Nykyään moni hammaslääkäri on perehtynyt pelkopotilaisiin ja osaa ottaa asiakkaan tuntemukset luontevasti esille ennen hoidon aloittamista.
2. Jos ajan varaaminen ahdistaa, pyydä ystävältä tai perheenjäseneltä apua
Läheisen voi myös ottaa mukaan ensimmäiselle vastaanottokäynnille. Simppelit keinot toimivat pelonkarkottamisessa parhaiten, ja läheisen läsnäolo voi rauhoittaa oloa ikävältä tuntuvassa tilanteessa.
3. Keskustele ja sovi tehtävistä toimenpiteistä hammaslääkärin kanssa – silloin kontrollin tunne säilyy
Sopikaa yhdessä merkki, jota käytät, kun tarvitset keskeytyksen tai sinulla on asiaa. Hoitosuunnitelmaa tehdessä voidaan yhdessä miettiä, tarvitaanko hoidonhelpottamiseksi alussa apukeinoja, kuten suun kautta otettavaa rauhoittavaa esilääkettä. Tärkeintä on kuitenkin luoda luottamuksellinen suhde hammaslääkäriin, jotta pelosta voi päästä kokonaan eroon.
4. Ota kuulokkeet ja lempimusiikkiasi mukaan vastaanotolle
Mielimusiikin kuunteleminen peittää ikäviä ääniä ja auttaa rentoutumaan hoidon aikana.
5. Sovi automaattisesta kutsusta vastaanotolle
Hammaslääkäriä voi pyytää lähettämään kutsun vastaanotolle, kun on seuraavan tarkastuksen aika. Silloin hammashoito ei jää retuperälle hoitojakson tultua päätökseen, eikä sinun tarvitse murehtia siitä, milloin seuraava aika tulisi varata. Samalla hammaslääkärillä kannattaa käydä säännöllisesti, sillä hyvähoitosuhde on avain pelon karistamiseen. Kun hammaslääkäri tulee tutuksi, pelkokin hälvenee usein hiljalleen. Samalla tuttu ja turvallinen paikka helpottaa hoidossa käymistä.
Lue lisää aiheesta
Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Terveystalon digityöterveys maailmalla
Suomessa työterveys on keskeinen osa terveydenhuollon järjestelmäämme. Hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa hyödynnämme myös teknologiaa kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin. Näistä teemoista Terveystalon digityöterveyden työterveyslääkäri Mikko Rautalahti kutsuttiin hiljattain luennoimaan Abu Dhabin kansainväliselle Global Health – viikolle.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Uhmaikä on tärkeä kasvuvaihe: mikä avuksi arkeen uhmaikäisen kanssa?
Uhmaikä on lapsuuden kehityksen ensimmäinen itsenäistymisvaihe ja sijoittuu 2–4 ikävuoden tienoille. Uhmaiän sijaan Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie puhuisi ennemmin tahtoiästä.