Gynekologi listaa hormonihoidon hyödyt ja haitat

Vaihdevuodet johtuvat naisen hormonitoiminnan muuttumisesta, tarkalleen ottaen munasarjojen estrogeeni- ja keltarauhashormonien tuotannon vähenemisestä ja loppumisesta iän karttuessa. Vaihdevuosilla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jonka aikana hormonin tuotanto heikkenee ja lopulta lakkaa kokonaan. Vaikka puhekielessä eri termit menevät usein sekaisin, menopaussilla on kokonaan oma määritelmänsä.

– Menopaussilla tarkoitetaan naisen viimeisiä omia kuukautisia, keskimäärin ne tulevat 51-vuotiaana. Menopaussi voidaan kuitenkin todeta vasta jälkikäteen, kun viimeisistä luonnollisista kuukautisista on kulunut yksi vuosi. Hoidon aloittamiseen vuotta ei suinkaan tarvitse odottaa, Heikkinen kertoo.

Vaihdevuosioireet ovat yksilöllisiä, ja niihin voivat lukeutua esimerkiksi kuukautiskierron epäsäännöllistyminen, mielialaoireet, kuumat aallot ja limakalvojen kuivuminen. On myös paljon oireita, joita monikaan ei osaa yhdistää vaihdevuosista johtuviksi, esimerkiksi unettomuus sekä lihas- ja nivelkivut. 

– Oireiden voimakkuus on yksilöllistä. Estrogeenitasojen vaihtelu aiheuttaa osalle oireita, tähän voi olla taipumusta etenkin, jos on myös kärsinyt myös PMS-oireista. Jos hormonitaso laskee tasaisemmin, elimistö saattaa myös sopeutua siihen, jolloin oireet voivat tuntua lievempinä. 

Tehokkain apu vaihdevuosioireisiin on hormonihoito

Tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin on hormonikorvaushoito eli estrogeenihoito. Myös elintapoihin, kuten ravitsemukseen, liikuntaan ja unen laatuun panostaminen voi auttaa oireiden hillitsemisessä. 

– Koska kyseessä on estrogeenin puutostila, sen aiheuttamia oireita hoidetaan parhaiten estrogeenillä – samaan tapaan kuin diabetesta hoidetaan insuliinilla. Sekundäärisillä lääkkeillä voidaan hoitaa joitakin oireita, kuten unettomuutta, kuivuutta tai iho-oireita – mutta oireiden taustalla olevaan juurisyyhyn auttaa parhaiten hormonihoito, Heikkinen painottaa.

Estrogeenihoitoon liitetään aina keltarauhashormoni, jos kohtua ei ole poistettu. Se estää kohdun limakalvon liikakasvun ja siihen liittyvät haitat. Keltarauhashormonilla voidaan myös hoitaa esivaihdevuosiin liittyviä vuotohäiriöitä. 

Hormonihoidon plussat

+ Hormonihoito sopii pääsääntöisesti kaikille vaihdevuosioireista kärsiville.

+ Jos kuukautiset ovat jo loppuneet ja oireet ovat selkeät, löytyy oikea hormoniannos tavallisesti nopeasti. Lääkitys auttaa oireisiin usein jo viikossa.

+ Annostelu on helppoa ja siihen on monta tapaa: tabletti, laastari tai hormonikierukka sekä geelit ja suihkeet. Oikea yksilöllinen annostus löytyy vaivattomasti etenkin silloin, jos oma hormonitoiminta on jo täysin loppunut. Jos kohtua ei ole poistettu, estrogeenihoitoon lisätään aina keltarauhashormoni.

+ Hormonihoito tepsii kaikkiin estrogeenin puutteesta johtuviin oireisiin. 

+ Hormonihoito vähentää tutkitusti riskiä sairastua osteoporoosiin. 

+ Estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä pienentää kohtusyövän riskiä, koska keltarauhashormoni torjuu paitsi hormonitasapainon häiriön, myös rasvakudoksen tuottaman estrogeenin haitalliset vaikutukset kohdun limakalvoon. 

+ Hormonihoidon on todettu pienentävän myös paksusuolen syövän riskiä. Mekanismi on vielä epäselvä, mutta se voi liittyä hormonihoidon vaikutuksiin suolen limakalvon solussa ja hikoiluun: hormonihoito vähentää hikoilua, mikä puolestaan voi vähentää ummetusta – ja ummetus on paksusuolen syövän riskiä nostava tekijä. 

+ Hormonihoito pienentää riskiä sairastua virtsatientulehduksiin ja emätintulehduksiin, sillä nämä taudit johtuvat usein hormonipuutoksen aiheuttamasta limakalvojen ohenemisesta sekä suojaavan laktobakteerin määrän vähenemisestä. 

+ Hormonihoidolla vaikuttaisi olevan suotuisia vaikutuksia myös uneen. 

+ Estrogeenin puutos aiheuttaa sen, että rasvakudosta alkaa kertyä epäsuotuisiin paikkoihin, esimerkiksi keskivartaloon, mikä lisää metabolisen oireyhtymän riskiä. Hormonilääkityksellä on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Hormonilääkityksen ei ole tutkimuksissa todettu lihottavan. 

+ Vaikka estrogeeni ei olekaan halukkuuslääke, voi sillä välillisesti oireiden hoidon kautta olla positiivisia vaikutuksia myös seksielämään.

Hormonihoidon miinukset

- Hormonihoidon vasta-aiheita ovat sairastettu rintasyöpä, vaikea maksasairaus, sairastettu laskimotukos, todettu tukostaipumus tai vaikea perussairaus, joka altistaa laskimotukokselle. Nämäkään eivät kuitenkaan ole ehdottomia esteitä hoidolle, vaan hoito voidaan tarvittaessa aloittaa gynekologin harkinnan perusteella.

- Hormonihoito voi nostaa riskiä sairastua laskimotukokseen tai rintasyöpään. Laskimotukosriski on korkeimmillaan hoidon alussa ja korostuu suun kautta otettavien lääkkeiden kohdalla. Tukosriski on kuitenkin terveellä vaihdevuosi-ikäisellä naisella hyvin pieni. Yli 3–5 vuotta jatkuva hormonihoito lisää myös hieman rintasyöpäriskiä. 

Hoitoa harkitessa onkin otettava huomioon potilaan oma mielentila ja mahdolliset pelot esimerkiksi syöpäriskiin liittyen: jos pelko syövästä vaivaa niin, että ahdistus vaikuttaa jokapäiväiseen arkeen, on syytä pohtia vaihtoehtoja, vaikka oireet häiritsisivät elämää.

- Oikean annostuksen löytäminen voi olla haastavaa, mikäli oma hormonitoiminta on vielä käynnissä. Lisäksi estrogeenin yliannostuksen oireet voi joskus olla samankaltaisia kuin hormonin puutteesta aiheutuvat oireet, jolloin voi olla vaikeaa jäljittää oireiden alkuperää. Kokeilemalla oikea annos kuitenkin löytyy.