Työterveyden ABC

21.2.2024 | Päivitetty 22.2.2024

Työterveyshuolto kattaa niin ennalta ehkäisevän terveydenhoidon kuin työterveyspainotteisen sairaanhoidonkin. Sen lisäksi työterveys ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työturvallisuutta yhdessä kanssasi. Pienyrityksen työterveyshuolto on yhtä tärkeä järjestää, kuin suuremmankin yrityksen työterveys.

Työterveyshuolto

Työnantajan on järjestettävä ja kustannettava työntekijöilleen työterveyshuolto, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia sekä ylläpitää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Järjestysvelvollisuus perustuu Työterveyshuoltolakiin ja siihen liittyviin asetuksiin, jotka ohjaavat työterveyshuollon toimintaa ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Työterveyshuoltopalvelut tulee järjestää siinä laajuudessa kuin työ edellyttää. Sisältö määritellään yhdessä yrityksen kanssa ja kirjataan työterveyshuoltosopimukseen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuoltopalvelut on järjestettävä niin, että ne vastaavat työn tarpeita ja mahdollistavat työntekijöiden terveyden ylläpidon eri uravaiheissa. Työterveyshuolto toimii työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana yhteistyössä työpaikkojen kanssa varmistaakseen henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpidon sekä työturvallisuuden.

Työterveyshuollon toiminnan tavoitteena on yhteisoimin työnantajan ja  työntekijän kanssa edistää

  • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
  • edistää työyhteisöjen toimintaa
  • ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia
  • ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä läpi työuran

Työterveyshuolto pienyrityksessä

Pienyrittäjänä saatat venyttää omaa jaksamistasi viimeiseen saakka. Ei kannattaisi, sillä terveysriskien kasaantuessa yrittäjänkin selkä voi taittua – henkisesti tai fyysisesti.

Pienissä yrityksissä ja yrittäjällä yksikin sairauspoissaolo voi pistää helposti pakan sekaisin. Siksi panostus terveyteen ja hyvinvointiin on sekä välttämätön että järkevä sijoitus.

Työterveys kannattaa, sillä laadukas työterveys luo varmuutta, joka puolestaan vähentää yrittäjän riskejä ja huolia. Lisäksi Suomessa työterveyshuoltolaki edellyttää, että jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Laki listaa minimivaatimukset, mutta työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös laajempia työterveyspalveluja tukeakseen heidän terveyttään ja hyvinvointiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lakisääteinen tai laaja työterveyshuolto

Halvin työterveys ei välttämättä ole paras työterveys. Työterveyshuolto suunnitellaan yhdessä kanssasi niin, että se tukee yrityksesi ja toimialasi tarpeita ja haasteita.

Työterveyteen voidaan lakisääteisen laajuuden lisäksi liittää terveyttä edistäviä ja sairauksia hoitavia lisäpalveluita. Esimerkiksi Tuottava-pakettiimme sisältyvät laajat työkykyä tukevat toimenpiteet, laboratorio-, ultraääni- ja röntgentutkimukset sekä kattava erikoislääkäritasoinen sairaanhoito ja asiantuntijat.

Terveystalon asiakkaana laajemmallakaan palvelutasolla et maksa turhasta. Maksat palveluistamme vain käytön mukaan.

Työterveyshuoltosopimus

Työterveyshuolto suunnitellaan kunkin yrityksen yksilöllisten tarpeiden perusteella. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen. Sopimukseen on kirjattu, mitä palveluja se sisältää ja mihin asti se on voimassa.

Sopimuksessa kerrotaan myös työterveyshuollon laajuus, eli onko lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sovittu sairaanhoidon järjestämisestä.

Mitä työterveyshuolto kattaa?

Työnantajana teet päätöksen siitä, mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyspalveluja hankitaan. Työterveyshuolto on pakollinen lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa, mutta voit tarjota työntekijöillesi laajemmankin kokonaisuuden.

Lakisääteinen työterveyshuolto

Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja.

Tähän kuuluvat:

  • työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan olosuhteet ja työn altisteet sekä otetaan kantaa työn terveydellisiin seikkoihin
  • terveystarkastukset
  • toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä
  • osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen
  • työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän työkyky on heikentynyt
  • työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus
  • tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
  • yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa työntekijöiden työkyvyn ja työpaikan kehittämisessä
  • työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.

Yrittäjän työterveyshuolto

Yrittäjänä yrityksesi tärkein resurssisi olet sinä itse, ja satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä sijoitus. Koska tunnemme suomalaisen työn ja sen tekijät, tiedämme myös, ettei ole kahta samanlaista yrittäjää. Siksi palvelumme mukautuvat toiveittesi ja tarpeidesi mukaisesti.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Työntekijä todennäköisesti ajattelee työterveyttä vasta, kun jotain menee pieleen. Sairastuessa tärkeintä on, että avun saa nopeasti ja helposti. Moni unohtaa, että suurempi osa työterveyttä on itse asiassa sairastumisten estäminen. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osa-alueita ovat mm. työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma ja terveystarkastukset.

Työterveyshuollon työpaikkaselvitys

Työterveyden toiminta suunnitellaan lakisääteisen työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvitys ottaa koko yrityksen mukaan kehittämän Tervettä Työpaikkaa™. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja työyhteisön aiheuttamia terveyshaittoja ja kuormitustekijöitä. Työterveys täydentää organisaation toimialaan liittyvää tietoa työpaikkakäynnillä, jossa tutustutaan työpaikan ja työn olosuhteisiin.

Työpaikkaselvityksen tavoitteena on selvittää muun muassa työn fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista biologisille, kemiallisille, fysikaalisille ja ergonomisille haitoille sekä tapaturmille. Työpaikkaselvityksestä tehdään kirjallinen raportti, joka on työpaikalla kaikkien nähtävillä. Työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työnantajalla täytyy työterveyshuoltolain mukaan olla työterveydestä kirjallinen toimintasuunnitelma, joka on tehty yhdessä työterveyden palvelutarjoajan kanssa. Työpaikkaselvityksessä tunnistetut riskitekijät ja niiden hallitsemiseksi tehdyt toimenpide-ehdotukset päivitetään toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmassa sovitaan seuraavan vuoden tärkeimmät tavoitteet ja tavoitteiden toteuttamiseksi tehdyt toimenpiteet. Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.

Yritys voi valmistautua työpaikkaselvitykseen ja toimintasuunnitelmaan vastaamalla työterveyden lähettämiin esikyselyihin sekä miettimällä oman yrityksen tarpeita ja tavoitteita. Tapaamisissa työterveys odottaa yritykseltä erityisesti liiketoiminnallisten priorisointien ja toimintaympäristöymmärryksen taustoitusta.

Työterveyden toiminnan kannalta on tärkeää olla aktiivinen ja tuoda esille juuri sinun työpaikallesi tärkeät kehityskohteet. Mitä paremmin osaamme yhdessä suunnitella yhteistyötä, sitä todennäköisemmin myös onnistumme tavoitteissamme. 

Lue, miten valmistautua toimintasuunnitelman laatimiseen

Työterveystarkastukset

Terveystarkastukset ovat osa työterveyden ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa, jonka tavoitteena on työntekijöiden suojelu työstä johtuvilta terveysriskeiltä, työntekijän voimavarojen ja terveyden edistäminen sekä työkyvyn arviointi ja tuki. Tarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen työterveyssuunnitelma yhdessä työntekijän kanssa.

Terveystarkastukset perustuvat työpaikan tarpeisiin. Esimerkiksi toimiala, ikä-, sukupuoli ja ammattirakenne sekä työn kuormitus ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat terveystarkastusten sisältöön ja tiheyteen. Terveystarkastusten toteuttamisesta sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Vuoden 2024 alusta olemme ensimmäisenä työterveystoimijana ottaneet käyttöön Suomessa kehitetyn Nightingale-verianalyysiteknologian ja tuoneet sen osaksi kaikkia työterveydessä tehtäviä terveystarkastuksia. Uudistetun työterveystarkastuksen avulla pystymme tarjoamaan työnantajalle entistä kattavamman kuvan työntekijöiden terveydentilasta ja sairastumisriskeistä osana ennaltaehkäisevää toimintaa.

Lue lisää terveystarkastuksesta

Kelan korvausluokat

Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyden kustannuksista, kunhan toiminta noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita ja palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Korvauksen saa tietyistä Kelan määrittelemistä työterveyden palveluista. Yritys voi hakea hakea Kela-korvauksia, kun työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ovat tehty.

Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan.

  • Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen eli ennalta ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.
  • Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 % ja sairaanhoidon 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Työterveyshuollon korvaamisessa voidaan huomioida hyväksyttäviä kustannuksia maksimissaan laskennallisen enimmäismäärän verran.

Työterveyshuollon palveluntuottaja esitäyttää tiedot työnantajan työterveyshuollon kustannuksista lomakkeelle tilinkauden päätyttyä, kun kaikki korvaushakemukseen liittyvät laskut ovat maksettu. Palveluntuottaja lähettää korvaushakemuksen tiedot Kelan asiointipalveluun yrityksen edelleen täytettäväksi.


Lue lisää työterveyshuollon korvattavuudesta Kelan sivuilta

Työpaikan ensiapuvalmius

Työnantajan tehtävänä on huolehtia ensiapuvalmiuden toteuttamisesta. Ensiapuvalmiuden tarve arvioidaan osana työpaikkaselvitystä. Työterveyshuolto vastaa ensiapuvalmiuden tarpeen määrittelystä sekä onnettomuustilanteiden psyykkisen jälkihoidon järjestämisestä. Ensiapuvalmius on tärkeä osa työpaikan työturvallisuutta ja työtapaturmien ehkäisyä. Työpaikalla tulee olla riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, riittävä ensiapuvarustus ja toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työpaikalla on oltava ohjeet myös työstä aiheutuvan psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi aloilla, joilla on tunnistettu väkivallan uhka. ​

Kela korvaa työnantajalle ensiapuvalmiuden ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Työterveyshuolto arvioi ensiapuvalmiuteen ja -koulutukseen liittyvät tarpeet. Tarpeet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Korvausten edellytyksenä on, että ensiapukouluttajana toimii terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensiapukouluttajakoulutus.​​ Kustannukset nousevat automaattisesti työterveyshuollon Kela-hakemukselle, jos työterveyshuolto ja ensiapukoulutus järjestetään Terveystalossa tai asiakkaan kanssa ei ole sovittu muuta.

Tutustu ensiapukursseihin