Työterveyshuolto tutuksi – mitä työnantajan tulee tietää?

Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työn ja terveyden välisessä suhteessa. Sen tehtävä on varmistaa:

• Työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus
• Työyhteisön toimivuus
• Työturvallisuus ja työkyvyn ylläpito

Työterveys tulee järjestää silloin, kun yrityksellä on yksikin työntekijä. Työterveys on järjestettävä työsuhteen laadusta, kestosta tai työtunneista riippumatta.

Yrittäjän ei ole pakollista järjestää itselleen työterveyttä, mutta se on suositeltavaa. Yrittäjänä olet yksin vastuussa yrityksesi toiminnasta, joten nopea ja sujuva hoitoon pääsy on avainasemassa, kun työkykysi on vakaalaudalla.

Yksinyrittäjällä ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää itselleen työterveyspalveluita, mutta niiden hankkiminen on suositeltavaa. Työterveyshuolto tukee yrittäjän työkykyä, työturvallisuutta ja jaksamista erityisesti silloin, kun omia resursseja näiden asioiden kehittämiseen on rajallisesti.

Yrittäjä voi järjestää itselleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon työterveyssopimuksella ja halutessaan liittää siihen myös sairaanhoitopalveluja. Työterveyshuollon kustannuksista on mahdollista saada Kelan korvaus, jonka palveluntuottaja hakee yrittäjän puolesta, jolloin yrittäjälle jää maksettavaksi vain omavastuuosuus.

Haluatko taata itsellesi huolettoman arjen? Tutustu Terveystalon Yrittäjän Verratton -työterveyteen.

Työterveyssopimukset eroavat toisistaan sekä hinnoitteluperusteen että palveluiden laajuuden osalta. Yritys voi valita sopimusmallin, joka vastaa sen toimialaa, henkilöstön kokoa, työn luonnetta ja työkykyriskejä.

Hinnoitteluperusteet

Yritys voi valita veloitetaanko työterveyspalveluista käytön mukaan vai kiinteähintaisesti.

• Käytön mukaan veloitettava työterveyssopimus perustuu siihen, että yritys maksaa työterveyshuollon palveluista niiden käytön mukaan. Kustannukset määräytyvät sen perusteella, kuinka paljon ja minkälaisia palveluita työntekijät hyödyntävät. Tämä sopimus sopii erityisesti yrityksille, jotka haluavat joustavuutta ja maksaa vain toteutuneista palveluista.
• Kiinteähintainen työterveyssopimus tarkoittaa, että yritys maksaa työterveyshuollon palveluista ennalta sovitun, kiinteän hinnan. Tämä sopimus kattaa yleensä kaikki palvelut, joita yritys tarvitsee, kuten lakisääteiset työterveyspalvelut, ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja mahdolliset sairaanhoitopalvelut. Kiinteähintainen sopimus sopii erityisesti yrityksille, jotka haluavat ennustettavuutta ja selkeyttä budjetointiin sekä varmistaa, että kaikki tarvittavat työterveyspalvelut ovat kattavasti käytettävissä ilman yllättäviä lisäkustannuksia .

  Sopimuksen laajuus

  Hinnoittelumallin lisäksi työterveyssopimuksia on tarjolla eri laajuisina kokonaisuuksina, joista yritys voi valita omaan tilanteeseensa sopivan tason. Työnantajan on tarjottava työntekijöilleen minimissään lakisääteinen työterveys, joka kattaa työnantajan lakisääteiset velvoitteet, kuten työpaikkaselvitykset, työkyvyn seurannan ja työperäisten riskien ennaltaehkäisyn.
  
  Yritys voi valita työterveyssopimuksen laajuuden arvioimalla henkilöstön määrää, työn luonnetta ja työkykyriskejä sekä sitä, miten ja missä työtä tehdään. Laajennettu työterveys, joka sisältää lakisääteisten velvoitteiden lisäksi myös sairaanhoidon, tukee työntekijöiden työkykyä ja hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijöitä, kun hoitoon pääsee nopeasti ja työhön paluu on sujuvampaa.
  
  Valinnassa kannattaa huomioida myös sairauspoissaolojen määrä, etätyön osuus ja tarve digitaalisille palveluille. Oikein mitoitettu työterveyden laajuus tukee työkykyä, helpottaa arkea ja auttaa hallitsemaan kustannuksia ennakoivasti.
  

Tutustu Terveystalon työterveyspalveluihin ja pyydä tarjous.

Palvelut tulee järjestää työn vaatimusten mukaisesti. Sisältö määritellään yhdessä yrityksen kanssa ja kirjataan työterveyshuoltosopimukseen ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon eli lakisääteisen osuuden lisäksi lisäksi työnantajan kannattaa järjestää työntekijöille myös vapaaehtoinen sairaanhoito. Nopea hoitoon pääsy ja sujuvat hoitopolut takaavat nopean töihin paluun. Meiltä löydät kattavat työterveyden palvelukokonaisuudet ja työhyvinvoinnin palvelut yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta laajimpaan erikoislääkäritasoiseen sairaanhoitoon.

Lakisääteisen työterveyshuollon tehtävä on ehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja ja tukea työntekijöiden työkykyä. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työn ja terveyden välisessä suhteessa yhteistyössä työpaikan kanssa.

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää?

• Työpaikkaselvitys, jossa arvioidaan työolosuhteet, altisteet ja terveydelliset riskit
• Terveystarkastukset työn vaatimusten mukaisesti
• Toimenpide-ehdotukset työolojen parantamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi
• Työkykyä ylläpitävä toiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä työnantajan kanssa
• Työssä selviytymisen tuki ja tarvittaessa ohjaus kuntoutukseen
• Ensiapuvalmiuden ohjaus
• Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
• Yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa
• Laadun ja vaikuttavuuden seuranta

Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa. Se kattaa ainoastaan ennaltaehkäisevät palvelut, kuten työpaikkaselvitykset ja työn terveydellisiin riskeihin perustuvat terveystarkastukset. Mikäli työntekijä sairastuu ja tarvitsee lääkärin hoitoa, hän asioi julkisessa terveydenhuollossa tai omalla kustannuksellaan yksityisellä.

Työnantajalla on lakisääteinen vastuu järjestää työterveyshuolto niin, että se tukee työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Velvollisuudet eivät rajoitu pelkkään sopimuksen tekemiseen, vaan ne kattavat koko työterveyshuollon suunnittelun ja toteutuksen.

Keskeiset velvollisuudet:

• Työpaikkaselvitys
  Selvitetään työpaikan olosuhteet, työn altisteet ja terveydelliset riskit. Työpaikkaselvitys on pohja kaikelle työterveyshuollon toiminnalle.
• Toimintasuunnitelma
  Laaditaan yhdessä työterveyshuollon kanssa. Suunnitelma sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut työkyvyn ylläpitämiseksi.
• Altisteiden arviointi
  Tunnistetaan ja arvioidaan työn aiheuttamat altisteet (esim. kemialliset, fysikaaliset, ergonomiset) ja niiden vaikutukset terveyteen.
• Yhteistyö työterveyshuollon kanssa
  Työnantaja vastaa aktiivisesta yhteistyöstä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa, jotta toimenpiteet toteutuvat ja työkykyä edistävät käytännöt juurtuvat arkeen.

Lisäksi työnantajan tulee huolehtia:

• Työntekijöiden tiedottamisesta työterveyshuollon palveluista
• Työterveyshuollon kustannusten kattamisesta
• Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden seurannasta

Työpaikkaselvitys on lakisääteisen työterveyshuollon perusta, jonka avulla tunnistetaan työn ja työolosuhteiden terveys- ja turvallisuusriskit sekä kuormitustekijät. Se tehdään yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa, ja sen tavoitteena on ehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja, tukea työkykyä ja parantaa työoloja. Työpaikkaselvityksen pohjalta sovitaan tarvittavista toimenpiteistä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta, ja sitä päivitetään säännöllisesti tai aina, kun työssä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Toimintasuunnitelma on työnantajan ja työterveyspalvelujen yhdessä laatima kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään, miten työterveyshuolto vastaa työpaikan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Siinä sovitaan kehittämisen tavoitteista, terveys- ja työkyky-toimenpiteistä sekä toiminnan seurannasta. Suunnitelma tukee työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja turvallisuutta, ja se on edellytys Kela-korvauksille. Toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain.

Työterveyshuollon hinta riippuu yrityksen koon, toimialan ja työterveyden laajuuden mukaan. Kustannukset muodostuvat pääosin:

• Lakisääteisestä työterveyshuollosta: työpaikkaselvitykset, riskien arviointi, terveystarkastukset ja työkyvyn seuranta
• Sairaanhoidosta (jos sisältyy sopimukseen): lääkärikäynnit, tutkimukset ja hoito
• Ennaltaehkäisevistä palveluista: ergonomia, työhyvinvoinnin tuki ja varhaisen tuen mallit
• Toimialakohtaisista tekijöistä: altisteet, tapaturmariski ja työn kuormittavuus

Me Terveystalossa tarjoamme työterveyshuollon palvelut kaikenlaisten yritysten tarpeisiin. Halusitpa sitten tarjota työntekijöillesi laajan ja kattavan työterveyspalvelukokonaisuuden tai kevyemmän ratkaisun pelkällä ennaltaehkäisevällä palvelutasolla, tarjoamme juuri sopivan ratkaisun yrityksesi tarpeisiin. Tutustu palvelupaketteihimme ja pyydä tarjous yrityksellesi.

Toimiala määrittää työn riskit ja kuormituksen, jotka vaikuttavat suoraan työterveyspalveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin. Esimerkiksi rakentamisessa, teollisuudessa, kuljetuksessa ja hoiva-alalla esiintyy biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia altisteita, jotka edellyttävät työterveydeltä lakisääteistä riskien arviointia ja niiden terveysvaikutusten seurantaa.

Terveystalon työterveyspalvelut laskutetaan kaksi kertaa kuukaudessa voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Yleismaksu ja työterveyden palvelumaksu veloitetaan kvartaaleittain.

Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyden kustannuksista, kunhan toiminta noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita ja palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Korvauksen saa tietyistä Kelan määrittelemistä työterveyden palveluista. Yritys voi hakea hakea Kela-korvauksia, kun työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ovat tehty.

Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan.

• Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen eli ennalta ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta.
• Korvausluokkaan II kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 % ja sairaanhoidon 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Työterveyshuollon korvaamisessa voidaan huomioida hyväksyttäviä kustannuksia maksimissaan laskennallisen enimmäismäärän verran.

Työterveyshuollon palveluntuottaja esitäyttää tiedot työnantajan työterveyshuollon kustannuksista lomakkeelle tilinkauden päätyttyä, kun kaikki korvaushakemukseen liittyvät laskut ovat maksettu. Palveluntuottaja lähettää korvaushakemuksen tiedot Kelan asiointipalveluun yrityksen edelleen täytettäväksi.

Lue lisää työterveyden korvattavuudesta Kelan sivuilta.

Terveystalon asiakkaana yrityksesi saa oman nimetyn työterveystiimin, joka koostuu monipuolisesta joukosta eri alojen ammattilaisia. Oma nimetty tiimi tuntee yrityksesi ja toimialan erityispiirteet.

Työterveystiimiin kuuluuvat ammattihenkilöt:

• Työterveyslääkäri vastaa työntekijöiden terveydentilan arvioinnista, työkyvyn ylläpidosta ja sairauspoissaolojen hallinnasta.
• Työterveyshoitaja tekee terveystarkastuksia, antaa neuvontaa ja ohjausta.
• Työfysioterapeutti arvioi ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, sekä ohjaa ergonomisissa asioissa ja työasentojen parantamisessa.
• Työterveyspsykologi auttaa henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä, stressinhallinnassa ja työssä jaksamisessa. 

Tiimiä täydennetään tarvittaessa työkykyvalmentajalla ja ravitsemusterapeutilla yrityksen tarpeiden mukaan:

• Työkykyvalmentaja  tukee työntekijää löytämään ratkaisuja työelämässä jatkamiseen työkyvyn rajoitteista huolimatta. Hän tukee myös esihenkilöitä ja HR:ää työkykyyn liittyvissä kysymyksissä, työkykyriskien tunnistamisessa sekä kuntoutus- ja etuusasioissa ja näihin liittyvien prosessien etenemisessä.
• Ravitsemusterapeutti auttaa työntekijää löytämään yksilöllisen ruokavalion tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Työkykyjohtaminen tarkoittaa työntekijöiden työkyvyn, terveyden ja työhyvinvoinnin systemaattista ja tavoitteellista johtamista osana organisaation strategiaa ja päivittäistä toimintaa. Sen tavoitteena on varmistaa, että työntekijöillä on edellytykset jaksaa ja suoriutua työssään koko työuran ajan.

Työkykyjohtaminen tukee henkilöstön hyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja ennaltaehkäisee työkyvyn heikkenemistä. Samalla se parantaa organisaation tuottavuutta, työilmapiiriä ja henkilöstön sitoutumista sekä tukee kestävää liiketoimintaa.

Käytännössä työkykyjohtaminen tarkoittaa, että työhyvinvointi huomioidaan strategisissa päätöksissä, esihenkilötyössä ja arjen johtamisessa. Se sisältää työkyvyn seurantaa, varhaista puuttumista, selkeitä toimintamalleja sekä yhteistyötä työntekijöiden ja organisaation välillä.

Varhaisen tuen malli on toimintatapa, joka tähtää työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä työssä jaksamisen tukemiseen. Sen keskeisenä ajatuksena on puuttua mahdollisiin ongelmiin ja haasteisiin mahdollisimman varhain ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ja vaikuttavat työntekijän työkykyyn tai hyvinvointiin. 

Varhaisen tuen mallin tarkoituksena on varmistaa, että työntekijät saavat tarvitsemansa avun ja tuen ajoissa, mikä edistää työkyvyn säilymistä ja vähentää pitkien sairauspoissaolojen riskiä.

Työterveyteen kertyy paljon tietoa henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista, kuten vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolojen syistä, työkykyriskeistä sekä niistä kertyvistä kustannuksista. Tietoa raportoidaan asiakkaalle yhdessä sovittujen mittareiden muodossa. Raportoinnin avulla voidaan tehostaa asiakasorganisaation henkilöstöriskien varhaista tunnistamista sekä toimenpiteiden oikea-aikaista suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi raportit tukevat asiakasorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä henkilöstön toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sovituilla mittareilla.

Työterveyden tuottamaa dataa seuraamalla organisaatio pystyy kohdentamaan toimenpiteet oikein ja tukemaan henkilöstön terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä pitkäjänteisesti.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö tarkoittaa suunnitelmallista, jatkuvaa ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on tunnistaa työpaikan tarpeet, ehkäistä työhön liittyviä terveysriskejä sekä edistää ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Toiminta kattaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä tarvittaessa hoidon ja korjaavat ratkaisut.

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö perustuu asiakaslähtöisyyteen, riippumattomuuteen, eettisyyteen ja luottamuksellisuuteen, ja sitä toteutetaan monitieteisesti ja moniammatillisessa yhteistyössä. Työterveysyhteistyössä arvioidaan säännöllisesti työpaikan tarpeita, suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä sekä seurataan ja arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja laatua.