Psoriasis on monimuotoinen sairaus, jonka oireita voidaan hoitaa

Psoriasis on pitkäaikainen tulehdussairaus, joka oireilee eri tavoin ihossa, kynsissä tai nivelissä. Oireet voivat haitata arkea, aiheuttaa kipua, ja siten heikentää elämänlaatua. Psoriasikseen ei ole olemassa parannuskeinoa, mutta useimmissa tapauksissa oireita voidaan hallita. Psoriasis ei tartu. Tässä tietopaketissa kerrotaan psoriasiksen eri muodoista, oireista ja hoidosta.

Sisällysluettelo

Jos kärsit iho-oireista tai sinulla on jo aiemmin todettu psoriasis, mutta sen nykyinen hoito ei riitä, käänny ihotautilääkärin puoleen. Mikäli sinulla on niveloireita ja epäilet sairastavasi nivelpsoriasista, varaa aika reumatologian erikoislääkärille.

Psoriasis

Psoriasis eli psoriaasi on tulehdustauti, joka oireilee yleensä iholla. Sairaus voi kuitenkin oireilla myös kynsissä tai nivelissä. Nivelpsoriasis on ihopsoriasista harvinaisempi taudin muoto, ja sen oireet puhkeavat yleensä iho-oireiden ilmaantumisen jälkeen. Iho- ja niveloireet eivät kuitenkaan aina ilmene yhdessä, vaan sairastuneella voi olla oireita ainoastaan ihossa tai nivelissä.

Psoriasis voidaan luokitella vaikeusasteeltaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Vaikeusastetta määriteltäessä huomioidaan oireiden laajuus ja voimakkuus, eli esimerkiksi se, kuinka laajalla alueella ihottumaa esiintyy ja kuinka kovaa kutinaa tai kipua tauti aiheuttaa. Vaikeusasteen arviointiin vaikuttavat myös aiempien hoitojen teho sekä se, kuinka paljon tauti heikentää sairastuneen elämänlaatua. Vaikeimmat psoriasiksen muodot ovat märkärakkulainen psoriasis ja erytroderminen psoriasis, joista jälkimmäinen vaatii aina sairaalahoitoa.

Mistä psoriasis johtuu?

Psoriasis on osittain perinnöllinen sairaus, ja erityisesti nuoruudessa puhjenneen psoriasiksen on havaittu selittyvän usein perintötekijöillä. Psoriasis ei kuitenkaan puhkea aina, vaikka sitä esiintyisikin suvussa. Perinnöllisen alttiuden lisäksi tupakointi, ylipaino ja liiallinen alkoholinkäyttö altistavat psoriasikselle. Psoriasiksen puhkeamisen syitä ei tunneta tarkasti, mutta puhkeamiseen voivat johtaa esimerkiksi stressi tai streptokokki-infektion sairastaminen.

Esiintyvyys

Suomessa psoriasista sairastaa noin kaksi prosenttia väestöstä, joista suurimmalla osalla oireet ovat lieviä. Tauti puhkeaa yleensä joko nuoruudessa tai 50−60 ikävuoden tienoilla. Ihopsoriasista on useita eri muotoja, joista yleisimpiä käsitellään tässä tietopaketissa.

Liitännäissairaudet

Psoriasis altistaa liitännäissairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille sekä tulehduksellisille suolistosairauksille. Psoriasis saattaa altistaa myös masennukselle, sillä sairaus voi heikentää elämänlaatua sekä aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Näkyvät oireet, kuten hilseilevä ja kutiava iho, ihmisten reaktiot tai niiden pelko voivat lisäksi vähentää halua osallistua sosiaalisiin kanssakäymisiin.

Psoriasis − oireet

Psoriasiksen oireet ovat monimuotoisia, ja ne voivat esiintyä iholla, kynsissä ja nivelissä. Ihopsoriasis oireilee tavallisimmin kyynärpäissä, polvissa ja päänahassa, mutta oireita voi olla millä tahansa ihoalueella. Usein iholla esiintyy ihottumaa tarkkarajaisina, punoittavina läiskinä, jotka voivat kutista tai aiheuttaa kipua. Tyypillisesti ihottumaläiskät myös hilseilevät, mutta kaikissa psoriasiksen muodoissa ihon hilseilyä ei kuitenkaan esiinny.

Joissakin tapauksissa ihottumaläiskiä on vain muutama pienikokoinen, mutta ihottuma voi myös olla levinnyt hyvin laajallekin alueelle. Oireet voivat pahentua kausittain ja onkin tavallista, että oireet pahenevat talviaikaan ja lieventyvät kesällä.

Lapsilla psoriasista esiintyy harvoin. Jos lapsella kuitenkin on psoriasista, niin tällöin ihottumaa on usein kasvojen alueella ja hiuspohjassa.

Nivelpsoriasiksen oireita ovat nivelten jäykkyys, arkuus ja turvotus.

Psoriasikseen ei ole olemassa parannuskeinoa, mutta on tyypillistä, että oireiden vaikeusaste vaihtelee. Oireet voivat lieventyä tai jopa hävitä kokonaan pidemmäksikin aikaa.

Ihopsoriasiksen toteaminen

Psoriasis diagnosoidaan yleensä iho-oireiden perusteella: ihottumaläiskät sijaitsevat psoriasikselle tyypillisissä paikoissa. Tarvittaessa ihosta otetaan koepala paikallispuudutuksessa.

Läiskäpsoriasis

Läiskäpsoriasikselle ominaista on iholla esiintyvät, tarkkarajaiset ja punoittavat ihottumaläiskät eli plakit. Plakit ovat hilseen peitossa, ja ne voivat aiheuttaa kutinaa. Plakkien koko voi vaihdella paljonkin, aina sormenpään kokoisista kämmenen kokoisiin. Plakit voivat muodostaa vartalolla myös isompia, yhtenäisiä ihottuma-alueita. Plakkien tavallisimpia esiintymispaikkoja ovat kyynärpäät, polvet, sääret, ristiselkä ja hiuspohja, mutta plakkeja voi esiintyä myös muilla ihoalueilla. Läiskäpsoriasis on ihopsoriasiksen yleisin muoto.

Pisarapsoriasis

Pisarapsoriasiksessa pieniä ja ohuita, täplämäisiä läiskiä ilmaantuu nopeasti laajalle ihoalueelle. Läiskät ovat läpimitaltaan alle yhden senttimetrin kokoisia. Pisarapsoriasis on melko tavallinen psoriasiksen muoto erityisesti nuorilla ihmisillä sen jälkeen, kun he ovat sairastaneet streptokokkibakteerin aiheuttaman nielurisatulehduksen. Pisarapsoriasiksen hoitona voidaan käyttää UVB-valohoitoa.

Psoriasis päänahassa

Päänahan psoriasiksessa ihottuma paikantuu hiuspohjan alueelle. Päänahka voi hilseillä, karstoittua tai punoittaa. Useimmiten ihottuma kiertää hiusrajaa, mutta se voi myös ulottua koko hiuspohjan alueelle ja muistuttaa tali-ihottumaa. Korvien takana voi esiintyä taivepsoriasiksen kaltaista punoittavaa ja hilseetöntä ihottumaa. Korvat voivat erittää tavallista enemmän vaikkua ja korvakäytävät voivat hilseillä.

Hiusten kasvuun psoriasis ei tavallisesti vaikuta, eikä se aiheuta hiustenlähtöä. Usein psoriasiksen ensioireet ilmenevät päänahassa.

Taivepsoriasis

Taivepsoriasiksessa iholle ilmaantuu sileitä läiskiä, jotka ovat ohuita ja punertavia. Toisin kuin läiskäpsoriasiksessa, taivepsoriasiksen ihottumaläiskissä ei ole hilsettä. Taivepsoriasiksessa läiskät paikantuvat taivealueille ja ihopoimuihin, esiintyen tyypillisesti rintojen alla, nivusissa, sukupuolielimissä, pakaravaossa, navassa ja korvalehtien alla. Ihottumaläiskät haavautuvat herkästi, koska ne sijaitsevat herkästi hautuvilla ihoalueilla.

Psoriasis kynnessä

Psoriasis voi oireilla kynsissä pieninä kuoppina ja öljyläiskiä muistuttavina muutoksina. Kynsi voi myös paksuuntua, irrota tai olla epämuodostunut. Kynsipsoriasista voi esiintyä kaikkien psoriasismuotojen yhteydessä, mutta se on yleisin nivelpsoriasista sairastavilla.

Kynsipsoriasiksen oireet voivat muistuttaa kynsisientä. Diagnoosi tulee varmistaa ihotautilääkärin vastaanotolla. Kynsipsoriasista voidaan yrittää hoitaa paikallisilla reseptilääkkeillä, mutta niiden teho on usein melko vaatimaton. Hankalia psoriasiksen aiheuttamia kynsimuutoksia voidaan hoitaa psoriasikseen tarkoitetuilla sisäisillä lääkkeillä. Kynsien hyvä perushoito on tärkeää, ja tarvittaessa apua kannattaa hakea jalkojenhoitajalta.

Märkärakkulainen psoriasis

Märkärakkulainen psoriasis esiintyy sameina rakkuloina kaikkialla iholla, tai vaihtoehtoisesti ainoastaan jalkapohjissa ja kämmenissä. Märkärakkulainen psoriasis on yksi psoriasiksen vaikeimmista muodoista. Hoitona käytetään usein sisäisiä tablettilääkkeitä. Mikäli ne eivät auta, voidaan aloittaa pistoksena annosteltava biologinen lääke.

Myös palmoplantaarinen pustuloosi (pustulosis palmoplantaris eli PPP) oireilee rakkuloina kämmenissä ja jalkapohjissa tai molemmissa. Rakkulat ovat valkoisia tai kellertäviä ja ne voivat esiintyä rykelminä. Ihottuma esiintyy usein vain toisessa raajassa. Tauti ei yleensä aiheuta kutinaa, mutta ihottumainen jalkapohjan iho voi halkeilla ja jalkapohja voi myös olla kipeä. Tupakointi altistaa taudille, ja suurin osa sairastuneita onkin tupakoitsijoita.

Erytroderminen psoriasis

Erytroderminen psoriasis eli punaiho on hyvin harvinainen, mutta sitäkin vakavampi psoriasiksen muoto. Erytrodermisessä psoriasiksessa iho oireilee hyvin laajalla alueella. Erytrodermia vaatii sairaalahoitoa, sillä iholta haihtuu runsaasti kosteutta ja lämpöä, jonka seurauksena tila voi johtaa hypotermiaan.

Nivelpsoriasis

Nivelpsoriasis on nivelissä esiintyvä psoriasiksen muoto. Yleensä niveloireet alkavat vasta vuosia iho-oireiden alkamisen jälkeen. Niveloireita ilmaantuu arvioiden mukaan 10−30 prosentille ihopsoriasista sairastavista henkilöistä. Nivelpsoriasis voi kuitenkin puhjeta myös ilman iho-oireita.

Nivelpsoriasis − oireet

Nivelpsoriasiksen yleisimmät oireet ovat raajojen pikkunivelien jäykkyys, arkuus ja turvotus. Nivelpsoriasis voi kuitenkin esiintyä missä tahansa nivelessä, myös selkärangassa. Jänteiden kiinnityskohdissa voi esiintyä kipua, ja sormet ja varpaat voivat turvota makkaramaisiksi. Nivelpsoriasis ja sen aiheuttama tulehdus voivat aiheuttaa jatkuvaa väsymystä. Nivelpsoriasis voi oireilla myös silmissä ja aiheuttaa uveiittia eli silmän suonikalvoston tulehdusta.

Nivelpsoriasista epäiltäessä on syytä kääntyä viipymättä reumatologin puoleen, jotta hoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian.

Psoriasis − hoito

Lievän ihopsoriasiksen hoidoksi riittää usein paikallinen hoito perusvoitein. Perusvoiteet lievittävät ihon kuivuutta ja hillitsevät oireilua, kuten kutinaa.

Jos perusvoiteet eivät riitä, ihotautilääkäri voi määrätä reseptillä hoidoksi kortisoni- tai D-vitamiinivoidetta tai niiden yhdistelmävalmistetta. Nämä voiteet rauhoittavat tulehdusta ihossa. Kasvoissa ja taivealueilla esiintyvän psoriasiksen hoitoon käytetään mietoja ja keskivahvoja kortisonivoiteita sen vuoksi, että kyseisten alueiden iho on ohut. Muilla ihoalueilla voidaan käyttää vahvempia kortisoni- tai D-vitamiinivoidetta tai niiden yhdistelmävalmistetta. Kortisonia sisältävää voidetta käytetään kuureina lääkärin ohjeen mukaan.

Paksun hilseen peitossa olevia psoriasisläiskiä voi kuoria salisyylihappoa sisältävillä valmisteilla. Kuorimisen jälkeen lääkevoiteet pääsevät vaikuttamaan ihoon paremmin. Psoriaatikon kannattaa suosia mietoja ja hajusteettomia pesuaineita ja shampoita.

Valohoitoa voidaan käyttää tapauksissa, joissa ihon hyvä paikallishoito ei riitä tai oireita on laajalla alueella. UVB-valohoidossa henkilö saa samoja UV-säteitä kuin auringostakin, jotka lievittävät ihon tulehdusta. Psoriasiksen hoitoon valohoitoa voidaan käyttää 15−30 hoitokerran jaksoina kahdesti vuodessa. Hoitoon tarvitaan ihotautilääkärin lähete. Ihon tulehdusta vähentäviä UV-säteitä saa myös oleskelemalla auringossa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihon liiallinen auringolle altistuminen lisää ihosyövän vaaraa.

Keskivaikeaa tai vaikeaa psoriasista sairastavia henkilöitä voidaan hoitaa myös systeemisesti eli sisäisesti. Sisäisessä hoidossa käytetään suun kautta otettavia tablettilääkkeitä tai pistoksena annosteltavia biologisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat koko kehoon. Tavallisimmat suun kautta otettavat tablettilääkkeet ovat metotreksaatti, asitretiini ja siklosporiini. Ne vaikuttavat ihosolujen jakaantumiseen ja vaimentavat tulehdusta. Näistä metotreksaatilla on vähiten sivuvaikutuksia ja se sopii parhaiten pitkäaikaiseen käyttöön.

Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää, mikäli tablettilääkitys ei sovi potilaalle tai se ei tehoa riittävästi. Biologiset lääkkeet ovat vasta-aineita, joilla vaimennetaan tulehdusreaktiota.

Psoriasis ja ruokavalio

Psoriasiksen hoitoon ei ole olemassa ruokavaliosuosituksia, koska ruokavalion vaikutuksesta psoriasikseen ei ole tutkimusnäyttöä. Psoriaatikon ruokavalion on kuitenkin hyvä olla terveellinen ja rakennettu siten, että se tukee elimistön omaa immuunipuolustusta. Tarvittaessa apua kannattaa pyytää ravitsemusterapeutilta.

Milloin lääkäriin?

Varaa aika ihotautilääkärin vastaanotolle silloin, jos kärsit psoriasikseen viittaavista iho-oireista. Ihotautilääkärin puoleen kannattaa kääntyä myös siinä tapauksessa, jos sinulla on jo aiemmin todettu psoriasis, mutta sen nykyiset hoitokeinot eivät riitä pitämään oireita hallinnassa. Lääkäri arvioi tilanteesi ja suosittelee oireisiisi sopivia hoitokeinoja. Mikäli sinulla on niveloireita ja epäilet sairastavasi nivelpsoriasista, varaa aika reumatologian erikoislääkärille.

Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: