Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee tunteiden ja minäkuvan epävakautena, impulsiivisena käyttäytymisenä ja ihmissuhdevaikeuksina

Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöiden muodoista. Kyseessä on itsesäätelyn ongelma, joka koskee laaja-alaisesti minäkuvaa, ihmissuhteita, tunteita, käyttäytymistä ja kommunikaatiota. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhain, sillä siihen on olemassa tehokkaaksi todettua hoitoa.

Älä epäröi hakea apua, jos olet kärsinyt pitkällä aikavälillä epävakaaseen persoonallisuushäiriöön viittaavista oireista, kuten tunnesäätelyn vaikeuksista ja niihin liittyvistä ihmissuhdeongelmista.

Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosointia ja hoidon suunnittelua varten tulee hakeutua psykiatrin vastaanotolle. Vastaanotolla oireet kartoitetaan haastatellen ja oireiden pitkäaikaisesta ilmenemisestä kerätään tietoa.

Joskus osana epävakaan persoonallisuushäiriön arviota tehdään psykologinen tutkimus. Oirekuvan selvittäminen yhdessä ammattilaisen kanssa mahdollistaa hyvän hoitoonohjauksen.

Mikäli olet hoitopolullasi jo pidemmällä ja saanut suosituksen psykoterapeuttiseen hoitoon hakeutumisesta, voit varata vastaanottoajan epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon perehtyneille ammattilaisillemme.

Sisällysluettelo

Mikä on epävakaa persoonallisuushäiriö?

Epävakaa persoonallisuushäiriö on mielenterveyden häiriö, joka heikentää sitä sairastavan toimintakykyä merkittävästi. Epävakaa persoonallisuus on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöiden muodoista. Häiriö ilmenee haitallisena ja laaja-alaisena epävakaisuutena, joka liittyy niin ajatteluun, mielialojen vaihteluun, omaan toimintaan kuin ihmissuhteisiinkin.

Epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä on tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus sekä impulsiivinen käyttäytyminen. Tunnetila saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja monta kertaa päivässä. Tunteiden heittelemistä voisi kuvailla jatkuvaksi vuoristoradaksi, jonka kyydissä voimakkaita tunteita on niin paljon, ettei niiden kanssa pärjää yksin. Toiminta ja käyttäytyminen voi olla harkitsematonta, impulsiivista ja riskialtista. Olennaista epävakaassa persoonallisuushäiriössä on se, että omia ajatuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymistään on vaikea säädellä itse.

Epävakaan persoonan käytökselle on ominaista:

  • helposti ärsyyntyminen
  • vaikeus kontrolloida vihanpurkauksia ja suuttumusta
  • vahva hylätyksi tulemisen pelko
  • itsetuhoisuus ja toistuvat itsemurhayritykset

Epävakaata persoonallisuutta on kutsuttu aiemmin myös rajatila- tai borderline-persoonallisuudeksi, mutta näistä nimityksistä on sittemmin luovuttu. Nimitysten taustalla on häiriön englanninkielinen nimi borderline personality disorder.

Persoonallisuushäiriöt

Epävakaa persoonallisuushäiriö on vain yksi monien persoonallisuushäiriöiden joukossa. Olennainen piirre kaikissa persoonallisuushäiriöissä on jäykkä ja joustamaton tapa kokea asioita tai käyttäytyä. Ongelmana voi olla esimerkiksi vaikeus havainnoida ja tulkita joko omia tai toisten tunteita, tunteiden ilmaisemisen voimakkuus, impulsiivisuus tai haasteet vuorovaikutuskyvyssä suhteessa toisiin ihmisiin. Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat aina kärsimystä ja haittaa niitä sairastavalle.

Olemassa on yhteensä kymmenen erilaista persoonallisuushäiriöitä, jotka jaetaan kolmeen pääryhmään niiden oireiden ja ominaispiirteiden perusteella. Epäluuloiselle, eristäytyvälle ja psykoosipiirteiselle persoonallisuushäiriölle ominaista on häiriötä sairastavan käytöksen outous tai erikoisuus. Epäsosiaalisessa, epävakaassa, huomiohakuisessa ja narsistisessa persoonallisuushäiriössä tyypillistä on käytöksen epävakaus, dramaattisuus tai emotionaalisuus. Estyneelle, riippuvaiselle ja pakko-oireiselle persoonallisuushäiriölle ominaista on taas pelokkuus ja ahdistuneisuus.

Epävakaa persoonallisuushäiriö – oireet

Keskeisiä oireita epävakaassa persoonallisuushäiriössä ovat tunne-elämän epävakaus, oman käyttäytymisen itsesäätelyn vaikeus sekä ongelmat vuorovaikutussuhteissa. Oireet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja voivat vaihdella paljonkin eri ihmisten välillä.

Epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin liittyy lähes poikkeuksetta:

Epävakaan persoonan käsitys omasta itsestään voi olla epäjohdonmukainen ja vaihteleva. Käsitystä itsestä leimaa heikko omanarvontunto eli ajatus siitä, että olisi jollakin tavalla epäonnistunut, vajavainen tai hävettävä. Hylätyksi tulemisen pelko on tyypillisesti voimakas, ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivän ihmissuhteet ovatkin usein intensiivisiä ja epävakaita.

Epävakaassa persoonallisuushäiriössä korostuvat erityisesti negatiiviseksi luokitellut tunteet, mutta osa häiriötä on kaikkien tunteiden syvyys ja kokeminen erityisen voimakkaasti. Toisin sanoen sen lisäksi, että epävakaa persoona tuntee vahvasti vihan, pettymyksen ja alakulon, tuntee hän myös esimerkiksi syvää kiintymystä ympärillään oleviin ja itselleen tärkeisiin ihmisiin. Tosin toisena hetkenä tämä kokemus saattaa kuitenkin kääntyä taas aivan päinvastaiseksi.

Kuinka epävakaa persoonallisuushäiriö näkyy käytännössä?

Epävakaan persoonallisuushäiriön oireet ilmenevät käytännön elämässä lukuisilla eri tavoilla. Esimerkiksi tunne-elämän epävakaus tarkoittaa käytännössä sitä, että epävakaan persoonan mieliala saattaa vaihdella rajusti joko tilanteiden mukaan tai ilman erityistä syytä useita kertoja päivässä. Kielteiset tunteet ovat herkemmin pinnalla kuin tasapinoisella ihmisellä, ja tunne-elämässä korostuvat ärtyneisyys, viha, epätoivo, ahdistus ja masennus. Impulsiivinen käyttäytyminen saattaa ilmetä esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttönä, holtittomana seksielämänä, peliriippuvuutena, ahmimisena, ylenpalttisena shoppailuna tai varasteluna.

Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön kuuluvat olennaisesti eri tavoilla ilmenevät ihmissuhdevaikeudet. Vaikeudet ihmissuhteissa johtuvat osittain siitä, että häiriötä sairastavan elämässä sosiaalisten roolien merkitys on korostunut. Epävakaalla persoonalla on poikkeuksellisen vahva torjutuksi ja hylätyksi tulemisen pelko, minkä takia hän saattaa herkästi ripustautua ympärillään oleviin ja itselleen tärkeisiin ihmisiin. Kokemus torjutuksi tulemisesta saattaa aiheuttaa voimakasta häpeää, minkä seurauksena toisiin ihmisiin kohdistetaan vihaa.

Olennaista epävakaassa persoonallisuushäiriössä on se, että siitä kärsivän kyky tunnistaa ja arvioida omia tunteitaan, ajatuksiaan ja käyttäytymistään on puutteellinen. Niin epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavan kuin myös hänen läheistensä onkin hyvä ymmärtää, ettei häiriöstä johtuva käyttäytyminen ole sairastuneen oma vika, ja että sairastunut kärsii tunteidensa ja ajatustensa ailahtelevaisuudesta suuresti myös itse. Kyseessä ei siis ole tahdonalainen tai helposti muutettava toiminta, vaan toipuminen vaatii aina ammattilaisten apua ja pitkäjänteistä psykoterapiaa.

Onko minulla epävakaa persoonallisuushäiriö?

Jokaisen ihmisen persoonallisuus on moniulotteinen ja jossain määrin myös ristiriitainen kokonaisuus. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä esiintyvät ydinoireet, kuten voimakkaat tunteet, ailahtelevaisuus ja impulsiivisuus, ovat tietyssä määrin osa jokaisen persoonallisuuden piirteitä. Persoonallisuushäiriön ja normaalina pidetyn persoonallisuuden välinen raja onkin liukuva. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä häiriöön kuuluvat ydinoireet ovat kuitenkin tavanomaista korostuneempia, ja ne alentavat toimintakykyä. Olennaista on myös se, että persoonallisuushäiriössä oireet aiheuttavat merkittävää haittaa sekä henkilölle itselleen että hänen läheisilleen.

Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosoiminen kuuluu aina kokeneelle ammattilaiselle. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy runsaasti erilaisia oheissairauksia, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja addiktioherkkyyttä, minkä takia sen erottaminen esimerkiksi erilaisista mielialahäiriöistä, ADHD:sta, ahdistuneisuushäiriöistä ja riippuvuuksista on joskus vaikeaa.

Mistä epävakaa persoonallisuushäiriö johtuu?

Epävakaan persoonallisuushäiriön syntymiselle ei ole olemassa yhtä selkeää selitystä. Häiriön kehittymiselle on useita riskitekijöitä, kuten perintötekijät sekä monet ympäristöstä johtuvat syyt, joista tärkeimpänä lapsuusajan traumaattiset kokemukset. Geneettinen alttius epävakaalle persoonallisuushäiriölle on siis synnynnäistä, mutta häiriön puhkeaminen edellyttää yleensä myös ihmiselle epäsuotuisia olosuhteita.

Epävakaa persoonallisuushäiriö, kuten muutkin persoonallisuushäiriöt, voidaan virallisesti diagnosoida vasta aikuiselle. Tämä johtuu siitä, ettei persoonallisuushäiriön diagnoosia voida määritelmällisesti tehdä ennen kuin nuoruuden psyykkinen kuohunta on alkanut laantua ja persoonallisuus niin sanotusti vakiintua. Lasten ja nuorten kohdalla ei vielä voidakaan virallisesti puhua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, vaikka tietty persoonallisuuskuvio ja siihen liittyvät käyttäytymismallit ovatkin usein havaittavissa jo nuoruudessa.

Epävakaa persoonallisuushäiriö – hoito

Epävakaan persoonallisuushäiriön hoitona käytetään ensisijaisesti psykoterapiaa. Hoidon tavoitteena on oireiden lieventäminen sekä ennen kaikkea se, että häiriöstä kärsivä oppisi pärjäämään taipumustensa kanssa. Parantavaa lääkehoitoa epävakaaseen persoonallisuushäiriöön ei ole olemassa, mutta psyykenlääkkeitä voidaan käyttää tarvittaessa lievittämään häiriöön liittyviä oireita, kuten masennusta ja ahdistusta.

Psykoterapiassa potilasta autetaan hahmottamaan käyttäytymisestään aiheutuvia seurauksia ja opetetaan omien tunteiden tunnistamista ja säätelemistä. Terapiamuoto kannattaa valita niin, että se on kehitetty erityisesti juuri epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon. Terapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäpsykoterapiaa tai molempien yhdistelmä.

Persoonallisuushäiriön hoito on aina pitkäjänteistä työtä, joka voi kestää pitkään. Hoidon ja erityisesti erilaisten psykoterapeuttisten menetelmien on kuitenkin todettu olevan tehokasta ja auttavan persoonallisuushäiriötä sairastavaa: esimerkiksi potilaiden masennusoireiden on todistetusti havaittu lieventyneen ja toimintakyvyn elpyneen oikeanlaisen hoidon avulla. Viiden vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta yli puolet epävakaata persoonallisuushäiriötä aikaisemmin sairastavista ei enää täytä diagnoosin kriteereitä.

Dialektinen käyttäytymisterapia ja mentalisaatioterapia

Epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon on Suomessa kaksi tutkimusnäyttöön perustuvaa menetelmää: dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) ja mentalisaatioterapia (MBT). DKT-hoidossa keskitytään konkreettisten uusien toiminta- ja vuorovaikutusmallien sekä tunnesäätelykeinojen harjoittelemiseen. Itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä vahvistetaan terapiassa erilaisilla tietoisen läsnäolon harjoituksilla.

Lue lisää: Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)

MBT-hoidossa lisätään ajattelun ja toiminnan mahdollisuuksia vaikeissa tilanteissa. Fokuksessa ovat ennen kaikkea haastavat vuorovaikutustilanteet.

Lue lisää: Mentalisaatioon perustuva terapia (MBT)

Intensiivisiin DKT- ja MBT-hoito-ohjelmiin kuuluu osallistuminen viikoittaisiin ryhmiin ja yksilötapaamisiin. Terveystalossa ei ole tällä hetkellä DKT- tai MBT-hoito-ohjelmia tai -ryhmiä.

DKT- ja MBT-menetelmiä voidaan hyödyntää perinteisessä yksilöpsykoterapiassa osana epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoa. Jos koet tunteiden säätelemisen vaikeuksien haittaavaan arkeasi ja ihmissuhteitasi, voit varata ajan dialektiseen käyttäytymisterapiaan tai mentalisaatioterapiaan perehtyneelle psykoterapeutille.

Epävakaa persoonallisuushäiriö – lääkitys

Epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa lääkkeitä käytetään sekä lievittämään kärsimystä aiheuttavia psyykkisiä oireita että hoitamaan mahdollisia muita samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä, kuten esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöitä. Lääkehoito on aina yksilöllistä, ja sen käyttö suunnitellaan tarpeenmukaiseksi erikoislääkärin vastaanotolla. Persoonallisuushäiriötä itsessään ei ole mahdollista parantaa lääkkeillä, vaan siihen käytetään hoitomuotona pitkäjänteistä psykoterapiaa.

Epävakaa persoonallisuushäiriö – läheiset

Epävakaa persoonallisuushäiriö koskettaa usein vahvasti myös sairastuneen läheisiä. Epävakaan persoonan ihmissuhteet ovat tyypillisesti epävakaita ja poikkeuksellisen intensiivisiä, ja ihmissuhteita varjostavat helposti vihamielisyys, epäluottamus ja turvattomuuden tunne. Tavallisimpia epävakaan persoonan perheen ja muiden läheisten kohtaamia ongelmia ovat erilaiset kommunikaatio-ongelmat, vaikeus suhtautua vihamielisiin reaktioihin sekä pelko sairastuneen itsemurhasta.

Osana epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoa niin sairastunut kuin myös hänen lähipiirinsä saattavat hyötyä perheterapiasta. Perheterapian tavoitteena on lisätä perheenjäsenten ymmärrystä toisiaan kohtaan sekä kasvattaa kykyä ottaa toistensa kokemukset vakavasti.

Myös epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavien läheisten on tärkeä pyytää apua ja kääntyä tarvittaessa ammattilaisten puoleen pitääkseen huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Huolten kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain: joskus jo muutamasta keskustelukerrasta voi olla merkittävä apu. Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön psykologit, psykoterapeutit ja psykiatrit ovat tukenasi silloin, kun tarvitset keskusteluapua.

Milloin hakea apua?

Jos olet kärsinyt pitkällä aikavälillä oireista ja vaikeuksista, jotka voisivat sopia epävakaaseen persoonallisuushäiriöön, ethän epäröi hakea apua. Terveystalon osaavat psykoterapeutit ja muut ammattilaiset ovat tukenasi, oli kyse sitten epävakaasta persoonallisuushäiriöstä tai muista mielen ongelmista.

Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito on suositeltavaa aloittaa mahdollisimman varhain, mieluiten jo nuoruusiässä oireiden ilmetessä. Vaikka määritelmällisesti epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi voidaan antaa vasta täysi-ikäiselle, kannattaa sen hoito aloittaa jo sitä ennen pitkäjänteisen hoidon helpottamiseksi ja elämää vaikeuttavien oireiden lievittämiseksi. Hoitoon hakeutumista ei kannata pitkittää turhaan, sillä tehokkaaksi todettua apua epävakaaseen persoonallisuushäiriöön on saatavilla.

Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosointia ja hoidon suunnittelua varten tulee hakeutua psykiatrin vastaanotolle. Oirekuvan selvittäminen yhdessä ammattilaisen kanssa mahdollistaa hyvän hoitoonohjauksen. Mikäli olet hoitopolullasi jo pidemmällä ja saanut suosituksen psykoterapeuttiseen hoitoon hakeutumisesta, voit varata vastaanottoajan epävakaan persoonallisuushäiriön hoitoon perehtyneille ammattilaisillemme.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Sami Leppämäki, psykiatrian erikoislääkäri, dosentti

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Sami Leppämäki.