Unihalvaus
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriötEtäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Hampaiden narskuttelu (bruksismi)
Bruksismissa eli hampaiden narskuttelussa henkilö narskuttelee hampaitaan tavallisimmin äänekkäästi ja kuultavasti tahdosta riippumatta yöllä tai päivällä. Bruksismi voi ilmetä myös hampaiden tiukkana yhteen puremisena. Lievänä oireena narskuttelua esiintyy osana normaalia elämää, mutta hankala-asteisena se voi aiheuttaa purentaelimistön vaurioita ja vaatia hoitotoimenpiteitä. Narskuttelu voi myös häiritä petikumppania ja olla vaikeahoitoisen päänsäryn taustalla. On tärkeää muistaa, että mikäli lapsi puree yöllä toistuvasti kieleensä, voi kyseessä olla myös epilepsia. Joskus toistuva narskuttelu voi olla oire unenaikaisesta hengityshäiriöstä.
Behavioraalinen unihäiriö eli REM-unen käyttäytymishäiriö (RBD)
RBD:ssä (REM Behavior Disorder) eli REM-unen käyttäytymishäiriössä henkilö toimii näkemänsä unen mukaisesti. Hän voi huitoa, nyrkkeillä ja vahingoittaa itseään tai vieressä nukkuvaa unen aikana.
Unissakävely ja unissa puhuminen
Unissakävely ja unissa puhuminen ovat lapsilla yleisiä löydöksiä. Aikuisilla ne saattavat aktivoitua jossakin elämän vaiheessa. Lasten unissakävely ei heijasta mitään psykopatologiaa tai sairautta, mutta aikuisilla unissakävely saattaa liittyä psyykkisiin ongelmiin. Taustalla saattaa olla myös muita sairauksia, kuten uniapnea, joka voi laukaista unissakävelyn.
Yölliset kauhukohtaukset
Yölliset kauhukohtaukset ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta siirryttäessä syvästä unesta kevyempään uneen. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä ja ne loppuvat lähes aina ennen puberteettia.