Behavioraalinen unihäiriö eli REM-unen käyttäytymishäiriö (RBD)
Yleensä REM-unen aikana lihakset ovat täysin rentoutuneet, mutta RBD:ssä poikkijuovaisten lihasten jäntevyys ei häviä vaan lihakset toimivat normaalisti. RBD voi liittyä joihinkin neurologisiin sairauksiin kuten narkolepsiaan, mutta RBD voi esiintyä myös itsenäisenä sairautena.
Oireita tavataan yleisimmin yli 50-vuotiailla miehillä. Alkaessaan yli 50-vuotiailla RBD ennustaa Parkinsonin taudin kehittymistä myöhemmällä iällä. Parkinsonin tautia voivat ennakoida etenkin potilaan hajuaistin huonontuminen ja ummetus.
Diagnoosi voidaan varmistaa laajalla unitutkimuksella, joka tehdään usein Terveystalo Helsingin uniklinikalla tai toimipisteessä, jossa on nukkumismahdollisuus. Näin saadaan myös yönaikainen videointi infrapunavideokameralla, mikä auttaa huomattavasti diagnostiikassa.
Terveystalon Fokus Unen toimipisteessä Helsingissä tehdään myös tieteellistä tutkimusta RBD:sta.
RBD:n hoito
Oireita voidaan hoitaa ja mahdollisten neurologisten sairauksien kehittymistä voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi melatoniinilla. Joskus käytetään myös muita lääkkeitä vähentämään REM-unen määrää, joka vaikuttaa RBD:hen vähentävästi.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, mikäli esiintyy yöllisiä kohtausoireita. Oireita voidaan tutkia unilaboratoriossa tehtävällä laajalla unitutkimuksella, jossa yönaikaiset kohtausoireet videokuvataan infrapunakameralla. Tutkimusten jälkeen jatkohoito voidaan suunnitella yksilöllisesti.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Parasomniat eli unenaikaiset erityishäiriöt
Unissakävely ja unissa puhuminen
Unissakävely ja unissa puhuminen ovat lapsilla yleisiä löydöksiä. Aikuisilla ne saattavat aktivoitua jossakin elämän vaiheessa. Lasten unissakävely ei heijasta mitään psykopatologiaa tai sairautta, mutta aikuisilla unissakävely saattaa liittyä psyykkisiin ongelmiin. Taustalla saattaa olla myös muita sairauksia, kuten uniapnea, joka voi laukaista unissakävelyn.
Unihalvaus
Unihalvauksessa aivot siirtyvät REM-unesta äkillisesti valveeseen, eikä lihaksisto vielä toimi. Normaalisti REM-unen aikana lihasjänteys katoaa ja ihminen on rento. Unihalvaus on tila, jossa herännyt henkilö on tietoinen ympäristöstään, mutta ei pysty liikkumaan. Ainoastaan silmät voivat liikkua. Tällaiseen äkilliseen heräämiseen saattaa liittyä harha-aistimuksia. Unihalvaus koetaan usein pelottavana ja ahdistavana.
Hampaiden narskuttelu (bruksismi)
Bruksismissa eli hampaiden narskuttelussa henkilö narskuttelee hampaitaan tavallisimmin äänekkäästi ja kuultavasti tahdosta riippumatta yöllä tai päivällä. Bruksismi voi ilmetä myös hampaiden tiukkana yhteen puremisena. Lievänä oireena narskuttelua esiintyy osana normaalia elämää, mutta hankala-asteisena se voi aiheuttaa purentaelimistön vaurioita ja vaatia hoitotoimenpiteitä. Narskuttelu voi myös häiritä petikumppania ja olla vaikeahoitoisen päänsäryn taustalla. On tärkeää muistaa, että mikäli lapsi puree yöllä toistuvasti kieleensä, voi kyseessä olla myös epilepsia. Joskus toistuva narskuttelu voi olla oire unenaikaisesta hengityshäiriöstä.
Yölliset kauhukohtaukset
Yölliset kauhukohtaukset ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta siirryttäessä syvästä unesta kevyempään uneen. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä ja ne loppuvat lähes aina ennen puberteettia.