Tinnitusmittaus
Tinnitusmittaus
Tinnitusmittauksessa mitataan ensin kuulokynnys, jonka jälkeen kartoitetaan taajuus, jolla tinnitusta esiintyy sekä tinnituksen voimakkuus desibeleinä. Mittauksessa tinnituksen ominaisuuksia ja piirteitä vertaillaan kuulontutkimuslaitteilla aiheutettuihin ääniin, joiden voimakkuus, korkeus ja laatu tunnetaan ja joihin tutkittava itse ilmoittaa samankaltaisuuksia tai eroja. Tutkimuksen kesto on n. 40 min. Tutkimuksen tekee kuulontutkija eli audionomi.
Tinnituksen hoito
Sisäkorvan vauriostajohtuvaa tinnitusta ei voida parantaa hoidolla. Oireita voidaan kuitenkin hoitaa. Mikäli pystytään päättämään potilaan hoidosta on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle ja tarkempiin tutkimuksiin.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Maksaminen ja hinnasto
Kuulontutkimus ja -palvelut
Kuuloseula eli kuulotesti
Kuulotesti eli kuulon tarkastus on yksinkertainen ja lyhyt testi (noin 15 minuuttia), joka tarkoittaa yleensä äänen audiometriamittausta ilmajohteisesti. Kuulotestissä piirretään kuva kuulokäyrästä. Käyrä piirtyy hiljaisimman äänen mukaan, minkä eri äänen korkeuksilla kuulee. Kuulotesti antaa vastauksen siihen, onko kuulo heikentynyt ja suuntaa siitä kuinka paljon se on heikentynyt. Kuulotestiä käytetään alustavaan kuuloon liittyvien sairauksien diagnostiikkaan. Tarkempaa diagnostiikkaa ja esimerkiksi kuulokojesovitusta varten tarvitaan perusteellinen kuulontutkimus.
Kuulokojeen sovitus ja käyttöönotto
Korvakappale on korvantauskojeeseen väliletkulla kiinnitettävä, korvan yksilöllisen mallin mukaan tehty osa. Kuulokojeesta ääni johdetaan väliletkun ja korvakappaleen kautta korvaan. Kuulokojeen käyttöönotto alkaa sovituksella, johon kuuluu kuulokojeiden valinta, ohjelmointi, koekäyttö ja kojeen hienosäätö koekäytön mukaan. Sovitus- ja käyttöönottoprosessi tehdään yhdessä kuulontutkijan eli audionomin kanssa. Kuulokojeen käytön opetuksessa kuulontutkija eli audionomi opastaa kuulokojeen laitekohtaiseen käyttöön. Opetus sisältää mm. kojeen toimintoihin tutustumisen, pariston vaihdon, kojeen puhdistuksen ja kojeen käytön.
Kuulon kuntoutus
Kuulon kuntoutus on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jossa keskeistä on edistää ja tukea huonokuuloisen potilaan kuulemista, kommunikointivalmiuksia ja itsenäistä selviytymistä. Kuulon kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti potilaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Kuntoutus aloitetaan audionomin tekemällä kokonaisvaltaisella kartoituksella. Potilaan kuulon arvioinnin lisäksi kuulon kuntoutus edellyttää myös potilaan toimintaympäristön aiheuttaman haitan arviointia. Kartoitukseen jälkeen kuntoutus aloitetaan apuvälineen eli kuulokojeen valitsemisella. Joissakin tapauksissa esimerkiksi jos potilaalla on voimakas kuulonalenema on vaihtoehtoja kuntoutukseen vähemmän. Kun potilaalle on löytynyt oikea kuulokoje, seurataan säännöllisin väliajoin sen hyötyä. Potilaan palaute ja kokemukset ovat kuntoutuksessa avainasemassa.
Epämiellyttävyyskynnysmittaus
Epämiellyttävyyskynnysmittauksessa tutkitaan äänenpainetaso, jolla kuuloaistimus koetaan epämiellyttävänä. Tietoa käytetään esimerkiksi kuulokojeen ohjelmoinnissa ja säätämisessä. Kuulotutkimuksessa voidaan vahvistaa millainen kuulokoje asiakkaalle sopii. Tutkimuksen kesto on noin 15 minuuttia. Tutkimuksen tekee kuulontutkija eli audionomi.
Kuulon tutkimus ja audiogrammi
Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee kuulokkeilla voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. Eri taajuisten äänien lisäksi voidaan tutkia sanojen erotuskykyä. Tulokset merkitään lomakkeelle, johon saaduista kynnyksistä piirtyy kuulokäyrä eli audiogrammi. Se osoittaa hiljaisimman äänen, jonka eri äänen korkeuksilla kuulee. Siten audiogrammia voidaan käyttää varmistamaan mahdolliset poikkeamat kuuloaistissa. Jos tutkimus on tehty erilaisten äänien sijaan sanoilla, on muodostuvaa käyrää kutsutaan puhekuulokäyräksi eli audiogrammiksi puheaudiogrammista.
Tärykalvon liikkuvuustutkimus
Tärykalvon liikkuvuuden tutkimuksella eli tympanometrialla mitataan korvan impedanssimuutoksia, kun korvakäytävän ilmanpainetta muutetaan. Tavallinen mittausäänen taajuus on 220 Hz. Tutkimustuloksena on käyrä, joka kertoo tärykalvon liikkuvuuden, jäykkyyden ääriasennoissa ja koon tärykalvon ja korvakäytävän ilmanpaine-eron tasaantuessa. Tutkimuksen kesto on n. 15 min.