Lasko (B-La)
Lasko eli kansankielellä senkka on ensimmäisiä lääketieteessä käytettyjä laboratoriokokeita. Aiemmin laskoa käytettiin paljon, mutta nykyään CRP on korvannut sen monissa tilanteissa. Lasko esimerkiksi suurenee melko hitaasti useiden päivien kuluessa, eikä siksi ole kovin käyttökelpoinen äkillisesti alkaneissa tulehdussairauksissa. Tällöin nopeammin reagoiva CRP on parempi tutkimus.
Laskon arvon suuruus riippuu taudin aktiivisuudesta ja usein laskoa käytetään seurannassa. Monissa tilanteissa CRP laskee normaaliksi taudin aktiivisuuden vähentyessä, mutta lasko voi jäädä koholle pidemmäksi aikaa. Joskus CRP saattaa olla kroonisessa tulehduksessa jopa normaali, mutta laskon arvo korkealla.
Korkeita laskoarvoja voivat tulehdusten lisäksi aiheuttaa esimerkiksi reumat, anemia, sidekudossairaudet, kudosvauriot, maksasairaudet ja jotkut syövät. Naisilla lasko on hieman korkeampi kuin miehillä ja myös raskaus nostaa laskoa. Lisäksi lasko kasvaa iän myötä.
Laskon mittaus ja valmistautuminen
Kun haluat mittauttaa laskoarvosi, varaa aika laboratorioon. Pääset tutkimukseen (B-La) ilman lähetettä, mutta halutessasi voit käydä ensin lääkärin vastaanotolla.
B-La on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.
Laskotutkimuksen tulokset valmistuvat 1–2 vuorokauden kuluessa, minkä jälkeen pääset tarkastelemaan niitä Terveystalon sovelluksesta ja verkkopalvelusta. Terveystalon sovelluksesta ja verkkopalvelusta löydät muun muassa tutkimuksen viitearvot värikoodein merkittyinä sekä tarvittavat jatko-ohjeet.
Jos haluat tietää lisää tai tulokset poikkeavat viitearvoista, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.
Lasko (B-La) sisältyy myös seuraaviin laboratoriopaketteihin
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Sydämen, verenkierron ja keuhkojen tutkimukset
Sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti
Sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä eli Holter-tutkimuksessa seurataan sydämen rytmiä yhden tai useamman vuorokauden ajan. Tutkimuksessa selvitetään rytmihäiriöiden luonnetta ja mahdollisen rytmihäiriölääkityksen tarvetta tai tehoa. Rintakehälle kiinnitetään laite ja elektrodit, jotka mittaavat sykettä. Tutkimus tehdään kotona normaalissa arkiympäristössä, ja tutkimuksen aikana voi esimerkiksi harrastaa liikuntaa. Tutkimukseen kuuluu myös oirepäiväkirjan täyttäminen lääkärin ohjeiden mukaan.
Sydänfilmi (EKG)
EKG-tutkimus eli sydänfilmi mittaa sydämen sähköistä toimintaa. EKG on perustutkimus, jolla tutkitaan mahdollisia sydänsairauksia. Yleisin EKG-tutkimus on levossa tehtävä lepo-EKG. Siinä käytetään digitaalista mittauslaitetta ja ihoon kiinnitettäviä elektrodeja. Tutkimus on täysin kivuton ja sitä varten tulee varata 20 minuutin aika. Muita EKG-tutkimuksia ovat rasitus-EKG ja sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti.
Hertta-tutkimus eli CERT
Sydän- ja diabetesriskitesti Hertta on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön vakavan sydänkohtauksen riskiä sekä riskiä sairastua tyypin II diabetekseen.
Kolesterolin mittaus (S-Lipidit)
Kolesterolipaketti eli Lipidit on rasvatutkimuspaketti, jolla mitataan kokonaiskolesterolin (Kol), HDL-kolesterolin (ns. hyvä kolesteroli), LDL-kolesterolin (ns. huono kolesteroli) sekä triglyseridien (Trigly) määrää veressä.