Lapsen hidastunut pituuskasvu
Ensimmäisten vuosien aikana lapsi kasvaa ja kehittyy nopeasti, jonka takia lapsen kehitystä seurataankin säännöllisesti. Lisäksi säännöllisellä lapsen pituuskasvun seurannalla pyritään havaitsemaan vähäoireiset krooniset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa lapsen kasvuun.
Lapsen pituuskasvun hidastumisen syyt voivat olla moninaisia:
- ravitsemuksen tai ruuan imeytymisen häiriöt, esimerkiksi keliakia
- geneettiset syyt
- hormonaaliset syyt, useimmiten kilpirauhassairaudet
- krooniset tulehdukselliset tilat
- muut piilevät perussairaudet
- normaalivaihtelun äärilaidat
Lapsen pituuskasvun kehitykseen kiinnitetään erityistä huomiota lastenlääkärin vastaanotolla. Pituutta mitataan suhteutettuna lapsen ikään ja pituus ilmoitetaan poikkeamana keskipituudesta. Myös vanhempien pituudesta määritettävä "odotuspituus" otetaan huomioon.
Lastenlääkärin vastaanotolla selvitetään hidastuneen pituuskasvun syyt tekemällä tarvittavia laboratoriotutkimuksia. Näiden tulosten perusteella voidaan päättää lapselle määrätystä hoidosta. Jos kasvuhäiriön taustalla oleva syy tunnistetaan, pyritään hoito kohdistamaan ensisijaisesti siihen.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Lapsen kasvu ja kehitys
Yö- ja päiväkastelun hoito
Suomessa hoitoa vaativasta yökastelusta kärsii arviolta 30 000 lasta. Se aiheuttaa lapselle mielipahaa ja sosiaalisia rajoituksia ja vanhemmille työtä ja vaivannäköä. Jokaiselle ensimmäiselle luokalle mahtuu arviolta kaksi kastelijaa. Kyseessä on yleinen vaiva ja siihen on saatavilla tehokasta hoitoa. Vastaanotolla tarkennetaan yökastelun oireet, suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja tutkitaan lapsen fyysinen status sekä yleinen kypsyysaste. Kotiin perhe saa mukaansa kastelupäiväkirjan, johon kirjataan yökastelut kahden viikon ajalta. Vaivan aktiivihoitoa ei tarvita, jos kastelua esiintyy harvemmin kuin kaksi kertaa viikossa, sillä yökastelu häviää todennäköisesti ajan myötä itsestään. Yökastelua hoidetaan lääkehoidolla, kasteluhälyttimellä tai yhdistämällä molemmat. Lääkäri räätälöi hoidon lapsen ja perheen tilanteen mukaan ja hoito määräytyy lapsen iän ja ongelman luonteen mukaisesti.
Lasten univaikeuksien hoito
Lasten yleisimpiä unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, yöheräily sekä liian varhainen herääminen. Varhainen syiden selvitys ja hoito on tärkeää. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys, jos aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa heräillä tiheästi, on kivuliaan oloinen, kuorsaa jatkuvasti tai on päivisin väsynyt. Toistuva lapsen yöheräily on pidemmän päälle raskasta, ja myös perhe voi tarvita silloin tukea.
Lapsen ikäkausitarkastukset
Lapsen määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan lapsen hyvinvointia, terveydentilaa ja kehitystä. Samalla keskitytään koko perheen hyvinvointiin ja vanhempien tukemiseen sitä tarvittaessa.
Yölliset kauhukohtaukset
Yölliset kauhukohtaukset ovat vaarattomia havahtumishäiriöitä, jotka ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1–2 tunnin jälkeen nukahtamisesta siirryttäessä syvästä unesta kevyempään uneen. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä ja ne loppuvat lähes aina ennen puberteettia.