Voiko muistisairaus tulla helpommin unettomalle?
Unilääkäri Janne Kanervisto vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Vaikuttaako univaje verenpaineeseen?
Univaje sekä erilaiset unihäiriöt voivat nostaa verenpainetta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kukaan ei nuku aina optimaalisesti. Elämässä tulee erilaisia tilanteita ja jaksoja, jolloin on mahdoton nukkua riittävästi. Jos univaje on kuitenkin jatkuvaa, on hyvä miettiä keinoja tilanteen korjaamiseksi. Voit varata ajan esimerkiksi unilääkärille tai univalmentajalle tilanteen kartoittamiseksi.
Olen 55-vuotias ja kärsinyt unettomuudesta yli 15 vuotta enemmän ja välillä vähemmän. Voiko esim. muistisairaus tulla helpommin unettomalle?
Unettomuus ja univaje lisäävät riskiä muistisairauksiin. Tämä on kuitenkin vain yksi monista riskitekijöistä eikä univaje automaattisesti tarkoita, että siitä kärsivä sairastuu dementiaan.
Jos uniapneatutkimuksessa on todettu alin happisaturaatio olevan n. 55 prosentin luokkaa ja tätä olisi jatkunut vuosia ennen hoidon aloittamista, niin voiko tällä olla vaikutus muistiin, kun tuntuu että monet asiat noilta vuosilta ovat hämärän peitossa. Voiko tuollaisella happivajeella olla muita haitallisia seurauksia pitkällä aikavälillä?
Huonolaatuinen uni vaikuttaa muistiin. Kun huono uni ja alhaiset happisaturaatiot ovat jatkuneet vuosia, voi niillä olla pysyvämpiäkin seurauksia. Hyvin usein uniapnean hoito korjaa tilannetta merkittävästi, mutta osalla potilaista kaikki oireet eivät korjaannu.
Mikä voi aiheuttaa kehon kipuja, kramppeja ja väsymystä yöunien jälkeen, vaikka käytössä on hyvä patja? Voiko tämä liittyä johonkin sairauteen, ja miten tilannetta voisi hoitaa?
Moni sairaus ja lääkityskin voi aiheuttaa yöunen jälkeisiä kipuja ja kramppeja. Unihäiriöistä unenaikainen raajaliikehäiriö voi olla yksi vaihtoehto. Suosittelen hakeutumaan unilääkärin vastaanotolle tarkempaan arvioon.
Miten univaje vaikuttaa fyysisten vammojen, esim. tenniskyynärpään paranemiseen/kroonistumiseen?
Unen aikana tapahtuu runsaasti soluvaurioiden korjaantumista. Unella on merkitystä myös kivun kokemuksen suhteen. Liian vähäinen tai huonolaatuinen uni hidastaa vaurioiden korjaantumista ja lisää kiputuntemuksia ihan yleisellä tasolla. Tenniskyynärpää tosin muutoinkin tahtoo olla kovin pitkäkestoinen ja hitaasti paraneva vaiva eikä uni välttämättä ole tämän suhteen ratkaiseva tekijä, mutta pieni rooli sillä voi olla.
Mitä sairauksia univaje voi aiheuttaa?
Tämä lista on valitettavan pitkä. Univaje nostaa hyvin monen sairauden riskiä mukaan lukien diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Univaje on toki vain yksi monista riskitekijöistä eikä liian vähäin uni automaattisesti tarkoita, että sairastuu. Univajetta kannatta kuitenkin välttää aina, kun se on mahdollista; riittävä uni tukee kokonaisvaltaisesti meidän terveyttämme ja hyvinvointiamme.
Minulla on uniapnea. Käytän CPAP-hoitolaitetta. Vaikuttaako uniapnea muuhun terveyteeni, vaikka käytänkin hoitolaitetta? Laitteen käyttö on ollut onnistunutta.
Hoitamaton uniapnea lisää riskiä moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja masennukseen. Uniapneaan liittyvä väsymys lisää myös riskiä onnettomuksiin ja tapaturmiin. CPAP-laitteen säännöllinen ja riittävä käyttö pienentää näitä riskejä. Terveyshyödyt saavutetaan jo neljän tunnin käytöllä, mutta maksimihyödyn terveyden suhteen saa, kun käyttää laitetta/maskia koko yön.
Unen vastuulääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.