Vinkkejä henkilöstöä suojaaviin työn mukauttamiskeinoihin
Poikkeustilanteen mutkistaessa arkea on työpaikoillakin kannattavaa joustaa silloin, kun se on mahdollista. Etätyö ei suinkaan ole ainoa keino vähentää sairastumisriskiä.
Maailmanlaajuinen koronapandemia on saanut monen suomalaisenkin arjen päälaelleen.
Epidemiatilanteessa suositellaan etätöiden lisäämistä mahdollisuuksien mukaan, mutta muitakin keinoja henkilöstön suojaamiseksi on tarjolla. Jos toimistolle on pakko tulla, tulee ainakin suuremmat kokoontumiset työpaikalla laittaa pannaan.
– Työpaikalla tulee välttää isompia kokouksia ja siirtyä pitämään suuremman porukan palaverit esimerkiksi Skypellä, Teamsilla tai muulla etäyhteydellä. Fyysisen etäisyyden lisääminen vähentää tartuntariskiä merkittävästi, sanoo Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
– Lisäksi työmatkoja ulkomaille tulee välttää. Mikäli matka on välttämätön, matkan jälkeen on suositeltavaa tehdä kahden viikon ajan etätöitä.
Ota etäisyyttä työkaveriin
Työpaikalla voidaan myös työskennellä porrastetusti eri aikoihin. Tavoitteena on, että työpaikalla olisi samaan aikaan läsnä mahdollisimman vähän työntekijöitä. Jos tilat sallivat, voidaan työpisteitä myös hajauttaa niin, etteivät ihmiset istuisi niin lähellä toisiaan. Jos toimistolla on normaalia vähemmän väkeä, voi esimerkiksi vähälle käytölle jääneet palaveritilat valjastaa väliaikaisesti työskentelytiloiksi.
Jos kyseessä on monitilatoimisto, jossa nimettyjä työpisteitä ei ole, voi työntekijöille mahdollisuuksien mukaan järjestää käyttöön yhteiskäytössä olevien hiirten ja näppäimistöjen sijaan omat henkilökohtaiset työskentelyvälineet. Vaihtoehtoisesti työpaikalle voi varata hiirten ja näppäimistöjen puhdistamiseen tarkoitettuja aineita, jotta ne on mahdollista desinfioida aina työskentelyn aluksi.
Lue lisää aiheesta
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.