Vinkkejä henkilöstöä suojaaviin työn mukauttamiskeinoihin
Poikkeustilanteen mutkistaessa arkea on työpaikoillakin kannattavaa joustaa silloin, kun se on mahdollista. Etätyö ei suinkaan ole ainoa keino vähentää sairastumisriskiä.
Maailmanlaajuinen koronapandemia on saanut monen suomalaisenkin arjen päälaelleen.
Epidemiatilanteessa suositellaan etätöiden lisäämistä mahdollisuuksien mukaan, mutta muitakin keinoja henkilöstön suojaamiseksi on tarjolla. Jos toimistolle on pakko tulla, tulee ainakin suuremmat kokoontumiset työpaikalla laittaa pannaan.
– Työpaikalla tulee välttää isompia kokouksia ja siirtyä pitämään suuremman porukan palaverit esimerkiksi Skypellä, Teamsilla tai muulla etäyhteydellä. Fyysisen etäisyyden lisääminen vähentää tartuntariskiä merkittävästi, sanoo Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
– Lisäksi työmatkoja ulkomaille tulee välttää. Mikäli matka on välttämätön, matkan jälkeen on suositeltavaa tehdä kahden viikon ajan etätöitä.
Ota etäisyyttä työkaveriin
Työpaikalla voidaan myös työskennellä porrastetusti eri aikoihin. Tavoitteena on, että työpaikalla olisi samaan aikaan läsnä mahdollisimman vähän työntekijöitä. Jos tilat sallivat, voidaan työpisteitä myös hajauttaa niin, etteivät ihmiset istuisi niin lähellä toisiaan. Jos toimistolla on normaalia vähemmän väkeä, voi esimerkiksi vähälle käytölle jääneet palaveritilat valjastaa väliaikaisesti työskentelytiloiksi.
Jos kyseessä on monitilatoimisto, jossa nimettyjä työpisteitä ei ole, voi työntekijöille mahdollisuuksien mukaan järjestää käyttöön yhteiskäytössä olevien hiirten ja näppäimistöjen sijaan omat henkilökohtaiset työskentelyvälineet. Vaihtoehtoisesti työpaikalle voi varata hiirten ja näppäimistöjen puhdistamiseen tarkoitettuja aineita, jotta ne on mahdollista desinfioida aina työskentelyn aluksi.
Lue lisää aiheesta
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
Työterveystiimin jäsenet kertovat: vaikuttavaa työterveyttä tehdään yhdessä
Työterveyden arki on monimuotoista ja asiakasarvoa tuottavan tiedon ja palvelun tarjoaminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Terveystalossa työterveyttä tehdään moniammatillisissa osaajatiimeissä. Kun eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä ja tuntevat toisensa sekä asiakkuuden, yhteistyö on sujuvaa ja asiakkaalle syntyy kestävää lisäarvoa.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Terveydenhuollon digitrendit 2026: kyky hyödyntää tekoälyä kokonaisvaltaisesti nousee menestystekijäksi
Teknologian ja tekoälyn kiihtyvä kehitys ei tarkoita pelkästään uusia innovaatioita terveydenhuoltoon, vaan pakottaa miettimään koko alan toimintalogiikkaa uudelleen, kertoo Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt.
Terveystalon työterveyden asiantuntijajohtoon uusia vahvistuksia – Ilse Rauhaniemi työterveyden ylilääkäriksi
Työterveyshuollon erikoislääkäri Ilse Rauhaniemi aloittaa Terveystalon uutena työterveyden ylilääkärinä 1.4.2026 alkaen. Hän vastaa jatkossa Terveystalon työterveyspalveluiden lääketieteellisestä johtamisesta, hoidon laadusta ja palveluiden kehittämisestä. Työterveyden lääketieteellinen johto vahvistuu Rauhaniemen lisäksi kahdella uudella osaajalla, kun maalis- ja huhtikuun aikana Tomi Ylä-Soininmäki ja Tuula Angervuori-Pursila aloittavat johtavina työterveyslääkäreinä työterveyden kehittämisen ja vaikuttavuuden parissa.