Vinkkejä henkilöstöä suojaaviin työn mukauttamiskeinoihin
Poikkeustilanteen mutkistaessa arkea on työpaikoillakin kannattavaa joustaa silloin, kun se on mahdollista. Etätyö ei suinkaan ole ainoa keino vähentää sairastumisriskiä.
Maailmanlaajuinen koronapandemia on saanut monen suomalaisenkin arjen päälaelleen.
Epidemiatilanteessa suositellaan etätöiden lisäämistä mahdollisuuksien mukaan, mutta muitakin keinoja henkilöstön suojaamiseksi on tarjolla. Jos toimistolle on pakko tulla, tulee ainakin suuremmat kokoontumiset työpaikalla laittaa pannaan.
– Työpaikalla tulee välttää isompia kokouksia ja siirtyä pitämään suuremman porukan palaverit esimerkiksi Skypellä, Teamsilla tai muulla etäyhteydellä. Fyysisen etäisyyden lisääminen vähentää tartuntariskiä merkittävästi, sanoo Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
– Lisäksi työmatkoja ulkomaille tulee välttää. Mikäli matka on välttämätön, matkan jälkeen on suositeltavaa tehdä kahden viikon ajan etätöitä.
Ota etäisyyttä työkaveriin
Työpaikalla voidaan myös työskennellä porrastetusti eri aikoihin. Tavoitteena on, että työpaikalla olisi samaan aikaan läsnä mahdollisimman vähän työntekijöitä. Jos tilat sallivat, voidaan työpisteitä myös hajauttaa niin, etteivät ihmiset istuisi niin lähellä toisiaan. Jos toimistolla on normaalia vähemmän väkeä, voi esimerkiksi vähälle käytölle jääneet palaveritilat valjastaa väliaikaisesti työskentelytiloiksi.
Jos kyseessä on monitilatoimisto, jossa nimettyjä työpisteitä ei ole, voi työntekijöille mahdollisuuksien mukaan järjestää käyttöön yhteiskäytössä olevien hiirten ja näppäimistöjen sijaan omat henkilökohtaiset työskentelyvälineet. Vaihtoehtoisesti työpaikalle voi varata hiirten ja näppäimistöjen puhdistamiseen tarkoitettuja aineita, jotta ne on mahdollista desinfioida aina työskentelyn aluksi.
Lue lisää aiheesta
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Terveydenhuollon digitrendit 2026: kyky hyödyntää tekoälyä kokonaisvaltaisesti nousee menestystekijäksi
Teknologian ja tekoälyn kiihtyvä kehitys ei tarkoita pelkästään uusia innovaatioita terveydenhuoltoon, vaan pakottaa miettimään koko alan toimintalogiikkaa uudelleen, kertoo Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt.
Terveystalon työterveyden asiantuntijajohtoon uusia vahvistuksia – Ilse Rauhaniemi työterveyden ylilääkäriksi
Työterveyshuollon erikoislääkäri Ilse Rauhaniemi aloittaa Terveystalon uutena työterveyden ylilääkärinä 1.4.2026 alkaen. Hän vastaa jatkossa Terveystalon työterveyspalveluiden lääketieteellisestä johtamisesta, hoidon laadusta ja palveluiden kehittämisestä. Työterveyden lääketieteellinen johto vahvistuu Rauhaniemen lisäksi kahdella uudella osaajalla, kun maalis- ja huhtikuun aikana Tomi Ylä-Soininmäki ja Tuula Angervuori-Pursila aloittavat johtavina työterveyslääkäreinä työterveyden kehittämisen ja vaikuttavuuden parissa.
Sairauspoissaolot laskussa: mitä vuoden 2025 data kertoo suomalaisten työkyvystä?
Terveystalon Näin Suomi voi* -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Vuonna 2025 suomalaisilla työntekijöillä oli keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Terapiat etulinjaan -toimintamallia voi pian hyödyntää osana työterveyttä kaikkialla Terveystalossa
Terveystalo on yksi ensimmäisiä toimijoita, joka on hyödyntänyt Terapiat etulinjaan -toimintamallia työterveydessä kesästä 2025 alkaen. Kokemukset toimintamallista osana työterveyttä ovat olleet erittäin myönteisiä ja tavoitteenamme on tarjota vuoden 2026 aikana kaikille organisaatioasiakkaillemme mahdollisuus toimintamallin käyttöön. Malli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sen tavoitteena on varmistaa oikea‑aikainen ja vaikuttava tuki mielenterveyden haasteisiin yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.