Työkykyvalmennus auttaa, kun työstä selviytyminen on koetuksella

Sosiaalialan asiantuntijan, työkykyvalmentaja Johanna Rummukaisen tehtävä on auttaa, kun työntekijän jatkaminen nykyisessä työssä on uhattuna terveydellisistä tai muista työkykyyn vaikuttavista syistä. Hänen työnsä koostuu kahdesta eri osa-alueesta: Työterveyshuollossa hän on sosiaalialan asiantuntija ja toisaalta tekee työkykyvalmennusta myös vahinkovakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöiden toimesta.

Molemmissa tehtävissä yhteistä on työn tavoite: saada asiakas siihen kuntoon, että hän pystyy vielä jatkamaan työelämässä. Joskus se merkitsee työntekijälle työnkuvan muokkausta, joskus uudelleen kouluttautumista ja alan vaihtamista.

– Kun työntekijällä alkaa olla paljon sairaspoissaoloja, työterveyslääkäri tai -hoitaja ohjaa lähteellä työntekijän luokseni. Asiakkaallani voi olla esimerkiksi selkä- tai olkapäävaivoja tai masennusta. Minun tehtäväni on kartoittaa hänen tilanteensa ja kertoa mitä eri ratkaisuvaihtoehtoja on tarjolla, kertoo Rummukainen.

Hän lähtee purkamaan ongelmia kartoittamalla työntekijän tilanteen.

– Jos työntekijä on ollut töistä pois jo pidempään, saattaa hänen mielessään olla jo ajatus työkyvyttömyyseläkkeestä, vaikka lääketieteellisesti näyttäisikin siltä, että työkykyä on jäljellä. Pyrin keskittymään jäljellä olevaan työkykyyn ja etsimään yhdessä vahvuuksia, joista löytää ainekset työhön paluuseen. Samalla pyrin vahvistamaan työntekijän uskoa itseen ja jaksamiseen.

Lisäkoulutus tai kuntoutus avaavat uusia polkuja

Kun työkyky on jostain syystä alentunut, vaihtoehtoja työssä jatkamiseen voivat olla esimerkiksi työnkuvan muuttaminen tai lisäkoulutus, jonka kautta työntekijä voi siirtyä uusiin tehtäviin joko saman työnantajan palveluksessa tai uudelle työnantajalle. Rummukainen kertoo työntekijälle kaikki eri vaihtoehdot ja selvittää sen, mitä mahdollisuuksia ammatillinen kuntoutus voisi tarjota.

Rummukaisen tarjoama apu on hyvin yksilöllistä, konkreettista ja käytännönläheistä. Hän tuntee kuntoutusta ja uudelleenkouluttautumista koskevan byrokratian ja lakipykälät. Usein käydään läpi myös toimeentuloon liittyviä kysymyksiä ja Rummukainen tunteekin hyvin uudelleen kouluttautumiseen tai kuntoutumiseen tarjolla olevat tuet ja etuudet.

– Tehtäväni on opastaa asiakas oikean avun lähteelle. Pyrin vahvistamaan hänen itseohjautumistaan, mutta autan tarvittaessa myös eri lomakkeiden ja hakemusten kanssa. Teen tiivistä yhteistyötä muun muassa työnantajien, oppilaitosten, eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä Kelan kanssa.

Silloin kun työeläkeyhtiö tai vahinkovakuutusyhtiö sitoutuvat työntekijän kuntoutukseen ja tarvittaessa uudelleenkoulutukseen, Johanna on mukana uudelleen työllistymisen prosessissa alusta aina siihen saakka, että uusi työ- tai koulutuspaikka löytyy ja toimeentuloon liittyvät asiat on selvitetty.

Kun hitsarista tuli esimies

Rummukainen kertoo esimerkin, jossa hitsarin fyysinen toimintakyky ei enää kestänyt hänen tehtävässään jatkamista. Yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa Rummukainen suunnitteli hänelle koulutuspaketin, jonka kautta hän sai valmiudet toimia esimiehenä samassa työpaikassa.

– Toinen asiakas tuli luokseni lääkärin lähetteellä. Hänellä oli niin pahoja tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ettei hän suoriutunut enää keittiöpuolen työtehtävistä. Kerroin hänelle, mitä vaihtoehtoja ammatillinen kuntoutus tarjoaa ja käynnistimmekin haun kuntoutukseen. Kun hän sai myönteisen ennakkopäätöksen työeläkeyhtiöltä, aloimme yhdessä kartoittaa hänen vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Entisellä työnantajalla ei ollut sopivaa tehtävää uudella toimenkuvalla, joten haarukoimme, mitä potentiaalisia työpaikkoja on omalla asuinalueella. Selvitimme myös mahdollisuutta päästä työkokeiluun, ja hän pääsikin ohjaustehtäviin työkokeilun kautta. Työkokeilun ajalta työeläkeyhtiö maksoi työntekijän työskentelyyn tarvittavat korvaukset.

Mitä aiemmin työkykypulmiin haetaan apua, sitä nopeammin voidaan ratkaista sairauspoissaolojen kierre

Työnantajalle työkykyvalmentajan palvelujen käyttäminen tuo monia etuja. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työkykypulmiin haetaan apua, sitä nopeammin voidaan katkaista sairauspoissaolojen kierre ja löytää mielekäs ratkaisu työntekijän tilanteeseen. Tämä on työnantajalta kaikille selkeä viesti työntekijöiden arvostamisesta ja osoitus sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuun kantamisesta.

Näin päästään myös täyttämään työntekijältä vapautuva tehtävä ja yleensä vältetään eläkevastuun realisoituminen. Pidempi työura on mielekäs myös yhteiskunnan ja talouden kannalta.

Tärkein etu on kuitenkin se, että työntekijä pääsee vielä kerryttämään omaa eläkettään ja elämään mielekästä elämää. 

– Parasta työssäni on se, kun löytyy ihmisen näköinen, hänen jaksamistaan ja osaamistaan vastaava suunnitelma. Hienoa on myös työn monipuolisuus ja vaihtelevuus. Kahta samanlaista ihmisen tarinaa tai ratkaisua ei kohdalleni ole tullut. Ihmisen omien vahvuuksien ja konkreettisten ratkaisujen löytäminen on aina palkitsevaa, Rummukainen kertoo.