Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Vuosi 2022 oli tuki- ja liikuntaelin (TULE) -asioiden näkökulmasta muutosten vuosi. Työterveyshuoltolaki uudistui, mikä tarjosi mahdollisuuden vahvistaa TULE-oireisiin puuttumisen oikea-aikaisuutta ja edistää työkykyjohtamista. Samaan aikaan nähtiin merkittävä vähennys TULE-sairaspoissaoloissa.
Tarkoittaako tämä, että suuri laiva on vihdoin käännetty? Ymmärtääksemme paremmin, meidän on hetkeksi katsottava peräpeiliin.
2000-luvun alussa työterveyden tiimi koostui työterveyden ammattihenkilöistä: työterveyslääkäreistä ja -hoitajista. Ammattihenkilöiden tukena oli myös laaja joukko työterveyden asiantuntijoita; työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja, sosiaalialan asiantuntijoita ja ravitsemusterapeutteja. Koko työterveys, sen sisältö ja toimintaa ohjaavat kelakorvaukset, nojasi lähtökohtaisesti ammattihenkilöiden tarvearvioon. Esimerkiksi työfysioterapeutin hyödyntäminen työterveydessä oli aina lääkärin tai hoitajan lähetteen tai toimeksiannon takana. Toiminta oli toki hyvin harkittua ja hallittua, mutta samalla syntyi tahaton pullonkaula, joka usein viivytti hoitoon pääsemistä.
Vuosien varrella tilastot paljastivat, että työfysioterapeutteja hyödynnettiin yhä vähemmän työterveyden ennaltaehkäisevissä toiminnoissa, kuten työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa. Valtaosa toiminnasta tapahtui vastaanottohuoneissa - valitettavasti vasta siinä vaiheessa, kun asiakkaalla jo oli TULE-vaiva. TULE-vaivoihin liittyvät sairauspoissaolot olivat pitkään jatkuvassa nousussa, samoin kuin työterveyden kustannukset, mutta työfysioterapeutteja hyödynnettiin yhä vähemmän. Laiva oli käännettävä ja pian.
Ensimmäinen suuri satsaus TULE-laivan kääntämiseen oli fysioterapian suoravastaanoton käyttöönotto työterveydessä. Suoravastaanotolla erikoiskoulutettu työfysioterapeutti tai fysioterapeutti osasi arvioida vaivan ja hoitosuunnitelman lisäksi myös työkuntoisuuden ja ohjeistaa käsikauppakipulääkkeiden käyttöä. Äärimmäisen hyvä ja tehokas hoitopolku, jonne ei kuitenkaan osattu hakeutua, sillä vuosien ajan meihin oli iskostettu ajatus, että hoito käynnistyy aina lääkärin vastaanotolta. Yrityksissä työntekijät eivät kerta kaikkiaan tienneet vielä suoravastaanottotoiminnan olemassaolosta, tai siitä milloin sinne hakeudutaan.
2020 alkanut koronapandemia vaikutti myös TULE-terveyteen lukuisin tavoin. Moni siirtyi etätöihin ja törmäsi uusiin työergonomiaan liittyviin haasteisiin, kun työtapa, -tilat ja -tottumukset muuttuivat. Samalla Suomen väestön fyysinen aktiivisuus polarisoitui; osa alkoi liikkumaan aiempaa enemmän, kun taas toisilta pienikin aktiivisuus hiipui olemattomiin. Vihdoin vuoden 2022 alussa astui voimaan uudistettu työterveyshuoltolaki, jonka mukanaan tuomat mahdollisuudet tulivat kreivin aikaan. Lakimuutoksessa työfysioterapeutit palautettiin takaisiin työterveyden ammattihenkilöiksi, mikä mahdollisti oikea-aikaisen ja vaikuttavan työn TULE-asioiden hoidossa.
Terveystalossa uudistimme rohkeasti työterveyden prosesseja ja vahvistimme työfysioterapeutin roolia työterveystiimin TULE-asioiden kärkiasiantuntijana. Kasvatimme työfysioterapeutin vastuuta työpaikkaselvitystoiminnassa erityisesti fyysisillä kuormittavilla aloilla, ja tietyissä tilanteissa jopa vetovastuullisessa roolissa tiimissä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työskenteleville luotiin myös kohdennettua terveystarkastustoimintaa työfysioterapeutin vastaanotolla, jotta henkilöt, joiden toimintakyky ja työn vaatimukset ovat ristiriidassa, tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin jokaisen työkykyä onnistutaan tukemaan uran alusta asti.
Muutimme vastuunjakoa myös työkykyjohtamisessa siten, että 30 päivän TULE-sairaspoissaolokertymään reagoiminen on meillä Terveystalossa nykyään työfysioterapeutin tehtävälistalla. Näiden toimenpiteiden lisäksi TULE-hoitopolun oikea-aikaisuutta edisti ammattihenkilöstatuksen myötä tullut lähetteettömyys, joka poisti pullonkaulat ja nopeutti hoitopolulle pääsemistä. Muutos oli merkittävä ja odotukset korkealla.
Arvioin, että lakimuutoksen tekemiemme uudistusten myötä toiminta muuttuisi reagoivasta ennaltaehkäisevään ja yksilötyöstä työpaikkatoimintaan. Näin myös kävi, ja muutos oli havaittavissa jo kevään 2022 aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta nopeuttamalla pääsyä oikealle hoitopolulle ja hoidon oikea-aikaisuutta. Tämäkin trendimuutos on tunnistettavissa vuoden 2022 sairaspoissaolotilastoissa.
Mitä seuraavaksi?
Lupaavan muutosvaiheen jälkeen on aika antaa hanaa, jotta tulevina vuosina voimme havaita laskevan trendin myös pitkissä TULE-sairauspoissaoloissa sekä työkyvyttömyyseläkkeissä. Tämä edellyttää tiimityötä ja yhteisen agendaan sitoutumista. Tiimityön lisäksi avain onnistumiseen on, että työntekijöiden tietoisuus työterveyden TULE-malleista ja hoitopoluista kasvaa, jotta he ymmärtävät omat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan terveyteen ja työkyvyn ylläpitoon. Kulkekaamme siis yhtenä tiiminä, työterveys, työnantajat ja työntekijät, kohti parempaa TULEvaisuutta.
Vaikka tikku-työfysioterapeuttini selkeästi tässä vaiheessa jo hymyilee ja tuulettaa, on TULE-asia vasta ensimmäinen etappi, sillä meillä on sylissämme yhtä suuri haaste mielenterveyden näkökulmasta. Minä olen ainakin täysin sitoutunut, innostunut ja motivoitunut yhtä rohkeasti mullistamaan myös mielenterveyden kenttää työkykyä tukemaan.
Yhdessä kohti parempaa!
Janina on Terveystalon johtava työfysioterapeutti joka taistelee tuki- ja liikuntaelinterveyden puolesta Terveystalon mahtavassa työterveyshuoltotiimissä.
Tutustu myös muihin blogeihin
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Tutkimustulos: Laitevalinnalla on väliä hoidettaessa pienten lasten hengitysvaikeuksia
Kun pienet lapset saapuvat päivystykseen hengitys rohisten, on vanhempien huoli suurta ja terveydenhuollon ammattilaisilla kiire helpottaa lapsen oloa mahdollisimman pian. Selvitimme, että hoitoketjun pieni, lähes huomaamaton osa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin arvaammekaan.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.