Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.
Monet organisaatiot haluavat onnistua työkyvyn johtamisessa esimerkillisesti: ylläpitää henkilöstön hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kun henkilöstö voi paremmin, työn tuottavuus kasvaa.
Käytettävissä oleva tieto henkilöstön terveydentilasta on avainasemassa onnistuneessa työkykyjohtamisessa. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen perustuukin dataan, jonka perusteella esimerkiksi esihenkilö, HR-vastaava tai työterveyshuolto pystyy tekemään oikea-aikaisia päätöksiä henkilön työkyvyn suojelemiseksi.
Henkilö- ja terveystiedon käytön lainsäädäntö on kiristynyt ja väärinkäytöksistä koituu organisaatiolle isot sanktiot
Henkilö- ja terveystiedon käyttämiseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin viime vuosina kiristynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaantullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR asettaa rekisterinpitäjälle velvollisuuksia ja rajoituksia siihen, miten henkilötietoja sekä terveystietoja voi säilyttää ja käyttää.
Mahdollisista väärinkäytöksistä koituu isot sanktiot, sillä sakkosummat lasketaan liikevaihdosta. Suomessakin tietosuojavaltuutettu on hiljattain antanut henkilöstön arkaluontoisen terveystiedon väärästä säilytystavasta ensimmäiset päätökset, joissa rangaistus kohosi satoihin tuhansiin.
Lainsäädäntö on myös tiukentunut siinä, tapahtuuko tietojen käsittely EU/ETA-alueella ja missä tilanteissa tietoa saa luovuttaa näiden alueiden ulkopuolelle. Erityisesti julkiset pilvipalvelut ovat tuottaneet harmaita hiuksia: salaamattoman tai kevyesti salatun tiedon tallentaminen julkiseen pilvipalveluun voidaan nähdä tietojen luovuttamisena EU/ETA-alueen ulkopuolelle, vaikka palvelu olisi hankittu eurooppalaisesta sijainnista.
Mihin työkykyjohtamisen järjestelmän pitäisi käytännössä siis taipua?
Organisaatiot ovat henkilö- ja terveystiedon rekisterinpitäjiä, jos työllistävät edes yhden henkilön. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisessa organisaatiossa on pidettävä huolta siitä, että työkykyjohtamisen järjestelmät ovat lainsäädännön mukaisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajan on huolehdittava, ettei terveystietoja ja henkilötietoja tallenneta samaan yhteyteen – eli esimerkiksi HR-järjestelmään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelulla on asianmukaiset suojauskeinot paikallaan estämässä tahattoman tiedon luovutuksen EU/ETA-alueen ulkopuolelle esimerkiksi julkisesta pilvipalvelusta, jota ylläpitää kyseisen alueen ulkopuolinen toimija.
Työntekijällä pitää olla myös mahdollisuus saada itsestään tallennetut tiedot rekisterinpitäjältä. On siis tärkeää, että esimerkiksi työkykyjohtamista tukeva järjestelmä mahdollistaa tällaisenkin toiminnallisuuden.
Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa
Työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ne sekä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla itse työkykyjohtamista että huomioivat kokonaisvaltaisesti lainsäädännön.
Terveystalolla on vahva kokemus työkykyjohtamisen järjestelmien kehityksestä. Taustalla on valtava määrä dataa ja parhaat asiantuntijat aiheen ympäriltä – oli kyse sitten työterveysammattilaisista tai ohjelmistokehityksen osaajista.
Esimerkiksi työkykyjohtamista tukevassa järjestelmässämme on varmistettu se, että tiedon säilytys ja käsittely on aina lainsäädännön mukaista. Tietoja säilytetään Suomessa ja käsittely tapahtuu turvallisesti heti käyttöönotosta alkaen. Järjestelmä huolehtii rekisteröidyn – eli työntekijän – oikeuksien toteutumisesta. Yksi isoista eduista on myös se, että kyseisen järjestelmän rekisterinpitäjänä toimii yritys itse.
Nämä tiedot jokaisessa organisaatiossa tulisi suojata
- Henkilötiedoilla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti: siis yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, ikä ja työpaikka.
- Terveystiedot puolestaan ovat tietoja, jotka kertovat henkilön terveydestä – näitä ovat esimerkiksi syketieto, tiedot diagnooseista sekä terveyden riskitekijöistä.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Tutustu myös muihin blogeihin
Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Käyttäjälähtöisyys on strateginen valinta – näin uusi potilastietojärjestelmä syntyy terveydenhuollon ammattilaisten kanssa
"Ihmiset eivät välitä ratkaisuista, jotka eivät välitä ihmisistä." – Frank Chimeron ajatus kiteyttää Terveystalo Ellan kehitystyön ytimen: rakennamme hoidon jatkuvuutta tukevaa uutta potilastietojärjestelmää yhdessä terveydenhuollon ammattilaistemme kanssa.
Uudistetaan työterveys yhdessä
Terveystalon yritysterveyden johtaja Laura Karotie jakaa ensimmäiset havaintonsa siitä, kuinka työterveyttä voidaan kehittää asiakaslähtöisesti ja kestävästi.
Miksi vapaus valita tuo uutta tietoa terveydenhuollon kehittämiseen?
Terveys ja hyvinvointi ovat useimmille meistä äärimmäisen tärkeitä asioita – mahdollistavathan ne jotakin vielä tärkeämpää eli ne kaikkein tärkeimmät asiat elämässä. Ei siis ole yhdentekevää, kenen käsiin terveytemme luotamme. Mahdollisuus valita luotettu ihminen näin tärkeässä asiassa pitäisi olla itsestäänselvyys eikä poikkeus. Monessa Euroopan maassa näin onkin, kirjoittaa Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä blogissaan Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilusta.
Palaute tukee ammatillista kehitystä − näin tekoälyä hyödynnetään palautteen suodattamisessa
Terveydenhuollon ammattilaiselle palaute on yhtä tärkeää kuin kenelle tahansa meistä. Kehitimme asiakkaidemme ja ammattilaistemme käyttöön palautepalvelun, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa terveydenhuollossa sen, että potilas voi jättää suoraa palautetta turvallisesti häntä hoitaneelle ammattilaiselle vastaanoton jälkeen.