Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.
Monet organisaatiot haluavat onnistua työkyvyn johtamisessa esimerkillisesti: ylläpitää henkilöstön hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kun henkilöstö voi paremmin, työn tuottavuus kasvaa.
Käytettävissä oleva tieto henkilöstön terveydentilasta on avainasemassa onnistuneessa työkykyjohtamisessa. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen perustuukin dataan, jonka perusteella esimerkiksi esihenkilö, HR-vastaava tai työterveyshuolto pystyy tekemään oikea-aikaisia päätöksiä henkilön työkyvyn suojelemiseksi.
Henkilö- ja terveystiedon käytön lainsäädäntö on kiristynyt ja väärinkäytöksistä koituu organisaatiolle isot sanktiot
Henkilö- ja terveystiedon käyttämiseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin viime vuosina kiristynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaantullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR asettaa rekisterinpitäjälle velvollisuuksia ja rajoituksia siihen, miten henkilötietoja sekä terveystietoja voi säilyttää ja käyttää.
Mahdollisista väärinkäytöksistä koituu isot sanktiot, sillä sakkosummat lasketaan liikevaihdosta. Suomessakin tietosuojavaltuutettu on hiljattain antanut henkilöstön arkaluontoisen terveystiedon väärästä säilytystavasta ensimmäiset päätökset, joissa rangaistus kohosi satoihin tuhansiin.
Lainsäädäntö on myös tiukentunut siinä, tapahtuuko tietojen käsittely EU/ETA-alueella ja missä tilanteissa tietoa saa luovuttaa näiden alueiden ulkopuolelle. Erityisesti julkiset pilvipalvelut ovat tuottaneet harmaita hiuksia: salaamattoman tai kevyesti salatun tiedon tallentaminen julkiseen pilvipalveluun voidaan nähdä tietojen luovuttamisena EU/ETA-alueen ulkopuolelle, vaikka palvelu olisi hankittu eurooppalaisesta sijainnista.
Mihin työkykyjohtamisen järjestelmän pitäisi käytännössä siis taipua?
Organisaatiot ovat henkilö- ja terveystiedon rekisterinpitäjiä, jos työllistävät edes yhden henkilön. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisessa organisaatiossa on pidettävä huolta siitä, että työkykyjohtamisen järjestelmät ovat lainsäädännön mukaisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajan on huolehdittava, ettei terveystietoja ja henkilötietoja tallenneta samaan yhteyteen – eli esimerkiksi HR-järjestelmään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelulla on asianmukaiset suojauskeinot paikallaan estämässä tahattoman tiedon luovutuksen EU/ETA-alueen ulkopuolelle esimerkiksi julkisesta pilvipalvelusta, jota ylläpitää kyseisen alueen ulkopuolinen toimija.
Työntekijällä pitää olla myös mahdollisuus saada itsestään tallennetut tiedot rekisterinpitäjältä. On siis tärkeää, että esimerkiksi työkykyjohtamista tukeva järjestelmä mahdollistaa tällaisenkin toiminnallisuuden.
Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa
Työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ne sekä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla itse työkykyjohtamista että huomioivat kokonaisvaltaisesti lainsäädännön.
Terveystalolla on vahva kokemus työkykyjohtamisen järjestelmien kehityksestä. Taustalla on valtava määrä dataa ja parhaat asiantuntijat aiheen ympäriltä – oli kyse sitten työterveysammattilaisista tai ohjelmistokehityksen osaajista.
Esimerkiksi työkykyjohtamista tukevassa järjestelmässämme on varmistettu se, että tiedon säilytys ja käsittely on aina lainsäädännön mukaista. Tietoja säilytetään Suomessa ja käsittely tapahtuu turvallisesti heti käyttöönotosta alkaen. Järjestelmä huolehtii rekisteröidyn – eli työntekijän – oikeuksien toteutumisesta. Yksi isoista eduista on myös se, että kyseisen järjestelmän rekisterinpitäjänä toimii yritys itse.
Nämä tiedot jokaisessa organisaatiossa tulisi suojata
- Henkilötiedoilla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti: siis yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, ikä ja työpaikka.
- Terveystiedot puolestaan ovat tietoja, jotka kertovat henkilön terveydestä – näitä ovat esimerkiksi syketieto, tiedot diagnooseista sekä terveyden riskitekijöistä.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digital Directorina ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Tutustu myös muihin blogeihin
Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.