Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.
Monet organisaatiot haluavat onnistua työkyvyn johtamisessa esimerkillisesti: ylläpitää henkilöstön hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kun henkilöstö voi paremmin, työn tuottavuus kasvaa.
Käytettävissä oleva tieto henkilöstön terveydentilasta on avainasemassa onnistuneessa työkykyjohtamisessa. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen perustuukin dataan, jonka perusteella esimerkiksi esihenkilö, HR-vastaava tai työterveyshuolto pystyy tekemään oikea-aikaisia päätöksiä henkilön työkyvyn suojelemiseksi.
Henkilö- ja terveystiedon käytön lainsäädäntö on kiristynyt ja väärinkäytöksistä koituu organisaatiolle isot sanktiot
Henkilö- ja terveystiedon käyttämiseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin viime vuosina kiristynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaantullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR asettaa rekisterinpitäjälle velvollisuuksia ja rajoituksia siihen, miten henkilötietoja sekä terveystietoja voi säilyttää ja käyttää.
Mahdollisista väärinkäytöksistä koituu isot sanktiot, sillä sakkosummat lasketaan liikevaihdosta. Suomessakin tietosuojavaltuutettu on hiljattain antanut henkilöstön arkaluontoisen terveystiedon väärästä säilytystavasta ensimmäiset päätökset, joissa rangaistus kohosi satoihin tuhansiin.
Lainsäädäntö on myös tiukentunut siinä, tapahtuuko tietojen käsittely EU/ETA-alueella ja missä tilanteissa tietoa saa luovuttaa näiden alueiden ulkopuolelle. Erityisesti julkiset pilvipalvelut ovat tuottaneet harmaita hiuksia: salaamattoman tai kevyesti salatun tiedon tallentaminen julkiseen pilvipalveluun voidaan nähdä tietojen luovuttamisena EU/ETA-alueen ulkopuolelle, vaikka palvelu olisi hankittu eurooppalaisesta sijainnista.
Mihin työkykyjohtamisen järjestelmän pitäisi käytännössä siis taipua?
Organisaatiot ovat henkilö- ja terveystiedon rekisterinpitäjiä, jos työllistävät edes yhden henkilön. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisessa organisaatiossa on pidettävä huolta siitä, että työkykyjohtamisen järjestelmät ovat lainsäädännön mukaisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajan on huolehdittava, ettei terveystietoja ja henkilötietoja tallenneta samaan yhteyteen – eli esimerkiksi HR-järjestelmään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelulla on asianmukaiset suojauskeinot paikallaan estämässä tahattoman tiedon luovutuksen EU/ETA-alueen ulkopuolelle esimerkiksi julkisesta pilvipalvelusta, jota ylläpitää kyseisen alueen ulkopuolinen toimija.
Työntekijällä pitää olla myös mahdollisuus saada itsestään tallennetut tiedot rekisterinpitäjältä. On siis tärkeää, että esimerkiksi työkykyjohtamista tukeva järjestelmä mahdollistaa tällaisenkin toiminnallisuuden.
Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa
Työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ne sekä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla itse työkykyjohtamista että huomioivat kokonaisvaltaisesti lainsäädännön.
Terveystalolla on vahva kokemus työkykyjohtamisen järjestelmien kehityksestä. Taustalla on valtava määrä dataa ja parhaat asiantuntijat aiheen ympäriltä – oli kyse sitten työterveysammattilaisista tai ohjelmistokehityksen osaajista.
Esimerkiksi työkykyjohtamista tukevassa järjestelmässämme on varmistettu se, että tiedon säilytys ja käsittely on aina lainsäädännön mukaista. Tietoja säilytetään Suomessa ja käsittely tapahtuu turvallisesti heti käyttöönotosta alkaen. Järjestelmä huolehtii rekisteröidyn – eli työntekijän – oikeuksien toteutumisesta. Yksi isoista eduista on myös se, että kyseisen järjestelmän rekisterinpitäjänä toimii yritys itse.
Nämä tiedot jokaisessa organisaatiossa tulisi suojata
- Henkilötiedoilla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti: siis yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, ikä ja työpaikka.
- Terveystiedot puolestaan ovat tietoja, jotka kertovat henkilön terveydestä – näitä ovat esimerkiksi syketieto, tiedot diagnooseista sekä terveyden riskitekijöistä.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Tutustu myös muihin blogeihin
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Tutkimustulos: Laitevalinnalla on väliä hoidettaessa pienten lasten hengitysvaikeuksia
Kun pienet lapset saapuvat päivystykseen hengitys rohisten, on vanhempien huoli suurta ja terveydenhuollon ammattilaisilla kiire helpottaa lapsen oloa mahdollisimman pian. Selvitimme, että hoitoketjun pieni, lähes huomaamaton osa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin arvaammekaan.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.