Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.
Monet organisaatiot haluavat onnistua työkyvyn johtamisessa esimerkillisesti: ylläpitää henkilöstön hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kun henkilöstö voi paremmin, työn tuottavuus kasvaa.
Käytettävissä oleva tieto henkilöstön terveydentilasta on avainasemassa onnistuneessa työkykyjohtamisessa. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen perustuukin dataan, jonka perusteella esimerkiksi esihenkilö, HR-vastaava tai työterveyshuolto pystyy tekemään oikea-aikaisia päätöksiä henkilön työkyvyn suojelemiseksi.
Henkilö- ja terveystiedon käytön lainsäädäntö on kiristynyt ja väärinkäytöksistä koituu organisaatiolle isot sanktiot
Henkilö- ja terveystiedon käyttämiseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin viime vuosina kiristynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaantullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR asettaa rekisterinpitäjälle velvollisuuksia ja rajoituksia siihen, miten henkilötietoja sekä terveystietoja voi säilyttää ja käyttää.
Mahdollisista väärinkäytöksistä koituu isot sanktiot, sillä sakkosummat lasketaan liikevaihdosta. Suomessakin tietosuojavaltuutettu on hiljattain antanut henkilöstön arkaluontoisen terveystiedon väärästä säilytystavasta ensimmäiset päätökset, joissa rangaistus kohosi satoihin tuhansiin.
Lainsäädäntö on myös tiukentunut siinä, tapahtuuko tietojen käsittely EU/ETA-alueella ja missä tilanteissa tietoa saa luovuttaa näiden alueiden ulkopuolelle. Erityisesti julkiset pilvipalvelut ovat tuottaneet harmaita hiuksia: salaamattoman tai kevyesti salatun tiedon tallentaminen julkiseen pilvipalveluun voidaan nähdä tietojen luovuttamisena EU/ETA-alueen ulkopuolelle, vaikka palvelu olisi hankittu eurooppalaisesta sijainnista.
Mihin työkykyjohtamisen järjestelmän pitäisi käytännössä siis taipua?
Organisaatiot ovat henkilö- ja terveystiedon rekisterinpitäjiä, jos työllistävät edes yhden henkilön. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisessa organisaatiossa on pidettävä huolta siitä, että työkykyjohtamisen järjestelmät ovat lainsäädännön mukaisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajan on huolehdittava, ettei terveystietoja ja henkilötietoja tallenneta samaan yhteyteen – eli esimerkiksi HR-järjestelmään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelulla on asianmukaiset suojauskeinot paikallaan estämässä tahattoman tiedon luovutuksen EU/ETA-alueen ulkopuolelle esimerkiksi julkisesta pilvipalvelusta, jota ylläpitää kyseisen alueen ulkopuolinen toimija.
Työntekijällä pitää olla myös mahdollisuus saada itsestään tallennetut tiedot rekisterinpitäjältä. On siis tärkeää, että esimerkiksi työkykyjohtamista tukeva järjestelmä mahdollistaa tällaisenkin toiminnallisuuden.
Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa
Työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ne sekä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla itse työkykyjohtamista että huomioivat kokonaisvaltaisesti lainsäädännön.
Terveystalolla on vahva kokemus työkykyjohtamisen järjestelmien kehityksestä. Taustalla on valtava määrä dataa ja parhaat asiantuntijat aiheen ympäriltä – oli kyse sitten työterveysammattilaisista tai ohjelmistokehityksen osaajista.
Esimerkiksi työkykyjohtamista tukevassa järjestelmässämme on varmistettu se, että tiedon säilytys ja käsittely on aina lainsäädännön mukaista. Tietoja säilytetään Suomessa ja käsittely tapahtuu turvallisesti heti käyttöönotosta alkaen. Järjestelmä huolehtii rekisteröidyn – eli työntekijän – oikeuksien toteutumisesta. Yksi isoista eduista on myös se, että kyseisen järjestelmän rekisterinpitäjänä toimii yritys itse.
Nämä tiedot jokaisessa organisaatiossa tulisi suojata
- Henkilötiedoilla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti: siis yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, ikä ja työpaikka.
- Terveystiedot puolestaan ovat tietoja, jotka kertovat henkilön terveydestä – näitä ovat esimerkiksi syketieto, tiedot diagnooseista sekä terveyden riskitekijöistä.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Tutustu myös muihin blogeihin
Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2025: tekoäly vapauttaa aikaa ja tukee hoidon laatua
Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt nostaa esiin viisi merkittävää digitrendiä, jotka muuttavat terveydenhuoltoa tänä vuonna. Trendien ytimessä ovat tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollon ongelmien ratkaisuissa.
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.