Suurin osa korvatulehduksista paranisi ilman antibiootteja – putkitus auttaa sitkeimpiin kierteisiin

Erityisesti pieniä lapsia kiusaavat korvatulehdukset paranevat usein itsestään, jos kipu saadaan hallintaan särkylääkkeellä. Joskus joudutaan turvautumaan korvien putkitukseen.

Suurin osa korvatulehduksista paranisi ilman antibiootteja.

Korvatulehdus on erityisesti pienten lasten vaiva, joka linkittyy lähes aina ylähengitystieinfektioon. Tyypillisesti taustalla on tavanomainen virustauti, kuten flunssa.

– Pienillä lapsilla korvatulehduksen oireita ovat muun muassa itkuisuus, korvakipu, syömättömyys ja öiden huononeminen. Vauvoilla korvatulehdukseen voi liittyä ripuliakin, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärimme Kimmo Saloranta.

– Jos kyseessä on märkäinen tulehdus, tärykalvo voi venyä ja limakalvo tulehtua, mikä aiheuttaa pienessä potilaassa erityisen kovaa kipua.

Ylivoimaisesti eniten korvatulehduksia sairastetaan 6 kk–2 vuoden iässä. Tämänikäisillä lapsilla voi olla vuodessa jopa 6–10 flunssatautia, joista osa iskee myös korviin. Korvatulehduksille altistavia tekijöitä ovat flunssatautien lisäksi muun muassa päivähoito, tupakansavulle altistuminen, vanhempien lapsuusajan korvatulehduskierteet ja korvan rakenne. Rintaruokinnan puolestaan epäillään jossain määrin suojaavan tulehduksilta, sillä äidinmaidon vasta-aineet toimivat tehokkaana suojana tauteja vastaan.

Jos korvatulehduksia on enemmän kuin kolme puolessa vuodessa tai yli neljä vuodessa, voi putkitus olla perusteltu. Tarve putkitukselle arvioidaan kuitenkin aina erikseen kokonaistilanteen valossa.

– Putkitusta käytetään hoitona sekä uusiutuviin akuutteihin korvatulehduksiin että liimakorvatautiin.

Liimakorvatauti syntyy, jos neste jämähtää korvaan tulehduksen jälkeen. Se voi syntyä ilman tulehdustakin, jos korva ei saa tarpeeksi ilmaa.

Korvatulehdus paranee lähes aina itsestään – jos sille annetaan aikaa

Perinteinen hoito korvatulehdukseen on antibioottikuuri, mutta nykyään kuureja pyritään määräämään säästeliäämmin. Saloranta peräänkuuluttaa vanhemmilta malttia taudin alkuvaiheessa. Jos lääkäriin kiirehditään heti lapsen alkaessa osoittaa merkkejä kipeydestä, antibioottikuuri annetaan herkästi, sillä alkuvaiheessa tulehtunut korva näyttää pahalta.

– Nykyään hoidon kulmakivenä on särkylääkitys: tulehduskipulääke tai parasetamoliyhdistelmä, jotta saadaan kipu laantumaan ja lapsi rauhoittumaan. Jos tässä onnistutaan, ei lääkäriin ole kiire lähteä heti, vaan voidaan odottaa päivä tai pari. Mikäli selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään, Saloranta kertoo.

Myös uudet etävastaanotot chatin tai videon välityksellä ovat kätevä tapa kysyä neuvoa epävarmaan tilanteeseen. Etävastaanotolla lääkäri voi todeta oireet ja määrätä mahdollisia oireita lievittäviä lääkkeitä. Mikäli kipua ei saada laantumaan, kannattaa korvia lähteä näyttämään paikan päälle. Turhia antibioottikuureja pyritään kuitenkin välttämään.

– Antibiootit sotkevat lapsen suoliston omaa bakteerikantaa, ja tulevaisuudessa uhkakuvana on myös bakteerien resistenssin kehittyminen. Antibioottien teho laskee, kun niitä käytetään liikaa. Yli neljä antibioottikuuria vuodessa alkaa olla sellainen määrä, jolloin tilannetta on hyvä käydä arvioimassa erikoislääkärillä, Saloranta ohjeistaa.

Putkitus katkaisee sitkeimmän tulehduskierteen

Mikäli korvat tulehtuvat kerta toisensa jälkeen, voi avun saada korvien putkituksesta. Toimenpiteessä tärykalvolle tehtyyn reikään asetetaan pieni ilmastointiputki, joka mahdollistaa välikorvan normaalin ilmastoinnin, ja vähentää välikorvassa syntyvää eritettä vähentäen riskiä uusiin korvatulehduksiin. Ilma rauhoittaa korvan, eikä uutta nestettä pääse enää kerääntymään.

– Kyseessä on lyhyt, vain muutaman minuutin toimenpide, joka tehdään lapsille nukutuksessa. Lapsi saa ensin rauhoittua vanhemman sylissä nukutuskaasua hengitellen, minkä jälkeen vanhempi poistuu hetkeksi ja hyvin pieni, sisähalkaisijaltaan 1,25 mm putki viedään paikoilleen mikroskoopin alla. Tämän jälkeen lapsi pääsee heräämöön, ja hänen herätessään vanhempi on jälleen paikalla.

Putket pysyvät korvissa muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, keskimäärin 8–9 kuukauden ajan, minkä jälkeen korva usein itse työntää putken ulos. Uusia putkia joudutaan harkitsemaan noin joka kolmannelle. Tyypillisimmät putkituspotilaat ovat 1–2-vuotiaita lapsia, mutta myös tätä vanhemmille voidaan putket laittaa esimerkiksi liimakorvataudin vuoksi.

– Se on hyvin jouheva ja lapsen näkökulmasta lempeä toimenpide. Kotiin potilas pääsee jo muutaman tunnin seurannan jälkeen, jälkioireitakin ilmenee hyvin harvoin, Saloranta summaa.

 

Viimeisimmät artikkelit

Tummatukkainen lääkärintakkiin pukeutunut nainen katsoo lääkärikeskuksen käytävällä kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Suurasiakaslääkäriksi Terveystaloon

Työterveyshuollon erikoislääkäri, ota urallasi uusi askel ja tule tekemään työtä terveemmän elämän puolesta. Terveystalon suurasiakaslääkärinä pääset työskentelemään eri toimialojen johtavien yritysten ja organisaatioiden johdon sekä HR:n kumppanina. Tehtävässä sinulla on mahdollisuus tarjoaa valtakunnallisesti vaikuttavaa ja haasteellista työtä työterveyshuollon ja liike-elämän ytimessä. Uskomme, että tieto lisää terveyttä.

Artikkeli

Viisi tapaa, joilla saunominen vaikuttaa uneen ja palautumiseen

Terveystalo Helsingin Uniklinikan vastaava lääkäri, unilääkäri ja neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved kertoo, millaisia vaikutuksia saunomisella on uneen ja palautumiseen.

Artikkeli

Liike on lääkettä – näin hoidat ja ennaltaehkäiset iän tuomia nivelvaivoja

Ikä tuo viisautta, itsevarmuutta ja onnea – mutta myös muutoksia kehoon. Yli kuusikymppisenä erityisesti nivelissä voi sattua ja tapahtua.

Artikkeli

”Rakastan työtäni!” - Anestesiahoitaja Sanna Kuparisen päivistä ei vauhtia ja vaihtelua puutu

Pinkkiin yksisarvispipoon sonnustautunut sairaanhoitaja tarkastaa huolellisesti koneet ja ryhtyy vetämään lääkkeitä ruiskuihin ja asettaa ne pumppuihin. Hauska pipo ilahduttaa pieniä ja vähän isompiakin potilaita ja vie heidän huomionsa jännittävässä tilanteessa toisaalle.

Artikkeli

Leikkaussalisairaanhoitaja Sari Ristiniemi on ortopedin oikea käsi

Kokenut leikkaussalisairaanhoitaja-konkari, oululainen Sari Ristiniemi on työskennellyt leikkaussalissa jo 26 vuoden ajan. Ristiniemellä on vankka ammattitaito niin käsi-, gastro- kuin plastiikkakirurgiankin puolelta, mutta ortopedian hän kokee omimmaksi osaamisalueekseen. Vastuut ja osaaminen ovat karttuneet ajan mittaan yhdessä kokemuksen kanssa, ja Ristiniemen monipuolinen työnkuva on laajentunut entisestään hänen jo yhdentoista Terveystalo-vuotensa varrella.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.