Kuinka paljon lapsi tarvitsee liikuntaa viikossa? Lastenlääkäri vastaa

Kansalliset suositukset lasten liikunnan tarpeesta vaihtelevat ikätasojen mukaan.

− Varhaislapsuudessa suositus on kolme tuntia liikuntaa päivässä niin, että yksi tunti on vauhdikasta menoa. Pienillä lapsilla tämä tulee aika luonnostaan, kunhan lapselle tarjotaan mahdollisuuksia ulkoiluun ja leikkiin. Kouluikäisille suositellaan puolestaan tuntia liikuntaa päivässä, joista vähintään kolme kertaa viikossa on rasittavampaa liikuntaa, Terveystalon lastentautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Annukka Hannula kertoo.

Lasten liikkuminen on vähentynyt: tyttöjen liikunnan määrä laskee varhaisemmin

Hannulan mukaan lasten liikunta on vähentynyt viimeisen 30 vuoden aikana.

− Puhelinten käyttö ja digipelaaminen ovat varmasti merkittäviä syitä liikkumisen vähentymiseen. Esimerkiksi UKK-instituutin tutkimuksen* mukaan vain kolmasosa kouluikäisistä liikkuu suositusten mukaisesti ja yhdeksänluokkalaisista enää vain 10 prosenttia. Pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt ja tyttöjen liikkumisen määrä alkaa laskea varhaisemmin verrattuna poikiin, Hannula kertoo. 

Liikunnan puute näkyy lasten terveydessä monin tavoin

Hannulan kokemuksen mukaan myös lasten ylipaino on lisääntynyt.

− Aikuisia vaivaavat elintapasairaudet eivät yleensä näy vielä lapsuudessa, mutta oman vastaanottokokemukseni sekä tutkimusten mukaan lasten ylipaino on lisääntynyt. Painokäyrissä näkyy selvä muutos esimerkiksi silloin, kun aloitetaan eskari ja koulu. Tällöin luontainen liikkuminen vähenee. Toinen kääntöpiste on teini-ikä. 

Monipuolinen liikkuminen on tärkeää lapsen lihaksiston, luuston ja motoristen taitojen kehittämiseksi. 

− Myös lapsilla näkyy jo aikuisten niska- ja hartiavaivoja. Erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten selän jäykkyys ja jännityspäänsärky voivat esimerkiksi johtua siitä, että lapsi on jäänyt huonoon asentoon selaamaan puhelinta pitkiksi ajoiksi. 

Yhdessä liikkuminen edistää lasten mielen hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita

Kun vanhempi pitää itsestään huolta, myös lapsi oppii siihen.

− On nähtävissä selvä korrelaatio siinä, miten vanhempi itse liikkuu ja miten lapsi oppii liikunnallisen elämäntavan. Positiivinen suhde liikuntaan ylipäänsä auttaa, kun ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Yhdessä liikkuminen ja esimerkiksi joukkuelajit tarjoavat lapsille mahdollisuuksia oppia sosiaalisia taitoja ja saada uusia kavereita.

Lapsille tulisi tarjota parempia mahdollisuuksia liikuntaan ilman kilpailua

Hannulan kokemuksen mukaan yksi syy liikuntaharrastuksen loppumiseen on se, että liikunnasta tulee liian vakavaa tai kyllästytään lajiin. 

− Esiteini-ikä on usein se ikä, kun harrastukseen pitäisi sitoutua ja siitä tulee vakavaa. Kaikki eivät halua harrastuksesta ammattia. Mielestäni lapsille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia erilaisten lajien kokeiluun, vaihtamiseen ja kevyeen harrastamiseen. 

Hannula kiittää esimerkiksi urheiluseurojen ja koulujen yhdessä järjestämästä liikuntakerhotoiminnasta, jossa lapset voivat kokeilla ja harrastaa koulussa erilaisia lajeja.  

− Lapsen ja nuoren liikunnan ei pitäisi olla rahasta kiinni. Ei myöskään siitä, pystyykö harrastukseen sitoutumaan viidesti viikossa tai pystyvätkö vanhemmat viemään lapsia harjoituksiin. 

Hannulan mukaan on myös ensiarvoisen tärkeää kannustaa vanhempia liikkumaan ja ulkoilemaan yhdessä lasten kanssa. 

− Opetellaan yhdessä nauttimaan luonnosta ja liikkumisen ilosta, Hannula päättää.

*Kokko S, Martin L, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Hki: Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 1, 2023.