Suurin osa korvatulehduksista paranisi ilman antibiootteja – putkitus auttaa sitkeimpiin kierteisiin

Korvatulehdus erityisesti pienten lasten vaiva, joka linkittyy lähes aina ylähengitystieinfektioon. Tyypillisesti taustalla on tavanomainen virustauti, kuten flunssa.

Suurin osa korvatulehduksista paranisi ilman antibiootteja.

 

Pienillä lapsilla korvatulehduksen oireita ovat muun muassa itkuisuus, korvakipu, syömättömyys ja öiden huononeminen. Vauvoilla korvatulehdukseen voi liittyä ripuliakin, kertoo Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta. 

Jos kyseessä on märkäinen tulehdus, tärykalvo venyy ja limakalvo tulehtuu, mikä aiheuttaa pienessä potilaassa erityisen kovaa kipua. 

Ylivoimaisesti eniten korvatulehduksia sairastetaan 6 kk–2 vuoden iässä. Tämänikäisillä lapsilla voi olla vuodessa jopa 6–10 flunssatautia, joista osa iskee myös korviin. Korvatulehduksille altistavia tekijöitä ovat flunssatautien lisäksi muun muassa päivähoito, tupakansavulle altistuminen, vanhempien lapsuusajan korvatulehduskierteet ja korvan rakenne. Rintaruokinnan puolestaan epäillään jossain määrin suojaavan tulehduksilta, sillä äidinmaidon vasta-aineet toimivat tehokkaana suojana tauteja vastaan. 

Jos korvatulehduksia on enemmän kuin kolme puolessa vuodessa tai yli neljä vuodessa, voi putkitus olla perusteltu. Tarve putkitukselle arvioidaan kuitenkin aina erikseen kokonaistilanteen valossa. 

Putkitusta käytetään hoitona sekä uusiutuviin akuutteihin korvatulehduksiin että liimakorvatautiin. 

Liimakorvatauti syntyy, jos neste jämähtää korvaan tulehduksen jälkeen. Se voi syntyä ilman tulehdustakin, jos korva ei saa tarpeeksi ilmaa. 

Korvatulehdus paranee lähes aina itsestään – jos sille annetaan aikaa 

Perinteinen hoito korvatulehdukseen on antibioottikuuri, mutta nykyään kuureja pyritään määräämään säästeliäämmin. Saloranta peräänkuuluttaa vanhemmilta malttia taudin alkuvaiheessa. Jos lääkäriin kiirehditään heti lapsen alkaessa osoittaa merkkejä kipeydestä, antibioottikuuri annetaan herkästi, sillä alkuvaiheessa tulehtunut korva näyttää pahalta. 

Nykyään hoidon kulmakivenä on särkylääkitys: tulehduskipulääke tai parasetamoliyhdistelmä, jotta saadaan kipu laantumaan ja lapsi rauhoittumaan. Jos tässä onnistutaan, ei lääkäriin ole kiire lähteä heti, vaan voidaan odottaa päivä tai pari. Mikäli selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään, Saloranta kertoo. 

Myös uudet etävastaanotot chatin tai videon välityksellä ovat kätevä tapa kysyä neuvoa epävarmaan tilanteeseen. Etävastaanotolla lääkäri voi todeta oireet ja määrätä mahdollisia oireita lievittäviä lääkkeitä. Mikäli kipua ei saada laantumaan, kannattaa korvia lähteä näyttämään paikan päälle. Turhia antibioottikuureja pyritään kuitenkin välttämään. 

Antibiootit sotkevat lapsen suoliston omaa bakteerikantaa, ja tulevaisuudessa uhkakuvana on myös bakteerien resistenssin kehittyminen. Antibioottien teho laskee, kun niitä käytetään liikaa. Yli neljä antibioottikuuria vuodessa alkaa olla sellainen määrä, jolloin tilannetta on hyvä käydä arvioimassa erikoislääkärillä, Saloranta ohjeistaa. 

Putkitus katkaisee sitkeimmän tulehduskierteen 

Mikäli korvat tulehtuvat kerta toisensa jälkeen, voi avun saada korvien putkituksesta. Toimenpiteessä tärykalvolle tehtyyn reikään asetetaan pieni ilmastointiputki, joka mahdollistaa välikorvan normaalin ilmastoinnin, ja vähentää välikorvassa syntyvää eritettä vähentäen riskiä uusiin korvatulehduksiin. Ilma rauhoittaa korvan, eikä uutta nestettä pääse enää kerääntymään. 

Kyseessä on lyhyt, vain muutaman minuutin toimenpide, joka tehdään lapsille nukutuksessa. Lapsi saa ensin rauhoittua vanhemman sylissä nukutuskaasua hengitellen, minkä jälkeen vanhempi poistuu hetkeksi ja hyvin pieni, sisähalkaisijaltaan 1,25 mm putki viedään paikoilleen mikroskoopin alla. Tämän jälkeen lapsi pääsee heräämöön, ja hänen herätessään vanhempi on jälleen paikalla. 

Putket pysyvät korvissa muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, keskimäärin 8–9 kuukauden ajan, minkä jälkeen korva usein itse työntää putken ulos. Uusia putkia joudutaan harkitsemaan noin joka kolmannelle. Tyypillisimmät putkituspotilaat ovat 1–2-vuotiaita lapsia, mutta myös tätä vanhemmille voidaan putket laittaa esimerkiksi liimakorvataudin vuoksi. 

Se on hyvin jouheva ja lapsen näkökulmasta lempeä toimenpide. Kotiin potilas pääsee jo muutaman tunnin seurannan jälkeen, jälkioireitakin ilmenee hyvin harvoin, Saloranta summaa. 

 

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää

Valikoiva on syöminen on tuttu ilmiö monessa lapsiperheessä. Artikkeli

Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?

Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.

Suurin syy lasten ummetuksen lisääntymiselle on liian vähäinen liikunta. Artikkeli

Lasten ummetus on lisääntynyt huomattavasti, kertoo lastentautien erikoislääkäri

Terveystalon lastenlääkäri Johanna Immonen neuvoo viisi keinoa, joilla lapsen ummetusta voi hoitaa kotikonstein.

Artikkeli

Näin autat painajaisia näkevää lasta

Lisääntyneet painajaiset voivat kertoa siitä, että lapsi on oppinut uuden taidon. Myös tunne-elämän tapahtumat heijastuvat uniin, kertoo neurologian erikoislääkäri, professori ja unilääkäri Markku Partinen.

Aikuisiin verrattuna harvalla lapsella on influenssarokote, kertoo Terveystalon lastenlääkäri Péter Csonka. Artikkeli

Onko influenssa lapsilla yhtä vakava tauti kuin aikuisilla? Lastenlääkäri vastaa

Pikkulapset sairastuvat ja kärsivät influenssan oireista aivan kuten muut ikäryhmät. Silti aikuisiin verrattuna harvalla lapsella on influenssarokote, kertoo Terveystalon lastenlääkäri Péter Csonka.

Artikkeli

Vuosi sitten jylläsi enterorokko: onko nyt edessä yhtä voimakas epidemia?

Enterorokko leviää epidemioina kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja syksyllä, sanoo lastenlääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta. Viime syksynä tautia oli vilkkaasti liikkeellä kouluissa ja päiväkodeissa. Kehittyykö tautiin vastustuskykyä, entä milloin kannattaa käydä lääkärillä?

Nuoret jalkapalloilijat tekevät alkuverryttelyä. Artikkeli

Jos kentällä sattuu, toimi näin: 6 ohjetta nuoren futarin loukkaantumiseen

Kolhut, törmäykset ja tärähdykset kuuluvat jalkapalloon, ja joskus ne johtavat loukkaantumiseen. Terveystalon fysioterapeutti Karin Sallmén kertoo, miten loukkaantumistilanteessa ja sen jälkeen on toimittava – ja mikä on lasten ja nuorten futisvammojen ennaltaehkäisyssä erityisen tärkeää.