Suurimmalla osalla suomalaisista on jo takataskussaan digitaalinen terveysapuri
Pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla voi olla suuri merkitys terveydenhuollon hoitovajeen ratkaisussa.
On vuosi 2033. Mukanasi kulkeva terveyssovellus seuraa terveyden mittareitasi elämäsi kaikissa vaiheissa. Kun jokin ei ole kohdallaan, sovellus varaa sinulle oireiden mukaan ajan kivijalkaan tai lääkärin virtuaaliselle vastaanotolle. Lääkäri saa sovellukselta terveysdatasi ja tekee tukiäly apunaan juuri sinulle sopivan hoitopäätöksen. Jatkohoito sujuu mutkattomasti, sillä olet teknologian ansiosta jatkuvasti kartalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu matkallasi terveempään elämään.
Teknologia tekee meistä älykkäämpiä ja auttaa optimoimaan aikaa tärkeimpään
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. Vaikka tämä apuri ei vielä toimikaan täysin tulevaisuuden vision kaltaisesti, muutamassa vuodessa tapahtunut terveydenhuollon teknologinen mullistus mahdollistaa jo nyt asioita, mitkä ovat vieneet meiltä ennen turhaa aikaa ja vaivaa.
Varaamme aikamme itse kellon ympäri missä tahansa paikassa, pääsemme katsomaan labratulokset puhelimestamme valmiiksi tulkittuina ja etäyhteys lääkäriin hoituu laiturin nokasta minuuteissa, jopa sekunneissa. Terveydenhuollon digitalisaatio on kuitenkin vasta ottanut ensi askeleitaan. Tulevaisuudessa teknologialla on entistä monipuolisempia mahdollisuuksia olla mukana ratkomassa länsimaisen terveydenhuollon suurinta ongelmaa: hoitovajetta.
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. “
Pienilläkin kehitysaskeleilla on suuria vaikutuksia terveydenhuoltoon
Väestölukuun ja markkinakokoon suhteutettuna, olemme Terveystalossa maailmanlaajuisesti merkittävä ja Suomessa isoin digiterveyden tekijä. Koska yli miljoona suomalaista käyttää digipalveluitamme säännöllisesti, voi pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla olla suuria vaikutuksia suomalaisten kokemukseen terveydenhuollon toimivuudesta.
Esimerkkinä voi käyttää etävastaanottoja, sillä jo yli 30 prosenttia vastaanotoista tehdään etänä. Jatkossa potilaan tarvitsee tietää vain kuka hän on ja minne häntä sattuu, digitaaliset palvelut taas huolehtivat, että asiakas ohjautuu juuri oikealle asiantuntijalle, oikean kanavan kautta ja vastaanotolla voidaan keskittyä olennaiseen. Ammattilainen voi käyttää säästetyn ajan potilaiden hoitoon.
Seurauksena hoitokapasiteetti kasvaa, hoidon laatu ja asiakaskokemus paranee ja ammattilaisen kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. Pieni teknologinen kehitys, suuri vaikutus.
Terveysteknologian arvo löytyy siitä, kuinka hyvin se pystyy vastaamaan aitoihin tarpeisiin
Teknologinen kehitys ei ole siis itseisarvo: sen arvo löytyy siitä, miten hyvin se auttaa ratkomaan käytännön tarpeita ja ongelmia niin, että asiakas- ja työntekijäkokemus ovat erinomaisia.
Tämä taas vaatii digikehityksen tiimiltä kykyä kuunnella ihmisiä. Meillä on moniammatilliset tiimit, jotka yhdistävät korkean ohjelmistokehitys-osaamisen, palvelumuotoilun, tuotejohtamisen, liiketoiminnan ja lääketieteen yhteen. Tiimit jalkautuvat asiakasauloihin kysymään vastaanottoa odottavilta, mitä he kaipaisivat terveyden palveluiltaan. Tiimi, joka ei koostu vain teknologiaosaajista, vaan myös lääkäreistä ja hoitajista. Tiimi, joka käy jokainen viikko läpi jokaisen asiakaspalautteen sekä datan, jotta palveluista saadaan kehitettyä entistä parempia.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Lue lisää aiheesta
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.
Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita
Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?
Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.