Suurimmalla osalla suomalaisista on jo takataskussaan digitaalinen terveysapuri
Pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla voi olla suuri merkitys terveydenhuollon hoitovajeen ratkaisussa.
On vuosi 2033. Mukanasi kulkeva terveyssovellus seuraa terveyden mittareitasi elämäsi kaikissa vaiheissa. Kun jokin ei ole kohdallaan, sovellus varaa sinulle oireiden mukaan ajan kivijalkaan tai lääkärin virtuaaliselle vastaanotolle. Lääkäri saa sovellukselta terveysdatasi ja tekee tukiäly apunaan juuri sinulle sopivan hoitopäätöksen. Jatkohoito sujuu mutkattomasti, sillä olet teknologian ansiosta jatkuvasti kartalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu matkallasi terveempään elämään.
Teknologia tekee meistä älykkäämpiä ja auttaa optimoimaan aikaa tärkeimpään
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. Vaikka tämä apuri ei vielä toimikaan täysin tulevaisuuden vision kaltaisesti, muutamassa vuodessa tapahtunut terveydenhuollon teknologinen mullistus mahdollistaa jo nyt asioita, mitkä ovat vieneet meiltä ennen turhaa aikaa ja vaivaa.
Varaamme aikamme itse kellon ympäri missä tahansa paikassa, pääsemme katsomaan labratulokset puhelimestamme valmiiksi tulkittuina ja etäyhteys lääkäriin hoituu laiturin nokasta minuuteissa, jopa sekunneissa. Terveydenhuollon digitalisaatio on kuitenkin vasta ottanut ensi askeleitaan. Tulevaisuudessa teknologialla on entistä monipuolisempia mahdollisuuksia olla mukana ratkomassa länsimaisen terveydenhuollon suurinta ongelmaa: hoitovajetta.
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. ”
Pienilläkin kehitysaskeleilla on suuria vaikutuksia terveydenhuoltoon
Väestölukuun ja markkinakokoon suhteutettuna, olemme Terveystalossa maailmanlaajuisesti merkittävä ja Suomessa isoin digiterveyden tekijä. Koska yli miljoona suomalaista käyttää digipalveluitamme säännöllisesti, voi pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla olla suuria vaikutuksia suomalaisten kokemukseen terveydenhuollon toimivuudesta.
Esimerkkinä voi käyttää etävastaanottoja, sillä jo yli 30 prosenttia vastaanotoista tehdään etänä. Jatkossa potilaan tarvitsee tietää vain kuka hän on ja minne häntä sattuu, digitaaliset palvelut taas huolehtivat, että asiakas ohjautuu juuri oikealle asiantuntijalle, oikean kanavan kautta ja vastaanotolla voidaan keskittyä olennaiseen. Ammattilainen voi käyttää säästetyn ajan potilaiden hoitoon.
Seurauksena hoitokapasiteetti kasvaa, hoidon laatu ja asiakaskokemus paranee ja ammattilaisen kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. Pieni teknologinen kehitys, suuri vaikutus.
Terveysteknologian arvo löytyy siitä, kuinka hyvin se pystyy vastaamaan aitoihin tarpeisiin
Teknologinen kehitys ei ole siis itseisarvo: sen arvo löytyy siitä, miten hyvin se auttaa ratkomaan käytännön tarpeita ja ongelmia niin, että asiakas- ja työntekijäkokemus ovat erinomaisia.
Tämä taas vaatii digikehityksen tiimiltä kykyä kuunnella ihmisiä. Meillä on moniammatilliset tiimit, jotka yhdistävät korkean ohjelmistokehitys-osaamisen, palvelumuotoilun, tuotejohtamisen, liiketoiminnan ja lääketieteen yhteen. Tiimit jalkautuvat asiakasauloihin kysymään vastaanottoa odottavilta, mitä he kaipaisivat terveyden palveluiltaan. Tiimi, joka ei koostu vain teknologiaosaajista, vaan myös lääkäreistä ja hoitajista. Tiimi, joka käy jokainen viikko läpi jokaisen asiakaspalautteen sekä datan, jotta palveluista saadaan kehitettyä entistä parempia.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Lue lisää aiheesta
Valinnanvapauskokeilun laajeneminen vahvistaa ikääntyneiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu laajenee 1.7., kun kokeiluun lisätään laaja valikoima laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos parantaa mahdollisuuksia tutkia, diagnosoida ja seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin jo perustasolla. Samalla se voi tukea myös hyvinvointialueita vähentämällä julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa palvelukysyntää.
Ikääntyneiden omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta
Terveystalon ikääntyneiden omalääkärimalli tuo ikääntyneiden perusterveydenhuoltoon jatkuvuutta, ennakoivaa hoitoa ja kohdennettua osaamista. Vaikuttavuusselvitysten perusteella malli vähentää päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja hoitopäiviä – ja samalla tukee hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuutta.
Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun
Digitaaliset asiointialustat hyvinvointialueilla ovat siirtyneet nopeasti suunnitelmista osaksi arjen palvelutuotantoa. Kyse ei ole enää yksittäisestä digikanavasta tai irrallisesta chat-palvelusta, vaan laajemmasta muutoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Digipalvelujen merkitys ei rajoitu fyysisten vastaanottokäyntien korvaamiseen, vaan asiointialustat parantavat palvelujen saatavuutta, vahvistavat hoidon jatkuvuutta, tehostavat ammattilaisten työajan käyttöä ja tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa. Nyt on seuraavien askelten aika.
Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.