Suurimmalla osalla suomalaisista on jo takataskussaan digitaalinen terveysapuri
Pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla voi olla suuri merkitys terveydenhuollon hoitovajeen ratkaisussa.
On vuosi 2033. Mukanasi kulkeva terveyssovellus seuraa terveyden mittareitasi elämäsi kaikissa vaiheissa. Kun jokin ei ole kohdallaan, sovellus varaa sinulle oireiden mukaan ajan kivijalkaan tai lääkärin virtuaaliselle vastaanotolle. Lääkäri saa sovellukselta terveysdatasi ja tekee tukiäly apunaan juuri sinulle sopivan hoitopäätöksen. Jatkohoito sujuu mutkattomasti, sillä olet teknologian ansiosta jatkuvasti kartalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu matkallasi terveempään elämään.
Teknologia tekee meistä älykkäämpiä ja auttaa optimoimaan aikaa tärkeimpään
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. Vaikka tämä apuri ei vielä toimikaan täysin tulevaisuuden vision kaltaisesti, muutamassa vuodessa tapahtunut terveydenhuollon teknologinen mullistus mahdollistaa jo nyt asioita, mitkä ovat vieneet meiltä ennen turhaa aikaa ja vaivaa.
Varaamme aikamme itse kellon ympäri missä tahansa paikassa, pääsemme katsomaan labratulokset puhelimestamme valmiiksi tulkittuina ja etäyhteys lääkäriin hoituu laiturin nokasta minuuteissa, jopa sekunneissa. Terveydenhuollon digitalisaatio on kuitenkin vasta ottanut ensi askeleitaan. Tulevaisuudessa teknologialla on entistä monipuolisempia mahdollisuuksia olla mukana ratkomassa länsimaisen terveydenhuollon suurinta ongelmaa: hoitovajetta.
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. “
Pienilläkin kehitysaskeleilla on suuria vaikutuksia terveydenhuoltoon
Väestölukuun ja markkinakokoon suhteutettuna, olemme Terveystalossa maailmanlaajuisesti merkittävä ja Suomessa isoin digiterveyden tekijä. Koska yli miljoona suomalaista käyttää digipalveluitamme säännöllisesti, voi pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla olla suuria vaikutuksia suomalaisten kokemukseen terveydenhuollon toimivuudesta.
Esimerkkinä voi käyttää etävastaanottoja, sillä jo yli 30 prosenttia vastaanotoista tehdään etänä. Jatkossa potilaan tarvitsee tietää vain kuka hän on ja minne häntä sattuu, digitaaliset palvelut taas huolehtivat, että asiakas ohjautuu juuri oikealle asiantuntijalle, oikean kanavan kautta ja vastaanotolla voidaan keskittyä olennaiseen. Ammattilainen voi käyttää säästetyn ajan potilaiden hoitoon.
Seurauksena hoitokapasiteetti kasvaa, hoidon laatu ja asiakaskokemus paranee ja ammattilaisen kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. Pieni teknologinen kehitys, suuri vaikutus.
Terveysteknologian arvo löytyy siitä, kuinka hyvin se pystyy vastaamaan aitoihin tarpeisiin
Teknologinen kehitys ei ole siis itseisarvo: sen arvo löytyy siitä, miten hyvin se auttaa ratkomaan käytännön tarpeita ja ongelmia niin, että asiakas- ja työntekijäkokemus ovat erinomaisia.
Tämä taas vaatii digikehityksen tiimiltä kykyä kuunnella ihmisiä. Meillä on moniammatilliset tiimit, jotka yhdistävät korkean ohjelmistokehitys-osaamisen, palvelumuotoilun, tuotejohtamisen, liiketoiminnan ja lääketieteen yhteen. Tiimit jalkautuvat asiakasauloihin kysymään vastaanottoa odottavilta, mitä he kaipaisivat terveyden palveluiltaan. Tiimi, joka ei koostu vain teknologiaosaajista, vaan myös lääkäreistä ja hoitajista. Tiimi, joka käy jokainen viikko läpi jokaisen asiakaspalautteen sekä datan, jotta palveluista saadaan kehitettyä entistä parempia.
Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Lue lisää aiheesta
Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.
Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa
Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Tekoäly tulee – olemme valmiina
Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.