Suurimmalla osalla suomalaisista on jo takataskussaan digitaalinen terveysapuri

Pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla voi olla suuri merkitys terveydenhuollon hoitovajeen ratkaisussa.

On vuosi 2033. Mukanasi kulkeva terveyssovellus seuraa terveyden mittareitasi elämäsi kaikissa vaiheissa. Kun jokin ei ole kohdallaan, sovellus varaa sinulle oireiden mukaan ajan kivijalkaan tai lääkärin virtuaaliselle vastaanotolle. Lääkäri saa sovellukselta terveysdatasi ja tekee tukiäly apunaan juuri sinulle sopivan hoitopäätöksen. Jatkohoito sujuu mutkattomasti, sillä olet teknologian ansiosta jatkuvasti kartalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu matkallasi terveempään elämään.
Teknologia tekee meistä älykkäämpiä ja auttaa optimoimaan aikaa tärkeimpään
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. Vaikka tämä apuri ei vielä toimikaan täysin tulevaisuuden vision kaltaisesti, muutamassa vuodessa tapahtunut terveydenhuollon teknologinen mullistus mahdollistaa jo nyt asioita, mitkä ovat vieneet meiltä ennen turhaa aikaa ja vaivaa.
Varaamme aikamme itse kellon ympäri missä tahansa paikassa, pääsemme katsomaan labratulokset puhelimestamme valmiiksi tulkittuina ja etäyhteys lääkäriin hoituu laiturin nokasta minuuteissa, jopa sekunneissa. Terveydenhuollon digitalisaatio on kuitenkin vasta ottanut ensi askeleitaan. Tulevaisuudessa teknologialla on entistä monipuolisempia mahdollisuuksia olla mukana ratkomassa länsimaisen terveydenhuollon suurinta ongelmaa: hoitovajetta.
Terveystalon digitaalisia palveluita on käyttänyt jo 2,5 miljoonaa suomalaista. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähes puolella suomalaisista on jo terveyden digiapuri takataskussaan. “
Pienilläkin kehitysaskeleilla on suuria vaikutuksia terveydenhuoltoon
Väestölukuun ja markkinakokoon suhteutettuna, olemme Terveystalossa maailmanlaajuisesti merkittävä ja Suomessa isoin digiterveyden tekijä. Koska yli miljoona suomalaista käyttää digipalveluitamme säännöllisesti, voi pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla olla suuria vaikutuksia suomalaisten kokemukseen terveydenhuollon toimivuudesta.
Esimerkkinä voi käyttää etävastaanottoja, sillä jo yli 30 prosenttia vastaanotoista tehdään etänä. Jatkossa potilaan tarvitsee tietää vain kuka hän on ja minne häntä sattuu, digitaaliset palvelut taas huolehtivat, että asiakas ohjautuu juuri oikealle asiantuntijalle, oikean kanavan kautta ja vastaanotolla voidaan keskittyä olennaiseen. Ammattilainen voi käyttää säästetyn ajan potilaiden hoitoon.
Seurauksena hoitokapasiteetti kasvaa, hoidon laatu ja asiakaskokemus paranee ja ammattilaisen kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. Pieni teknologinen kehitys, suuri vaikutus.
Terveysteknologian arvo löytyy siitä, kuinka hyvin se pystyy vastaamaan aitoihin tarpeisiin
Teknologinen kehitys ei ole siis itseisarvo: sen arvo löytyy siitä, miten hyvin se auttaa ratkomaan käytännön tarpeita ja ongelmia niin, että asiakas- ja työntekijäkokemus ovat erinomaisia.
Tämä taas vaatii digikehityksen tiimiltä kykyä kuunnella ihmisiä. Meillä on moniammatilliset tiimit, jotka yhdistävät korkean ohjelmistokehitys-osaamisen, palvelumuotoilun, tuotejohtamisen, liiketoiminnan ja lääketieteen yhteen. Tiimit jalkautuvat asiakasauloihin kysymään vastaanottoa odottavilta, mitä he kaipaisivat terveyden palveluiltaan. Tiimi, joka ei koostu vain teknologiaosaajista, vaan myös lääkäreistä ja hoitajista. Tiimi, joka käy jokainen viikko läpi jokaisen asiakaspalautteen sekä datan, jotta palveluista saadaan kehitettyä entistä parempia.

Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.
Lue lisää aiheesta

Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.

Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.

Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2025: tekoäly vapauttaa aikaa ja tukee hoidon laatua
Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt nostaa esiin viisi merkittävää digitrendiä, jotka muuttavat terveydenhuoltoa tänä vuonna. Trendien ytimessä ovat tekoälyn mahdollisuudet terveydenhuollon ongelmien ratkaisuissa.

Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.

Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.

Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.