Selkeät askelmerkit opastavat muutoksen läpi
Terveystalon työuravalmennus tarjoaa konkreettista tukea esimerkiksi lomautuksen tai irtisanomisen hetkellä.
Koronatilanne on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla suomalaisiin yrityksiin, ja monissa työpaikoissa ei ole vältytty lomautuksilta ja irtisanomisilta. Muutoksen osuessa omalle kohdalle tukea ja konkreettisia neuvoja saa Terveystalon työuravalmennuksesta.
–Työuravalmennus on pidempiaikainen kokonaisuus, jossa tuetaan uuden, kestävän urapolun rakentamisessa, kertoo Terveystalon johtava työkykyvalmentaja Riia Astola-Pöllänen.
– Konkreettinen ohjaus voi pitää sisällään esimerkiksi ohjausta oikeiden etuuksien hakemiseen huomioiden mahdolliset asiakkaalle jo myönnetyt etuudet sekä tukea työnhakuun. Voimme ohjata myös ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa ja käytännöissä, Astola-Pöllänen havainnollistaa.
Jos nykyisessä työssä jatkaminen ei syystä tai toisesta ole enää mahdollista, tilanteeseen pureudutaan syvällisemmin työuravalmennuksessa. Kun uusi ammatillinen suunta on tarpeen löytää, valmennus auttaa hahmottamaan mahdollisia polkuja.
Varhainen tuki tärkeää
Koronatilanne on aiheuttanut sen, että työelämän haasteet koskettavat samaan aikaan valtavaa ihmisjoukkoa. Tietotulvan keskellä voi olla vaikeaa löytää omaa tilannetta helpottavaa tietoa.
– Juuri nyt asiakkaissa aiheuttavat huolta vallitsevasta koronatilanteesta johtuvat lomautukset, toimeentulossa tapahtuvat muutokset sekä ammatillisten kuntoutuspalvelujen ja koulutuksien keskeytymiset. Vaikka monet tahot tarjoavat tietoa, voi oikean tiedon löytäminen olla vaikeaa, eikä siihen välttämättä ole voimavaroja. Kriisin keskellä ihminen kaipaa selkeitä konkreettisia ohjeita, jotka kohdistuvat juuri hänen omaan tilanteeseensa. Työuravalmennuksen mahdollistama yksilöllinen ohjaus vastaa juuri tähän tarpeeseen.
– Toimeentulon ongelmat ovat usein pohjana muille ongelmille ja haastava kokonaistilanne on uhka myös asiakkaan työkyvylle. Vaikeudet on tärkeää päästä purkamaan mahdollisimman varhain, ennen kuin ne pitkittyvät ja alkavat aiheuttaa ongelmia myös muussa elämässä, Astola-Pöllänen kiteyttää.
Lue lisää aiheesta
Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.