Selkeät askelmerkit opastavat muutoksen läpi
Terveystalon työuravalmennus tarjoaa konkreettista tukea esimerkiksi lomautuksen tai irtisanomisen hetkellä.
Koronatilanne on vaikuttanut poikkeuksellisella tavalla suomalaisiin yrityksiin, ja monissa työpaikoissa ei ole vältytty lomautuksilta ja irtisanomisilta. Muutoksen osuessa omalle kohdalle tukea ja konkreettisia neuvoja saa Terveystalon työuravalmennuksesta.
–Työuravalmennus on pidempiaikainen kokonaisuus, jossa tuetaan uuden, kestävän urapolun rakentamisessa, kertoo Terveystalon johtava työkykyvalmentaja Riia Astola-Pöllänen.
– Konkreettinen ohjaus voi pitää sisällään esimerkiksi ohjausta oikeiden etuuksien hakemiseen huomioiden mahdolliset asiakkaalle jo myönnetyt etuudet sekä tukea työnhakuun. Voimme ohjata myös ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa ja käytännöissä, Astola-Pöllänen havainnollistaa.
Jos nykyisessä työssä jatkaminen ei syystä tai toisesta ole enää mahdollista, tilanteeseen pureudutaan syvällisemmin työuravalmennuksessa. Kun uusi ammatillinen suunta on tarpeen löytää, valmennus auttaa hahmottamaan mahdollisia polkuja.
Varhainen tuki tärkeää
Koronatilanne on aiheuttanut sen, että työelämän haasteet koskettavat samaan aikaan valtavaa ihmisjoukkoa. Tietotulvan keskellä voi olla vaikeaa löytää omaa tilannetta helpottavaa tietoa.
– Juuri nyt asiakkaissa aiheuttavat huolta vallitsevasta koronatilanteesta johtuvat lomautukset, toimeentulossa tapahtuvat muutokset sekä ammatillisten kuntoutuspalvelujen ja koulutuksien keskeytymiset. Vaikka monet tahot tarjoavat tietoa, voi oikean tiedon löytäminen olla vaikeaa, eikä siihen välttämättä ole voimavaroja. Kriisin keskellä ihminen kaipaa selkeitä konkreettisia ohjeita, jotka kohdistuvat juuri hänen omaan tilanteeseensa. Työuravalmennuksen mahdollistama yksilöllinen ohjaus vastaa juuri tähän tarpeeseen.
– Toimeentulon ongelmat ovat usein pohjana muille ongelmille ja haastava kokonaistilanne on uhka myös asiakkaan työkyvylle. Vaikeudet on tärkeää päästä purkamaan mahdollisimman varhain, ennen kuin ne pitkittyvät ja alkavat aiheuttaa ongelmia myös muussa elämässä, Astola-Pöllänen kiteyttää.
Lue lisää aiheesta
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.