Ravitsemusterapeutti kehottaa nauttimaan joulupöydästä ilman huonoa omatuntoa: ”Jouluähkystä on tehty liian iso peikko”
Ruoka on iso osa joulua. Johtavan ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinnan mielestä jouluherkutteluja on turha surkutella, sillä kokonaisuuden kannalta muutaman päivän herkuttelulla ei ole merkitystä.

Moni kokee vuosittain jo etukäteen huonoa omatuntoa joulun notkuvista herkkupöydistä ja konvehtirasioista. Ja kun uusi vuosi koittaa, on aika ”korjata repsahdukset” tai ”palata ruotuun”. Tammikuun alussa kuntosalit ja laihdutusryhmät pullistelevat katumusharjoitusta tekevistä herkuttelijoista.
– Joulusyömingit nousevat esiin myös ravitsemusterapian vastaanotoilla. Moni pohtii, kuinka jouluherkutteluun tulisi oikein suhtautua. Jouluaikaan osuu usein muutaman viikon tauko tapaamisista, joten asia mietityttää siltäkin kantilta monia asiakkaita, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.
Joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle
Mikko Rinnan mukaan jouluna voi hyvin antaa itselleen luvan syödä hieman vapaammin.
– Vaihteleva ja joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle. Jos jouluruoka aiheuttaa jo etukäteen stressiä, on painonhallinnan kanssa työtä tekevien hyvä päättää etukäteen, että jouluviikko ollaan lomalla eikä suupaloja tarvitse laskea. Mitään ruokia ei tarvitse myöskään kieltää tai luokitella ei-sallituiksi. Sallivampi asenne ja rennompi suhtautuminen istuvat joulunviettoon paremmin, Rinta sanoo.
Terveellisen syömisen perusteet toimivat aina hyvinvoinnin tukena
Terveellisen syömisen perusasioista on hyvä kuitenkin pitää kiinni niin arkena kuin juhlapyhinä. Voi siis pyrkiä siihen, että joulunakin syö säännöllisesti noin 4–6 kertaa päivässä. Näin keho saa tarvitsemansa energian ja ravintoaineet.
– Kun syöminen arjessa on riittävää, säännöllistä ja joustavaa, ei juhlapyhinä tarvitse pelätä syömisen ”karkaavan käsistä”. Jouluähkystä on tehty aivan liian iso peikko – syöminen riistäytyy käsistä todella harvalla ja ehdottomat kiellot vain lisäävät ongelmia. Voi siis aivan rauhassa nauttia mauista ja syödä kehon tuntemusten mukaan. Keho pitää myös osaltaan huolen ruokamäärien vaihtelun tasapainottamisesta sekä painon säätelystä pitkällä aikavälillä ja tasoittaa näin vaihtelua arjen ja juhlahetkien välillä, Mikko Rinta päättää.
Pohdi näitä jouluna:
- Päätä etukäteen, miten suhtaudut jouluherkutteluun. Jos annat itsellesi luvan nauttia rennosti, toimi myös sen mukaan äläkä syyllisty jokaisesta suupalasta.
- Jouluherkuttelu ei aiheuta pysyviä muutoksia terveydessä, jos juhlasyömisestä palataan lopulta takaisin kohtuulliseen arkisyömiseen. Syyllisyys ei hyödytä ketään – terveyden kannalta merkittävimmät asiat tehdään jokapäiväisessä elämässä.
- Herkutteluissa kannattaa muistaa nestetasapainosta huolehtiminen: suolaisen jouluruoan, glögien ja viinien lomassa vedenjuonti unohtuu herkästi. Liian vähäinen juominen saa olotilan tukkoiseksi, joten muista ”välivesi” myös jouluna.
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.

Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee? Ravitsemusterapeutti vastaa
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.

10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.

Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.

Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.

Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.