Ravitsemusterapeutti kehottaa nauttimaan joulupöydästä ilman huonoa omatuntoa: ”Jouluähkystä on tehty liian iso peikko”
Ruoka on iso osa joulua. Johtavan ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinnan mielestä jouluherkutteluja on turha surkutella, sillä kokonaisuuden kannalta muutaman päivän herkuttelulla ei ole merkitystä.
Moni kokee vuosittain jo etukäteen huonoa omatuntoa joulun notkuvista herkkupöydistä ja konvehtirasioista. Ja kun uusi vuosi koittaa, on aika ”korjata repsahdukset” tai ”palata ruotuun”. Tammikuun alussa kuntosalit ja laihdutusryhmät pullistelevat katumusharjoitusta tekevistä herkuttelijoista.
– Joulusyömingit nousevat esiin myös ravitsemusterapian vastaanotoilla. Moni pohtii, kuinka jouluherkutteluun tulisi oikein suhtautua. Jouluaikaan osuu usein muutaman viikon tauko tapaamisista, joten asia mietityttää siltäkin kantilta monia asiakkaita, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.
Joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle
Mikko Rinnan mukaan jouluna voi hyvin antaa itselleen luvan syödä hieman vapaammin.
– Vaihteleva ja joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle. Jos jouluruoka aiheuttaa jo etukäteen stressiä, on painonhallinnan kanssa työtä tekevien hyvä päättää etukäteen, että jouluviikko ollaan lomalla eikä suupaloja tarvitse laskea. Mitään ruokia ei tarvitse myöskään kieltää tai luokitella ei-sallituiksi. Sallivampi asenne ja rennompi suhtautuminen istuvat joulunviettoon paremmin, Rinta sanoo.
Terveellisen syömisen perusteet toimivat aina hyvinvoinnin tukena
Terveellisen syömisen perusasioista on hyvä kuitenkin pitää kiinni niin arkena kuin juhlapyhinä. Voi siis pyrkiä siihen, että joulunakin syö säännöllisesti noin 4–6 kertaa päivässä. Näin keho saa tarvitsemansa energian ja ravintoaineet.
– Kun syöminen arjessa on riittävää, säännöllistä ja joustavaa, ei juhlapyhinä tarvitse pelätä syömisen ”karkaavan käsistä”. Jouluähkystä on tehty aivan liian iso peikko – syöminen riistäytyy käsistä todella harvalla ja ehdottomat kiellot vain lisäävät ongelmia. Voi siis aivan rauhassa nauttia mauista ja syödä kehon tuntemusten mukaan. Keho pitää myös osaltaan huolen ruokamäärien vaihtelun tasapainottamisesta sekä painon säätelystä pitkällä aikavälillä ja tasoittaa näin vaihtelua arjen ja juhlahetkien välillä, Mikko Rinta päättää.
Pohdi näitä jouluna:
- Päätä etukäteen, miten suhtaudut jouluherkutteluun. Jos annat itsellesi luvan nauttia rennosti, toimi myös sen mukaan äläkä syyllisty jokaisesta suupalasta.
- Jouluherkuttelu ei aiheuta pysyviä muutoksia terveydessä, jos juhlasyömisestä palataan lopulta takaisin kohtuulliseen arkisyömiseen. Syyllisyys ei hyödytä ketään – terveyden kannalta merkittävimmät asiat tehdään jokapäiväisessä elämässä.
- Herkutteluissa kannattaa muistaa nestetasapainosta huolehtiminen: suolaisen jouluruoan, glögien ja viinien lomassa vedenjuonti unohtuu herkästi. Liian vähäinen juominen saa olotilan tukkoiseksi, joten muista ”välivesi” myös jouluna.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.