Ravitsemusterapeutti kehottaa nauttimaan joulupöydästä ilman huonoa omatuntoa: ”Jouluähkystä on tehty liian iso peikko”
Ruoka on iso osa joulua. Johtavan ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinnan mielestä jouluherkutteluja on turha surkutella, sillä kokonaisuuden kannalta muutaman päivän herkuttelulla ei ole merkitystä.
Moni kokee vuosittain jo etukäteen huonoa omatuntoa joulun notkuvista herkkupöydistä ja konvehtirasioista. Ja kun uusi vuosi koittaa, on aika ”korjata repsahdukset” tai ”palata ruotuun”. Tammikuun alussa kuntosalit ja laihdutusryhmät pullistelevat katumusharjoitusta tekevistä herkuttelijoista.
– Joulusyömingit nousevat esiin myös ravitsemusterapian vastaanotoilla. Moni pohtii, kuinka jouluherkutteluun tulisi oikein suhtautua. Jouluaikaan osuu usein muutaman viikon tauko tapaamisista, joten asia mietityttää siltäkin kantilta monia asiakkaita, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.
Joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle
Mikko Rinnan mukaan jouluna voi hyvin antaa itselleen luvan syödä hieman vapaammin.
– Vaihteleva ja joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle. Jos jouluruoka aiheuttaa jo etukäteen stressiä, on painonhallinnan kanssa työtä tekevien hyvä päättää etukäteen, että jouluviikko ollaan lomalla eikä suupaloja tarvitse laskea. Mitään ruokia ei tarvitse myöskään kieltää tai luokitella ei-sallituiksi. Sallivampi asenne ja rennompi suhtautuminen istuvat joulunviettoon paremmin, Rinta sanoo.
Terveellisen syömisen perusteet toimivat aina hyvinvoinnin tukena
Terveellisen syömisen perusasioista on hyvä kuitenkin pitää kiinni niin arkena kuin juhlapyhinä. Voi siis pyrkiä siihen, että joulunakin syö säännöllisesti noin 4–6 kertaa päivässä. Näin keho saa tarvitsemansa energian ja ravintoaineet.
– Kun syöminen arjessa on riittävää, säännöllistä ja joustavaa, ei juhlapyhinä tarvitse pelätä syömisen ”karkaavan käsistä”. Jouluähkystä on tehty aivan liian iso peikko – syöminen riistäytyy käsistä todella harvalla ja ehdottomat kiellot vain lisäävät ongelmia. Voi siis aivan rauhassa nauttia mauista ja syödä kehon tuntemusten mukaan. Keho pitää myös osaltaan huolen ruokamäärien vaihtelun tasapainottamisesta sekä painon säätelystä pitkällä aikavälillä ja tasoittaa näin vaihtelua arjen ja juhlahetkien välillä, Mikko Rinta päättää.
Pohdi näitä jouluna:
- Päätä etukäteen, miten suhtaudut jouluherkutteluun. Jos annat itsellesi luvan nauttia rennosti, toimi myös sen mukaan äläkä syyllisty jokaisesta suupalasta.
- Jouluherkuttelu ei aiheuta pysyviä muutoksia terveydessä, jos juhlasyömisestä palataan lopulta takaisin kohtuulliseen arkisyömiseen. Syyllisyys ei hyödytä ketään – terveyden kannalta merkittävimmät asiat tehdään jokapäiväisessä elämässä.
- Herkutteluissa kannattaa muistaa nestetasapainosta huolehtiminen: suolaisen jouluruoan, glögien ja viinien lomassa vedenjuonti unohtuu herkästi. Liian vähäinen juominen saa olotilan tukkoiseksi, joten muista ”välivesi” myös jouluna.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi
Mitä ovat hyvät rasvat – ja mistä niitä saa? Ravitsemusterapeuttimme Katja Nissinen kokosi viisi helppoa vinkkiä, jotka on helppo uittaa osaksi arkea.
Ylihammaslääkäri: Urheilu- ja hyvinvointijuomat ovat yhtä haitallisia suunterveydelle kuin limsat
Vähäkaloriset energiajuomat ja terveelliseksi mielletyt kombuchat ovat monien huulilla. Moni pitää tällaisia hyvinvointijuomia terveellisinä, mutta Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindbladin mukaan asia ei ole niin yksioikoinen.
Totta vai tarua: Light-limu on terveyden kannalta parempi valinta kuin sokerilimu
Mitä kannattaa pitää mielessä, kun virvoitusjuomahammasta kolottaa? Ravitsemusterapeuttimme Katri Liski vastaa.
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Geenit vastaan ruokavalio – kumpi määrää?
Kummalla on suurempi vaikutus, geeneillä vai ruokavaliolla? ”Kummallakin on oma osuutensa, eikä kysymykseen ole yksinkertaista vastausta”, toteaa vastaava ravitsemusterapeutti Niina Matikka. Geenien vaikutus on kuitenkin suurempi kuin usein ajatellaan. Lohdullista on, että niiden vaikutusta voi ainakin osittain kumota elintavoilla.
Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.