Pienillä tauoilla merkittävä vaikutus – myös työpäivässä tulee olla palauttavia hetkiä
Työpäivien tauottaminen ja päivänaikainen palautuminen ovat paljon esillä etenkin etätyön tuomien haasteiden myötä. Lue työfysioterapeuttimme Lea Huhtaniemi-Järvisen vinkit päivän rytmittämiseen ja palautumisen lisäämiseen.
Tauottaminen ennalta ehkäisee tuki -ja liikuntaelinvaivoja sekä edesauttaa yönaikaista palautumista. Myös riittävä fyysinen aktiivisuus päivän aikana katkaisee yhtäjaksoista stressiä ja lisää tervettä unipainetta kohti iltaa.
Fyysisellä kunnolla on vahva yhteys terveyteen: jo 10% parannus kunnossa voi tuoda jopa 10 elinvoimaista lisävuotta. Lisäksi fyysisellä kunnolla on myös iso vaikutus palautumiseen.
Fyysisesti aktiiviset ja hyväkuntoiset ihmiset palautuvat paremmin sekä öisin että päivän aikana – mikä tarkoittaa, että kuntoa kohottamalla ei ainoastaan jaksa juosta pidempään tai rehkiä salilla kovempaa, vaan että pienikin kunnon kohotus auttaa jaksamaan paremmin ihan tavallista arkea.
Kevyt aktiivisuus on tärkeää ylläpitämään toimintakykyä ja virkistämän kehoa ja mieltä. Reippaan ja rasittavan liikunnan erottaa siten, että reippaan liikunnan aikana pystyy vielä puhumaan, kun taas rasittava liikunta aiheuttaa voimakkaampaa hengästymistä ja hikoilua.
Vinkkejä päivän rytmittämiseen ja palautumisen lisäämiseen:
- Aikatauluta jokaiseen työpäivään muutama lyhyt tauko. Kirjaa ne kalenteriisi, jos ne tuppaavat muuten unohtumaan.
- Kokeile erilaisia taukoja ja opi, mikä toimii juuri sinulle.
- 5 min aktivoiva taukojumppa (poimi vinkit netistä tai luo omat rutiinisi)
- Rauhalliset venyttelyliikkeet (selkä, hartiat, lonkankoukistajat, takareidet)
- Teehetki kollegan kanssa höpötellen (virtuaalisesti tai kasvotusten)
- Reipas happihyppy ulkona 10-15 min
- Syvään hengitysharjoitus 5 min
- Musiikin kuuntelu makuuasennossa selkää lepuuttaen
Tutustu myös muihin sisältöihimme
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.