Näyttöpäätetyö kuormittaa silmiä – 20-20-20 -muistisäännöllä huolehdit silmien terveydestä työpäivän aikana
Etätyö- ja etäkokousmaailmaan siirtyminen on tuonut mukanaan pitkäkestoisen rasituksen silmille, kun tietokoneen ruutua katsellaan tunteja putkeen. Terveystalon silmätautien erikoisalajohtaja, silmälääkäri Matti Seppänen kertoo kuinka työpäivän aikana voi lepuuttaa silmiä ja missä vaiheessa näkö tulisi tarkistaa ammattilaisen vastaanotolla.
Aivan kuten missä tahansa kuormittavassa suorituksessa, myös silmät kaipaavat lepoa etteivät kuormitu liikaa ja päädy ylirasitustilaan. Yksinkertaisena yleissääntönä toimii 20-20-20-malli, eli silmien lepuutus 20 minuutin välein. Silmän linssin ympärillä olevat lihakset jännittyvät aina lähelle katsoessa, joten lepuutus tarkoittaa katseen siirtämistä näyttöpäätteeltä ulos ikkunasta noin 20 metrin päähän 20 sekunnin ajaksi.
– Siitä huomaa silmän rasittuneen, kun lukunopeus hidastuu, rivit pomppivat ja silmiä kutittaa. Kun katse on pitkään tarkasti kohdistettuna tiettyyn kohtaan, räpytysrefleksi alenee ja silmä kuivuu. Silmiä lepuuttaessa kannattaakin hieman liikutella katsetta, jotta silmän pinta kostuu ja silmä rentoutuu paremmin, Seppänen kertoo.
Jos näön kanssa on lepuutushetkistä huolimatta haasteita, voi olla tarpeen hakeutua asiantuntijalle.
– Jokaisen 45 vuotta täyttäneen on hyvä käydä silmälääkärillä, koska silloin näköhäiriöt voivat liittyä ikänäköön. Samalla kertaa voidaan tarkastaa kyseisen henkilön kyky pitkäaikaiseen lähityöskentelyyn ja määrittää tarvittaessa työetäisyydelle optimaaliset lähityöskentelylasit, Seppänen sanoo.
Silmälasit, näyttöpäätelasit vai erityistyölasit?
Joskus työntekijä tarvitsee käyttöönsä näyttöpäätelasit, jos optikon tai silmälääkärin lausunnosta selvästi ilmenee, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset lasit näyttöpäätetyöhön. Asiantuntijan tehtävänä on lausunnossaan ottaa kantaa siihen, millä tavalla näyttöpäätelasit eroavat yleislaseista.
– Näyttöpäätelasit poikkeavat yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista tavallisesti voimakkuuden, linssityypin tai linssien poikkeavan asennuksen suhteen. Lasit, jotka eivät poikkea yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista, eivät ole erityistyölaseja, vaikka niitä käytettäisiin ainoastaan työssä, Seppänen sanoo.
Ennen näyttöpäätetyössä tarvittavien erityistyölasien (näyttöpäätelasit) hankintaa työterveydessä selvitetään työpisteen ergonomia ja pyritään muuttamaan se työntekijälle sopivaksi.
– Usein näillä ergonomiamuutoksilla ja uusilla ratkaisuilla saadaan aikaan työpiste, jossa työntekijä voi työskennellä vaivatta tavallisilla, yleiskäyttöön tarkoitetuilla silmälaseillaan, Seppänen lisää. Näyttöpäätelasit ovat yleensä tarpeen vain ikänäköisille työntekijöille, joiden näkemisen ongelmia ei voida ratkaista ergonomian keinoin.
Webinaari: Työtehoa hyvällä näköergonomialla
Järjestämme yhdessä Specsaversin kanssa torstaina 31.3.2022 klo 8:30-9:15 maksuttoman työnäkemisen webinaarin, joka on tarkoitettu kaikille jotka haluavat ymmärtää miten työnäkemiseen panostaminen vaikuttaa työtehoon ja kuinka tulisi toimia, jotta työnäköergonomia saataisiin kohdalleen. Puhujina webinaarissa optometristi, työnäköoptikko Jannika Ehrling Specsaversilta ja johtava työfysioterapeutti Janina Achrén Terveystalosta.
Etu Terveystalon työterveysasiakkaille
Specsavers tarjoaa Terveystalon työterveysasiakkaille näöntarkastuksen sekä muita silmän terveyteen liittyviä etuja.
Tutustu myös muihin sisältöihimme
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.