Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Työkyvyn ylläpitäminen on yksi työterveyden ydintehtävistä. Työntekijän sairauspäivä maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 370 euroa ja summa kasvaa, kun huoltosuhde heikentyy ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen kasautuu harvenevalle joukolle työikäisiä. Tänään menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset ovat noin 24 miljardia euroa vuodessa.
Työkyky = ennaltaehkäisy + sairaanhoito yhdessä
Työterveyshuolto yhdistää työntekijää ja organisaatioita tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet tehokkaisiin sairaudenhoidon prosesseihin. Työterveyshuoltoon kertyy valtavasti sekä lääketieteellistä että organisaation toimintaan liittyvää tietoa, jota jalostamalla työkykyriskejä voidaan tunnistaa ja ennakoida ja niihin voidaan puuttua riskien perusteella. Työterveyden ammattilaiset luovat sananmukaisesti tiedosta terveyttä. Ennaltaehkäisyn rinnalla tehokkaat sairaudenhoidon prosessit takaavat potilaille nopean pääsyn hoitoon, tehokkaat ja yhtenäiset hoitopolut ja mahdollisimman nopean paluun työn pariin. Terveystalossa työterveyteen erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla työskentelee yli 10 000 eri lääketieteen erikoisalojen ammattilaista, minkä ansiosta moniammatillinen yhteistyö loistaa eikä asiakas päädy pompoteltavaksi.
Loistavia esimerkkejä ennaltaehkäisevän työn ja sairaudenhoidon saumattomasta ketjusta ovat mielenterveyden tukeen tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin rakennetut toimintamallit. Laajaan dataan perustuva analyysimme näyttää, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät yli 40 prosenttia, kun työntekijät saivat matalan kynnyksen tukea ja mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan osana työterveyttä. Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvien tapaturmien ja leikkausten jälkeen nopea kuntoutuminen toteutuu saumattomalla hoitoketjulla ensimmäisestä vastaanotosta kuntoutukseen, ja työhön paluuta tukevat työterveysammattilaisten ja organisaation yhteistyönä toteutettavat sovelletun työn mallit. Työntekijä saa tukea joka vaiheessa ja haasteesta alkanut ympyrä sulkeutuu. Myös yksinkertaisemmissa sairausvastaanotoissa työterveyshuolto on ollut pioneerina tuomassa sujuvampia toimintatapoja asiakkailleen: viime vuonna työterveyden vastaanotoista toteutettiin kolmannes kaikkien aikaa säästävissä etäkanavissa.
Työterveys vastaa muuttuvaan työelämään ja vaatii lisäpanostusta
Yksi terveyden selkeimmistä indikaattoreista on työkyky. Enenevässä määrin tunnustetaan myös työn merkitys terveydelle. Työelämä muuttuu ja työterveys muuttuu sen mukana: hybridityö, digitalisaatio, yhteiskunnan ja talouden epävarmuus, ikääntyminen ja työyhteisöjen monimuotoistuminen ovat vain joitakin esimerkkejä. Samalla työterveyden rooli työyhteisöjen ja terveyden rajapinnassa korostuu ja sen vastuu kasvaa. Yrityksillä, työntekijöillä, työterveystoimijoilla ja esimerkiksi työeläkevakuuttajilla on yhtenevät intressit parantaa työkykyä.
Työterveys on jo nyt erinomaisesti toimiva osa terveydenhuoltoa ja siihen kannattaa panostaa tulevina vuosina entistä enemmän. Me Terveystalossa investoimme jatkuvasti parempiin tapoihin tukea suomalaisten terveyttä ja olemme valmiita kantamaan kasvavaa vastuuta erityisesti työikäisestä väestöstä julkisen terveydenhuollon rinnalla. Joka vuosi menetettyjen työpäivien aiheuttamaa 24 miljardin kustannusta on mahdollista pienentää lisäpanostuksilla työterveyteen siten, että yhtälö on edullinen niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnallekin. Panostuksilla on merkitystä, kun pohdimme Suomen ja suomalaisten kilpailukykyä, hyvinvointia ja kykyä luoda uutta. Hyvinvointi tarvitsee jatkossakin tekijänsä.
Ville Iho on Terveystalon toimitusjohtaja, joka syttyy työssään kunnianhimoisista tavoitteista ja äärettömän kovista ammattilaisista ympärillään. Vapaa-ajan tavoitteena on olla aikanaan maailman paras isoisä.
Tutustu myös muihin blogeihin
Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Tutkimustulos: Laitevalinnalla on väliä hoidettaessa pienten lasten hengitysvaikeuksia
Kun pienet lapset saapuvat päivystykseen hengitys rohisten, on vanhempien huoli suurta ja terveydenhuollon ammattilaisilla kiire helpottaa lapsen oloa mahdollisimman pian. Selvitimme, että hoitoketjun pieni, lähes huomaamaton osa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin arvaammekaan.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.