Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Työkyvyn ylläpitäminen on yksi työterveyden ydintehtävistä. Työntekijän sairauspäivä maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 370 euroa ja summa kasvaa, kun huoltosuhde heikentyy ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen kasautuu harvenevalle joukolle työikäisiä. Tänään menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset ovat noin 24 miljardia euroa vuodessa.
Työkyky = ennaltaehkäisy + sairaanhoito yhdessä
Työterveyshuolto yhdistää työntekijää ja organisaatioita tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet tehokkaisiin sairaudenhoidon prosesseihin. Työterveyshuoltoon kertyy valtavasti sekä lääketieteellistä että organisaation toimintaan liittyvää tietoa, jota jalostamalla työkykyriskejä voidaan tunnistaa ja ennakoida ja niihin voidaan puuttua riskien perusteella. Työterveyden ammattilaiset luovat sananmukaisesti tiedosta terveyttä. Ennaltaehkäisyn rinnalla tehokkaat sairaudenhoidon prosessit takaavat potilaille nopean pääsyn hoitoon, tehokkaat ja yhtenäiset hoitopolut ja mahdollisimman nopean paluun työn pariin. Terveystalossa työterveyteen erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla työskentelee yli 10 000 eri lääketieteen erikoisalojen ammattilaista, minkä ansiosta moniammatillinen yhteistyö loistaa eikä asiakas päädy pompoteltavaksi.
Loistavia esimerkkejä ennaltaehkäisevän työn ja sairaudenhoidon saumattomasta ketjusta ovat mielenterveyden tukeen tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin rakennetut toimintamallit. Laajaan dataan perustuva analyysimme näyttää, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät yli 40 prosenttia, kun työntekijät saivat matalan kynnyksen tukea ja mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan osana työterveyttä. Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvien tapaturmien ja leikkausten jälkeen nopea kuntoutuminen toteutuu saumattomalla hoitoketjulla ensimmäisestä vastaanotosta kuntoutukseen, ja työhön paluuta tukevat työterveysammattilaisten ja organisaation yhteistyönä toteutettavat sovelletun työn mallit. Työntekijä saa tukea joka vaiheessa ja haasteesta alkanut ympyrä sulkeutuu. Myös yksinkertaisemmissa sairausvastaanotoissa työterveyshuolto on ollut pioneerina tuomassa sujuvampia toimintatapoja asiakkailleen: viime vuonna työterveyden vastaanotoista toteutettiin kolmannes kaikkien aikaa säästävissä etäkanavissa.
Työterveys vastaa muuttuvaan työelämään ja vaatii lisäpanostusta
Yksi terveyden selkeimmistä indikaattoreista on työkyky. Enenevässä määrin tunnustetaan myös työn merkitys terveydelle. Työelämä muuttuu ja työterveys muuttuu sen mukana: hybridityö, digitalisaatio, yhteiskunnan ja talouden epävarmuus, ikääntyminen ja työyhteisöjen monimuotoistuminen ovat vain joitakin esimerkkejä. Samalla työterveyden rooli työyhteisöjen ja terveyden rajapinnassa korostuu ja sen vastuu kasvaa. Yrityksillä, työntekijöillä, työterveystoimijoilla ja esimerkiksi työeläkevakuuttajilla on yhtenevät intressit parantaa työkykyä.
Työterveys on jo nyt erinomaisesti toimiva osa terveydenhuoltoa ja siihen kannattaa panostaa tulevina vuosina entistä enemmän. Me Terveystalossa investoimme jatkuvasti parempiin tapoihin tukea suomalaisten terveyttä ja olemme valmiita kantamaan kasvavaa vastuuta erityisesti työikäisestä väestöstä julkisen terveydenhuollon rinnalla. Joka vuosi menetettyjen työpäivien aiheuttamaa 24 miljardin kustannusta on mahdollista pienentää lisäpanostuksilla työterveyteen siten, että yhtälö on edullinen niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnallekin. Panostuksilla on merkitystä, kun pohdimme Suomen ja suomalaisten kilpailukykyä, hyvinvointia ja kykyä luoda uutta. Hyvinvointi tarvitsee jatkossakin tekijänsä.
Ville Iho on Terveystalon toimitusjohtaja, joka syttyy työssään kunnianhimoisista tavoitteista ja äärettömän kovista ammattilaisista ympärillään. Vapaa-ajan tavoitteena on olla aikanaan maailman paras isoisä.
Tutustu myös muihin blogeihin
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.