Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Työkyvyn ylläpitäminen on yksi työterveyden ydintehtävistä. Työntekijän sairauspäivä maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 370 euroa ja summa kasvaa, kun huoltosuhde heikentyy ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen kasautuu harvenevalle joukolle työikäisiä. Tänään menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset ovat noin 24 miljardia euroa vuodessa.
Työkyky = ennaltaehkäisy + sairaanhoito yhdessä
Työterveyshuolto yhdistää työntekijää ja organisaatioita tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet tehokkaisiin sairaudenhoidon prosesseihin. Työterveyshuoltoon kertyy valtavasti sekä lääketieteellistä että organisaation toimintaan liittyvää tietoa, jota jalostamalla työkykyriskejä voidaan tunnistaa ja ennakoida ja niihin voidaan puuttua riskien perusteella. Työterveyden ammattilaiset luovat sananmukaisesti tiedosta terveyttä. Ennaltaehkäisyn rinnalla tehokkaat sairaudenhoidon prosessit takaavat potilaille nopean pääsyn hoitoon, tehokkaat ja yhtenäiset hoitopolut ja mahdollisimman nopean paluun työn pariin. Terveystalossa työterveyteen erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla työskentelee yli 10 000 eri lääketieteen erikoisalojen ammattilaista, minkä ansiosta moniammatillinen yhteistyö loistaa eikä asiakas päädy pompoteltavaksi.
Loistavia esimerkkejä ennaltaehkäisevän työn ja sairaudenhoidon saumattomasta ketjusta ovat mielenterveyden tukeen tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin rakennetut toimintamallit. Laajaan dataan perustuva analyysimme näyttää, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät yli 40 prosenttia, kun työntekijät saivat matalan kynnyksen tukea ja mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan osana työterveyttä. Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvien tapaturmien ja leikkausten jälkeen nopea kuntoutuminen toteutuu saumattomalla hoitoketjulla ensimmäisestä vastaanotosta kuntoutukseen, ja työhön paluuta tukevat työterveysammattilaisten ja organisaation yhteistyönä toteutettavat sovelletun työn mallit. Työntekijä saa tukea joka vaiheessa ja haasteesta alkanut ympyrä sulkeutuu. Myös yksinkertaisemmissa sairausvastaanotoissa työterveyshuolto on ollut pioneerina tuomassa sujuvampia toimintatapoja asiakkailleen: viime vuonna työterveyden vastaanotoista toteutettiin kolmannes kaikkien aikaa säästävissä etäkanavissa.
Työterveys vastaa muuttuvaan työelämään ja vaatii lisäpanostusta
Yksi terveyden selkeimmistä indikaattoreista on työkyky. Enenevässä määrin tunnustetaan myös työn merkitys terveydelle. Työelämä muuttuu ja työterveys muuttuu sen mukana: hybridityö, digitalisaatio, yhteiskunnan ja talouden epävarmuus, ikääntyminen ja työyhteisöjen monimuotoistuminen ovat vain joitakin esimerkkejä. Samalla työterveyden rooli työyhteisöjen ja terveyden rajapinnassa korostuu ja sen vastuu kasvaa. Yrityksillä, työntekijöillä, työterveystoimijoilla ja esimerkiksi työeläkevakuuttajilla on yhtenevät intressit parantaa työkykyä.
Työterveys on jo nyt erinomaisesti toimiva osa terveydenhuoltoa ja siihen kannattaa panostaa tulevina vuosina entistä enemmän. Me Terveystalossa investoimme jatkuvasti parempiin tapoihin tukea suomalaisten terveyttä ja olemme valmiita kantamaan kasvavaa vastuuta erityisesti työikäisestä väestöstä julkisen terveydenhuollon rinnalla. Joka vuosi menetettyjen työpäivien aiheuttamaa 24 miljardin kustannusta on mahdollista pienentää lisäpanostuksilla työterveyteen siten, että yhtälö on edullinen niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnallekin. Panostuksilla on merkitystä, kun pohdimme Suomen ja suomalaisten kilpailukykyä, hyvinvointia ja kykyä luoda uutta. Hyvinvointi tarvitsee jatkossakin tekijänsä.
Ville Iho on Terveystalon toimitusjohtaja, joka syttyy työssään kunnianhimoisista tavoitteista ja äärettömän kovista ammattilaisista ympärillään. Vapaa-ajan tavoitteena on olla aikanaan maailman paras isoisä.
Tutustu myös muihin blogeihin
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.
Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita
Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?
Suurimmalla osalla suomalaisista on jo takataskussaan digitaalinen terveysapuri
Pienilläkin teknologisilla kehitysaskeleilla voi olla suuri merkitys terveydenhuollon hoitovajeen ratkaisussa.
Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.