Luulitko, että antihistamiini väsyttää? 5 faktaa, joilla päivität tietosi lasten siitepölyallergioista

Lapsen on turha antaa kärsiä allergiaoireista, kun hoitoa on tarjolla. Mutta milloin aloittaa lääkkeet ja väsyttävätkö ne? Allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä lasten siitepölyallergioiden hoidosta on hyvä tietää.

Tyttö aivastaa allergiaoireiden takia.

1. Uuden sukupolven allergialääkkeet eivät väsytä

Antihistamiini väsyttää, luulee moni. Tämä käsitys elää yllättävän sitkeässä, kertoo allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Lasten Terveystalosta. Nykyään apteekkien hyllyiltä löytyy kuitenkin uusi allergialääkkeiden sukupolvi.

‒ On olemassa erilaisia antihistamiineja. Ensimmäiset markkinoille tulleet lääkkeet olivat väsyttäviä kolmiolääkkeitä, joita ei enää pitäisi antaa kenellekään. Seuraava antihistamiinien sukupolvi väsytti jo huomattavasti vähemmän. Tähän sukupolveen kuuluivat esimerkiksi lääkkeet, jotka sisälsivät setiritsiiniä tai loratadiinia.

Nykyään myynnissä on myös uuden polven antihistamiineja, jotka eivät väsytä lainkaan. Nämä lääkkeet sisältävät esimerkiksi levosetiritsiinia tai desloratadiinia. Csonka huomauttaa, että näitä allergialääkkeitä saavat lentäjätkin käyttää.

Entä jos antihistamiinia syövä lapsi kaikesta huolimatta vaikuttaa väsyneeltä?

‒ Se ei ole mikään ihme. Siitepölyallergia aiheuttaa elimistöön tulehdustilan, joka väsyttää.

2. Lääkkeet voi aloittaa vasta, kun lapsi saa oireita

Usein kuulee ohjeen, että allergialääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

‒ Se on turhan epämääräinen ohje. Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä, Csonka sanoo.

Lääkkeet kannattaa siis aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa ja lapsi saa oireita.

‒ Lapsen ikään, oireisiin ja painoon mitoitettu lääkitys on hyvä olla valmiina, kun siitepölykausi on alkamassa.

3. Seuraamalla siitepölytiedotusta voi ennakoida, milloin lääkitys on hyvä aloittaa

Kevään koittaessa kannattaa seurata aktiivisesti siitepölytiedotusta. Esimerkiksi Turun yliopisto ylläpitää ennusteita ja siitepölytilannetta www.norkko.fi-sivustollaan.

‒ Jos omalla asuinseudulla alkaa leppä kukkia ja lapsi aivastella, aloita lääkitys. Jos taas siitepölyä ei vielä näy kartalla, eikä oireita ole, lääkitystä ei tarvitse aloittaa, Csonka neuvoo.

Siitepölykauden seurantaa helpottaa, jos jo tietää, mille siitepölylle lapsi on herkistynyt. Tämän voi käydä selvittämässä laboratoriokokeissa.

‒ Jos lapsi on allerginen lehtipuille, allergialääkkeille on tyypillisesti tarve vain leppä- ja koivuallergiakauden ajan eli juhannuksen paikkeille saakka.

Allergialääkäri Peter Csonka Lasten Terveystalosta.
Allergialääkärin yleisvinkki siitepölykaudelle: pidä oirepäiväkirjaa lapsen allergiaoireista, neuvoo Lasten Terveystalon Péter Csonka.

4. Jos lapsella on yskää tai hengenahdistusta, varaa aika lääkärille

Milloin on hyvä käydä allergialääkärillä?

‒ Mikäli lapsella on yskää tai hengenahdistusta, on syytä mennä lääkärille. Silloin selvitetään, onko kyseessä astmatyyppinen oireilu, Csonka ohjeistaa.

‒ Suosittelisin käymään allergialääkärillä myös, jos lapsi käytti edellisellä allergiakaudella käsikauppalääkkeitä mutta sai niistä huolimatta hankalia oireita. Tai jos lapsen silmät punoittavat antihistamiineista ja silmätipoista huolimatta. Näissä tilanteissa kannattaa käydä hakemassa täsmällistä ohjausta ja lapselle sopivat tehokkaat lääkkeet.

Allergioiden hoito-ohjeiden ja lääkityksen päivittäminen hoituu usein kätevästi video- tai puhelinvastaanotolla.

‒ Allergioita voi hoitaa todella pitkälle etänä. Toki tarkemmat tutkimukset tai keuhkojen kuuntelu ovat sellaisia, joita varten pitää varata aika kivijalan vastaanotolle.

5. Jos lapsella on ollut useana keväänä arkea häiritsevät allergiaoireet, kannattaa miettiä siedätyshoitoa

Allergologi Péter Csonkan mukaan liian moni kärsii astmatyyppisistä oireista, eikä kuitenkaan hakeudu jatkotutkimuksiin. Myös siedätyshoitoa hyödynnetään Csonkan mielestä turhan vähän siihen nähden, miten tehokas hoitotapa se on.

Voiko hoitamaton allergia kehittyä vuosien aikana astmaksi?

‒ Siitä on jonkin verran tutkimusnäyttöä. Tutkimukset osoittavat, että varhain aloitettu siedätyshoito saattaa vähentää astman puhkeamisen riskiä. Toisaalta tiedetään myös, että siedätyshoito lievittää astmaoireita.

Tutkimuksista tiedetään, että siitepölyallergia on yhteydessä masennukseen.

‒ Vaikka siitepölyallergia ei ole mikään hengenvaarallinen juttu, se kuormittaa merkittävästi elimistöä.



Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi.

Saat myös vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo Artikkeli

Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo

Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla. Artikkeli

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa

Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.

Valikoiva on syöminen on tuttu ilmiö monessa lapsiperheessä. Artikkeli

Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?

Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.

Suurin syy lasten ummetuksen lisääntymiselle on liian vähäinen liikunta. Artikkeli

Lasten ummetus on lisääntynyt huomattavasti, kertoo lastentautien erikoislääkäri

Terveystalon lastenlääkäri Johanna Immonen neuvoo viisi keinoa, joilla lapsen ummetusta voi hoitaa kotikonstein.