Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa
Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.
Terveystalon vastuulääkärimallin piirissä on tällä hetkellä noin 22 000 ikäihmistä ympäri Suomen. Mallin idea on, että hoivakodille nimetään vastuulääkäri, joka vastaa hoivakodin asukkaiden terveyspalveluista. Sama lääkäri hoitaa ja tapaa hoivakodin asukkaita paikan päällä ja etänä, huolehtii heidän lääkehoidostaan ja konsultoi hoivakodin hoitajia asukkaiden terveyskysymyksissä.
Vastuulääkärimalli on lunastanut paikkansa usean vuoden aikana, ja hypoteesimme mallin vaikuttavuudesta on kirkas: hoidon jatkuvuus ja riittävä osaaminen lähellä ikääntynyttä ihmistä parantavat hoidon laatua ja vähentävät kustannuksia. Todentaaksemme hypoteesimme toteutimme konsulttiyhtiö Nordic Health Groupilla vaikuttavuusselvityksen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten alueella.
Millaisia tuloksia saimme?
Siun soten dataan perustuva selvitys osoittaa, että terveydenhuollon palveluita käytettiin kaiken kaikkiaan selvästi vähemmän niissä hoivayksiköissä, joissa vastuulääkärimalli on käytössä.
Ero näkyi erityisesti hintavan erikoissairaanhoidon käytössä: poliklinikkakäyntien määrä väheni 38 prosenttia ja hoitopäivien 75 prosenttia. Hoitopäivät tarkoittavat päiviä, jolloin on tarvittu osastohoitoa. Ne vähenivät selvästi sekä kiireettömästi että kiireellisesti alkaneiden hoitojaksojen osalta.
Tämä on mahdollista, kun ikääntyneen oma vastuulääkäri tuntee potilaansa, hoitosuunnitelma on huolellisesti laadittu ja hoivakodin hoitajilla on riittävä lääketieteellinen tuki.
Hoidon jatkuvuutta on vaalittava, ja näin siinä onnistutaan
Hoidon jatkuvuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä pitää aktiivisesti vaalia. Jatkuvuus vaatii tuekseen järkeviä ja hyvin suunniteltuja prosesseja, niiden hyvää johtamista ja ennen kaikkea työssään viihtyviä ammattilaisia.
Vastuulääkärimallissa työskentelevien lääkäriemme pysyvyys on huipputasoa (lääkäripysyvyys 93 % vuonna 2023), ja useimmat sitoutuvat yksiköihinsä pitkiksi ajoiksi. Merkityksellisyyden tunteen ja sitoutumisen kannalta tärkeää on, että lääkärillä on työssään riittävä ammatillinen autonomia ja hyvä hallinnan tunne, ja lisäksi oman työn tuloksia pystyy mittaamaan. Nämä samat asiat ovat tärkeitä vastuulääkäriyksiköissä työskenteleville hoitajille.
Vain tyytyväinen ammattilainen voi hoitaa potilaitaan hyvin ja laadukkaasti. Suorien kustannushyötyjen lisäksi mallista hyötyykin eniten juuri hoivayksikön asukas. Erityisesti ikääntyneiden päivystyskäynnit olisi saatava minimiin, sillä tarpeettomat siirtymät ja sairaalaolosuhteet rasittavat turhaan ikääntynyttä hoivakodin asukasta. Vaikuttavuusselvityksen tulokset osoittavat myös näiden käyntien vähentyneen noin kolmasosalla.
Sairaalalla on paikkansa, mutta suuri osa asioista on tärkeää pystyä hoitamaan potilaslähtöisesti lähellä ihmistä.
Kehitystyössä katse on pidettävä tuloksissa
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaivataan rohkeita uusia avauksia – mutta yhtä tärkeää on päivittää vanhoja malleja. Kehittämistyötä ei kuitenkaan pidä tehdä sokkona, vaan katse on pidettävä mallin vaikuttavuudessa eli sen mitatuissa tuloksissa.
Vaikuttavuusselvityksen tulokset puhuvat vahvasti vastuulääkärimallin puolesta. Selvitys rajautuu lyhyelle ajanjaksolle, mutta jo tämän perusteella näemme selkeitä perusteita kustannushyödyistä hyvinvointialueelle.
Kun vastuulääkärimalli on otettu käyttöön, kustannukset alkavat kääntyä laskusuuntaan. Jo lyhyessä seurannassa voimme nähdä kustannusten laskevan merkittävästi. Hoidon jatkuvuus paranee palvelua parantamalla, mikä takaa myöhemmät positiiviset kustannusvaikutukset ja hyvän, inhimillisen hoidon iäkkäille.
Terveystalon Henkilöstöpalveluiden ylilääkäri Jussi Sihvonen
Jussi Sihvonen pääsee työssään luomaan uusia ratkaisuja julkisen terveydenhuollon haasteisiin. Lempinimen Mr. Laatu saanut Jussi innostuu erityisesti terveydenhuollon laadun kehittämisestä ja työstä parhaan mahdollisen työntekijäkokemuksen eteen.
Lue lisää aiheesta
Valinnanvapauskokeilun laajeneminen vahvistaa ikääntyneiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu laajenee 1.7., kun kokeiluun lisätään laaja valikoima laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos parantaa mahdollisuuksia tutkia, diagnosoida ja seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin jo perustasolla. Samalla se voi tukea myös hyvinvointialueita vähentämällä julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa palvelukysyntää.
Ikääntyneiden omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta
Terveystalon ikääntyneiden omalääkärimalli tuo ikääntyneiden perusterveydenhuoltoon jatkuvuutta, ennakoivaa hoitoa ja kohdennettua osaamista. Vaikuttavuusselvitysten perusteella malli vähentää päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja hoitopäiviä – ja samalla tukee hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuutta.
Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun
Digitaaliset asiointialustat hyvinvointialueilla ovat siirtyneet nopeasti suunnitelmista osaksi arjen palvelutuotantoa. Kyse ei ole enää yksittäisestä digikanavasta tai irrallisesta chat-palvelusta, vaan laajemmasta muutoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Digipalvelujen merkitys ei rajoitu fyysisten vastaanottokäyntien korvaamiseen, vaan asiointialustat parantavat palvelujen saatavuutta, vahvistavat hoidon jatkuvuutta, tehostavat ammattilaisten työajan käyttöä ja tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa. Nyt on seuraavien askelten aika.
Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.