Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa
Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.
Terveystalon vastuulääkärimallin piirissä on tällä hetkellä noin 22 000 ikäihmistä ympäri Suomen. Mallin idea on, että hoivakodille nimetään vastuulääkäri, joka vastaa hoivakodin asukkaiden terveyspalveluista. Sama lääkäri hoitaa ja tapaa hoivakodin asukkaita paikan päällä ja etänä, huolehtii heidän lääkehoidostaan ja konsultoi hoivakodin hoitajia asukkaiden terveyskysymyksissä.
Vastuulääkärimalli on lunastanut paikkansa usean vuoden aikana, ja hypoteesimme mallin vaikuttavuudesta on kirkas: hoidon jatkuvuus ja riittävä osaaminen lähellä ikääntynyttä ihmistä parantavat hoidon laatua ja vähentävät kustannuksia. Todentaaksemme hypoteesimme toteutimme konsulttiyhtiö Nordic Health Groupilla vaikuttavuusselvityksen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten alueella.
Millaisia tuloksia saimme?
Siun soten dataan perustuva selvitys osoittaa, että terveydenhuollon palveluita käytettiin kaiken kaikkiaan selvästi vähemmän niissä hoivayksiköissä, joissa vastuulääkärimalli on käytössä.
Ero näkyi erityisesti hintavan erikoissairaanhoidon käytössä: poliklinikkakäyntien määrä väheni 38 prosenttia ja hoitopäivien 75 prosenttia. Hoitopäivät tarkoittavat päiviä, jolloin on tarvittu osastohoitoa. Ne vähenivät selvästi sekä kiireettömästi että kiireellisesti alkaneiden hoitojaksojen osalta.
Tämä on mahdollista, kun ikääntyneen oma vastuulääkäri tuntee potilaansa, hoitosuunnitelma on huolellisesti laadittu ja hoivakodin hoitajilla on riittävä lääketieteellinen tuki.
Hoidon jatkuvuutta on vaalittava, ja näin siinä onnistutaan
Hoidon jatkuvuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä pitää aktiivisesti vaalia. Jatkuvuus vaatii tuekseen järkeviä ja hyvin suunniteltuja prosesseja, niiden hyvää johtamista ja ennen kaikkea työssään viihtyviä ammattilaisia.
Vastuulääkärimallissa työskentelevien lääkäriemme pysyvyys on huipputasoa (lääkäripysyvyys 93 % vuonna 2023), ja useimmat sitoutuvat yksiköihinsä pitkiksi ajoiksi. Merkityksellisyyden tunteen ja sitoutumisen kannalta tärkeää on, että lääkärillä on työssään riittävä ammatillinen autonomia ja hyvä hallinnan tunne, ja lisäksi oman työn tuloksia pystyy mittaamaan. Nämä samat asiat ovat tärkeitä vastuulääkäriyksiköissä työskenteleville hoitajille.
Vain tyytyväinen ammattilainen voi hoitaa potilaitaan hyvin ja laadukkaasti. Suorien kustannushyötyjen lisäksi mallista hyötyykin eniten juuri hoivayksikön asukas. Erityisesti ikääntyneiden päivystyskäynnit olisi saatava minimiin, sillä tarpeettomat siirtymät ja sairaalaolosuhteet rasittavat turhaan ikääntynyttä hoivakodin asukasta. Vaikuttavuusselvityksen tulokset osoittavat myös näiden käyntien vähentyneen noin kolmasosalla.
Sairaalalla on paikkansa, mutta suuri osa asioista on tärkeää pystyä hoitamaan potilaslähtöisesti lähellä ihmistä.
Kehitystyössä katse on pidettävä tuloksissa
Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaivataan rohkeita uusia avauksia – mutta yhtä tärkeää on päivittää vanhoja malleja. Kehittämistyötä ei kuitenkaan pidä tehdä sokkona, vaan katse on pidettävä mallin vaikuttavuudessa eli sen mitatuissa tuloksissa.
Vaikuttavuusselvityksen tulokset puhuvat vahvasti vastuulääkärimallin puolesta. Selvitys rajautuu lyhyelle ajanjaksolle, mutta jo tämän perusteella näemme selkeitä perusteita kustannushyödyistä hyvinvointialueelle.
Kun vastuulääkärimalli on otettu käyttöön, kustannukset alkavat kääntyä laskusuuntaan. Jo lyhyessä seurannassa voimme nähdä kustannusten laskevan merkittävästi. Hoidon jatkuvuus paranee palvelua parantamalla, mikä takaa myöhemmät positiiviset kustannusvaikutukset ja hyvän, inhimillisen hoidon iäkkäille.
Terveystalon Henkilöstöpalveluiden ylilääkäri Jussi Sihvonen
Jussi Sihvonen pääsee työssään luomaan uusia ratkaisuja julkisen terveydenhuollon haasteisiin. Lempinimen Mr. Laatu saanut Jussi innostuu erityisesti terveydenhuollon laadun kehittämisestä ja työstä parhaan mahdollisen työntekijäkokemuksen eteen.
Lue lisää aiheesta
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Tekoäly tulee – olemme valmiina
Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.