Stressi uuvuttaa ja altistaa muille mielenterveyshäiriöille

Stressi on luonnollinen osa elämää, mutta vaatii vastapainokseen lepoa ja palautumista. Pitkittyessään stressi muuttuu haitalliseksi. Krooninen ja kumuloituva, eli kasautuva stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä, altistaa useille sairauksille ja heikentää elämänlaatua. Opi tunnistamaan stressin oireet ja lue stressin hallintakeinoista. Artikkelissa on mukana myös stressitesti – testaa oma stressitasosi.

Nainen istuu tuolilla miettelinäänä. Stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä.

Sisällysluettelo

  1. Mitä stressi on?
  2. Stressin syyt 
  3. Stressin oireet
  4. Stressitesti
  5. Työstressi ja uupumus
  6. Akuutti stressireaktio
  7. Traumaperäinen stressihäiriö
  8. Stressinhallinta ja ennaltaehkäisy

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme

Kun kaipaat apua stressin syiden selvittämiseen ja stressin hallintaan, ammattilaisemme ovat tukenasi. Fokus Mielen erikoisyksikkömme psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit auttavat stressaavissa elämäntilanteissa ja kaikissa mielen hyvinvoinnin haasteissa. Huolten kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Vastaanotolle voi tulla ilman lääkärin lähetettä.

Mitä stressi on?

Stressi on häiriötila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon paineita ja vaatimuksia, että hänen voimavaransa ylittyvät.

Mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa ihmiseen stressaavasti. Reaktio riippuu yksilön stressinsietokyvystä ja siitä, kuinka kokee stressaavat tilanteet ja asiat. Vaikutuksensa on myös sillä, mitä muuta elämässä on meneillään. Ärsykkeet eivät sinänsä aiheuta stressiä, vaan stressi on yksilöllinen, biologinen reaktio. Se, mikä toiselle on kuormittavaa, voi olla toisesta innostavaa. Stressin kokeminen on yksilöllistä, jonka takia paras mittari stressille onkin ihmisen oma kokemus stressitasosta.

Koetko olevasi stressaantunut? Tee stressitesti » 

Kaikki stressi ei ole aina haitallista. Stressi voi olla myönteistä tai kielteistä, riippuen siitä, onko se tilapäistä vai jatkuvaa.

Stressin tarkoitus on toimia sopeutumisreaktiona ympäristön vaatimuksiin. Stressi lisää toimintakykyä hetkellisesti esimerkiksi vaaratilanteissa, jolloin tarkkaavaisuus sekä keskittymis- ja suorituskyky virittyvät äärimmilleen. Stressi on kuitenkin tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi reaktioksi, jonka jälkeen täytyisi pystyä palautumaan. Pitkittyessään stressi muuttuu haitalliseksi. Se kuormittaa sekä kehoa että mieltä, altistaa useille eri sairauksille ja heikentää elämänlaatua. 

Stressin syyt 

Stressi voi johtua monesta eri asiasta. Usein stressi syntyy monen tekijän summana. Kun useilla elämän osa-alueilla tapahtuu samaan aikaan paljon muutoksia, paineet voivat kasvaa yksinkertaisesti liikaa. Liialliset vaatimukset ja tunne siitä, ettei selviä niistä aiheuttavat stressiä. Toisaalta myös myönteiset asiat, kuten vaikkapa häiden suunnittelu, työpaikan vaihto tai muuttaminen nostavat stressitasoamme. 

Tavallisia stressin aiheuttajia ovat:

  • jatkuva kiire
  • liiallinen vastuu
  • äkilliset elämänmuutokset
  • haasteet ihmissuhteissa
  • muutokset ja haasteet työelämässä
  • työttömyys
  • melu ja muut ympäristön ärsykkeet

Muita stressin aiheuttajia ovat äkilliset, järkyttävät tapahtumat. Yllättävä kriisikokemus, kuten esimerkiksi onnettomuus, luonnonkatastrofi tai läheisen kuolema kuormittaa mieltä voimakkaasti ja voi aiheuttaa akuutin stressireaktion tai traumaperäisen stressihäiriön

Stressin oireet

Stressin aiheuttamat oireet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia. Monesti ensin ilmestyy lievempiä oireita, jotka kertovat kehon olevan hälytystilassa. Kun stressi pitkittyy, myös oireet muuttuvat usein vakavammiksi.  

Tavallisia stressin aiheuttamia fyysisiä oireita ovat:

  • päänsärky
  • vatsakipu ja muut vatsavaivat
  • huimaus
  • hengenahdistus
  • lihasten nykiminen
  • sydämen tykytys ja rytmihäiriöt
  • puristava tunne rinnassa
  • verenpaineen nousu
  • toistuvat flunssat
  • erilaiset iho-oireet, kuten ihottuma tai akne
  • hikoilun lisääntyminen
  • selkävaivat

Tavallisia stressin aiheuttamia psyykkisiä oireita ovat:

  • jännittyneisyys ja levottomuus
  • ärtymys normaalia pienemmistä asioista
  • muistin pätkiminen ja asioiden unohtelu
  • ahdistuneisuus
  • masentuneisuus
  • unen häiriöt, kuten nukahtamisvaikeudet tai heräilyt keskellä yötä
  • vaikeus tehdä päätöksiä

Tavallisia stressin aiheuttamia sosiaalisia oireita ovat:

  • perheongelmat
  • parisuhdeongelmat
  • eristäytyminen ystävistä ja muista läheisistä ihmisistä

Stressi aiheuttaa kehossa hälytystilan, jolloin tulehdustekijät lisääntyvät verenkierrossa. Tämän takia vastustuskyky laskee ja esimerkiksi flunssa tarttuu herkemmin. Myös parantuminen hidastuu. Toistuva flunssakierre kielii monesti liiallisesta kuormituksesta ja stressistä. 

Stressin pitkittyessä oireet muuttuvat vakavammiksi ja voivat johtaa esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöön, masennukseen, työuupumukseen tai jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Pitkään jatkunut stressi lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä joihinkin syöpiin.

Stressitesti

Jos kaipaat tukea stressinhallintaan tai muihin mielen haasteisiin, ammattilaisemme ovat apunasi. Fokus Mielen erikoisyksikkömme psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit auttavat stressaavissa elämäntilanteissa ja kaikissa mielen hyvinvoinnin haasteissa. Huolten kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Vastaanotolle voi tulla ilman lääkärin lähetettä.

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme

Työstressi ja uupumus

Työelämän muutokset ja erilaiset haasteet voivat aiheuttaa stressiä. Jos työstä ei ehdi palautumaan, stressi saattaa pitkittyä ja johtaa työuupumukseen.  

Tavallisia stressin aiheuttajia työelämässä ovat:

  • epäselvät, ristiriitaiset tai kohtuuttomat tavoitteet
  • työn hallinnan puute
  • tuen puute
  • vuorovaikutuksen ongelmat 
  • epäoikeudenmukaisuus ja epäreilu kohtelu
  • arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute
  • epäselvä työnjako
  • työn kognitiivinen vaatimus, esimerkiksi vaativa ongelmanratkaisu
  • työn sisältämät psyykkiset ja fyysiset vaaratekijät, esimerkiksi aggressiiviset asiakkaat

Pitkittyessään työstressi saattaa johtaa työuupumukseen. Akuutin työuupumusoireyhtymän oireita ovat uupumusasteinen väsymys, riittämättömyyden tunne, tunteiden säätelyn vaikeudet ja kognitiivisten toimintojen häiriöt. Pitkittyessään työuupumus oireilee kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon laskuna. Työuupumus voi myös laukaista muita mielenterveyshäiriöitä, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja unihäiriöitä. 

Työuupumuksen toipumista voidaan edistää muokkaamalla uupuneen henkilön työnkuvaa. Kuormitustekijöitä tulisi poistaa ja voimavaratekijöitä taas puolestaan vahvistaa.

Työstressin ehkäisyssä tärkeintä on huolehtia palautumisesta. Kovakaan paine työssä ei ole haitallista, kun siitä palautuu riittävästi. Omaa palautumista voi edistää yksinkertaisilla keinoilla. 

Katso vinkit palautumiseen ja stressin ehkäisyyn »

Akuutti stressireaktio

Yllättävä kriisikokemus tai sen uhka voi aiheuttaa akuutin stressireaktion. Traumaattinen kokemus voi olla esimerkiksi onnettomuus, luonnonkatastrofi tai läheisen kuolema. Trauma aiheuttaa voimakasta pelkoa, kauhua tai avuttomuutta ja kuormittaa mieltä huomattavasti. 

Akuutti stressireaktio kehittyy äkillisen ja yllättävän, järkyttävän tai traumaattisen tapahtuman yhteydessä tai heti sen jälkeen.  Keskeistä on tapahtumaan liittyvien ahdistavien mielikuvien välttäminen. 

Akuutin stressihäiriön oireita ovat esimerkiksi turtumuksen ja irrallisuuden tunne, itsensä tai ympäristön kokeminen vieraana sekä kyvyttömyys muistaa traumaan liittyviä asioita. Oireet kestävät kahdesta päivästä neljään viikkoon. Jos oireet pitkittyvät ja kestävät yli kuukauden, kyseessä on traumaperäinen stressihäiriö.   

Traumaperäinen stressihäiriö

Traumaperäinen stressihäiriö voi kehittyä erityisen järkyttävän, potentiaalisesti traumaattisen kokemuksen tai sen uhan seurauksena. Tavallisesti se kehittyy kuuden kuukauden kuluessa traumaattisen kokemuksen jälkeen. Usein traumaperäistä stressihäiriötä edeltää akuutti stressireaktio, joka ilmenee heti kriisitilanteen jälkeen. Traumaperäinen stressihäiriö voi ilmetä myös myöhemmin, jopa vuosia traumaattisen kokemuksen jälkeen.

Traumaperäisen stressihäiriön oireita ovat esimerkiksi voimakas ahdistuneisuus ja toistuvat muistikuvat tai unet traumaattisesta tapahtumasta. Nämä aiheuttavat autonomisen hermoston aktivoitumisen, joka puolestaan saa kehossa aikaan erilaisia oireita: jatkuvaa varuillaanoloa, nukahtamisvaikeuksia, yöllisiä heräilyjä, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja säikähtelyä. 

Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat paljon. Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa ja oireita lievittää. Mikäli oireet ovat voimakkaita ja ne pitkittyvät, kannattaa kääntyä psykiatrin tai traumojen hoitoon perehtyneen kriisipsykologin tai psykoterapeutin puoleen.  

Stressinhallinta ja ennaltaehkäisy

Pitkittyneen stressin tunnistaminen ja stressikierteen katkaiseminen ovat tärkeitä taitoja. Mielen ja elimistön reaktiot ilmoittavat, kun stressi muuttuu haitalliseksi. Avain stressinhallintaan on yksilöllisten stressin varomerkkien havaitseminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös ammattilaisen puoleen on hyvä kääntyä matalalla kynnyksellä, jos kokee kaipaavansa tukea.

Stressinhallintakeinoja voi aina opetella ja kehittää – poimi listasta asiantuntijamme vinkit.

10 vinkkiä stressinhallintaan:

  1. Kuulostele oloasi säännöllisesti. Opi tunnistamaan stressin ensioireita, jotka kertovat kehosi ja mielesi olevan ylikuormittunut.
  2. Pidä huoli omista rajoistasi ja opettele sanomaan ”ei”. Harjoittele tärkeiden asioiden priorisointia ja opettele luopumaan täydellisyyden tavoittelusta. Mieti, voiko osan asioista jättää tekemättä, laskea tekemisen tasoa tai tehdä hitaammassa rytmissä?
  3. Kiinnitä huomiota kuormittaviin tekijöihin ja mieti, miten saisit niitä paremmin hallintaan tai tärkeysjärjestykseen. Jos et voi vaikuttaa niihin itse, pohdi kenen kanssa voisit asiasta keskustella.
  4. Haasta ajattelutapaasi. Puhuttele itseäsi myönteisesti, kannustavasti ja lempeästi. Kehu ja kiitä itseäsi, kun huomaat olosi helpottavan.
  5. Huolehdi palautumisesta pitkin päivää. Lyhyet, parin minuutin hengähdystauot saavat laskettua kierroksia työpäivän aikana. Merkkaa kalenteriisi aikaa myös tekemättömyydelle.
  6. Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita. Työn vastapainoksi käy usein täysin toisenlainen tekeminen, se auttaa irrottautumaan.
  7. Hiljenny, rauhoitu ja rentoudu. Opettele pysähtymään arjen hulinoiden keskellä. Kokeile mindfulnessia tai rentoutusharjoituksia ja pyri päästämään irti mielessä risteilevistä ajatuksista.
  8. Huolehdin hyvinvoinnin peruspilareista. Liikunta, lepo, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio, alkoholin kohtuukäyttö ja tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen tukevat myös mielen hyvinvointia. 
  9. Jaa huolesi. Mieltä kuormittavista asioista kannattaa puhua ystävien, läheisten tai työtovereiden kanssa.
  10. Pyydä apua läheisiltä tai käänny ammattilaisen puoleen. Jos tuntuu, että omat keinot eivät riitä ja kuormitus kasvaa liian suureksi, kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä.

Kun kaipaat apua stressin syiden selvittämiseen ja stressin hallintaan, ammattilaisemme ovat tukenasi. Fokus Mielen erikoisyksikkömme psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit auttavat stressaavissa elämäntilanteissa ja kaikissa mielen hyvinvoinnin haasteissa. Huolten kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Vastaanotolle voi tulla ilman lääkärin lähetettä.

Tutustu Fokus Mielen erikoisyksikköön