Polvikipu on yleinen ongelma, jonka tavallisimmat syyt liittyvät ikääntymiseen, loukkaantumiseen tai polven liikarasitukseen.

Polvikipu on yleinen ongelma – syyt liittyvät tavallisesti ikääntymiseen, loukkaantumiseen tai polven liikarasitukseen

Polvinivelen alueella tuntuva kipu on yleinen vaiva, joka voi johtua monesta eri syystä. Polvikipu voi olla seurausta vammasta, kuten nivelsiteen tai nivelkierukan repeämästä, polvinivelen ylirasituksesta tai nivelrikosta. Myös niveltulehdukset, kuten kihti ja nivelreuma, saattavat oireilla kipuna polven alueella.

Polvinivelen rakenne

Polvinivel on sarananivel, joka mahdollistaa jalan ojennuksen ja koukistuksen sekä pienissä määrin myös kiertymisen. Polvinivelen liikkeet ovat välttämättömiä monissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten kävelyssä, juoksussa, istumisessa ja seisomisessa.

Polvi muodostuu neljästä luusta, joiden apuna toimivat nivelsiteet, nivelkierukat ja polven ympärillä olevat lihakset.

Luut

Polven luisina osina toimivat reisiluu (femur), polvilumpio (patella) ja sääriluu (tibia) sekä pohjeluu (fibula).

Nelipäinen reisilihas eli etureisi kiinnittyy polvilumpioon. Polvilumpio puolestaan kiinnittyy polvilumpiojänteen eli patellajänteen välityksellä sääriluuhun. Tätä etureidestä aina sääriluuhun asti ylettyvää rakennetta kutsutaan ojentajamekanismiksi. Etureisilihasten jännittyminen ojentaa polven suoraksi.

Polvessa on kaksi niveltä

Polvilumpio-reisiluunivel (patellofemoraalinivel) muodostuu nimensä mukaisesti polvilumpion ja reisiluun väliin. Polven ojentuessa ja koukistuessa polvilumpio liukuu reisiluun muodostamassa urassa.

Toinen nivel on sääri-reisiluunivel eli varsinainen polvinivel (tibiofemoraalinivel). Nimensä mukaisesti se muodostuu sääriluun ja reisiluun väliin. Nivel on pääosin sarananivel, jossa reisiluun telamaisen pyöreä pinta pyörii sääriluun melko tasaista pintaa vasten.

Välissä ovat nivelkierukat ja niveltä tukevat sivusiteet ja etu- sekä takaristiside. Nivelessä tapahtuu myös pientä kiertoliikettä.

Pohjeluu (fibula) kiinnittyy sääriluuhun ja reisiluuhun vahvoin nivelsiderakentein. Pohjeluu tukee polven väätö- ja kiertoliikettä ja vakauttaa nilkkaa eli se on tärkeässä roolissa polvinivelen normaalin toiminnan kannalta.

Polviniveltä ympäröi nivelpussi eli nivelkapseli, jonka sisällä on kaksi kalvoa: nivelkalvo ja syykalvo. Nivelkalvo tuottaa pienen määrän nivelnestettä, joka voitelee nivelpintoja ja ravitsee nivelrustoa.

Nivelrusto

Nivelrusto on lasirustoa, joka peittää polven luisia osia. Nivelrusto muodostaa liukupinnat luiden välille ja vähentää niiden välistä kitkaa liikkeen aikana. Nivelruston rappeutuminen tai vaurioituminen johtaa lopulta nivelrikkoon.

Polven nivelsiteet

Polvinivelessä on useita nivelsiteitä, jotka tukevat polvea ja säätelevät sen liikettä. Ristisiteet vakauttavat polvea ja estävät sitä liikkumasta liian pitkälle pääasiassa etu-, takasuunnassa.

Sivusiteet vakauttavat polvinivelen sivuttaisliikkeitä ja suojaavat polvea sivusuunnasta kohdistuvilta iskuilta ja väännöiltä.

Polvinivelen neljä tärkeintä nivelsidettä ovat:

  1. eturistiside (ACL)
  2. takaristiside (PCL)
  3. sisempi sivuside (MCL)
  4. ulompi sivuside (LCL)

Nivelkierukat

Nivelkierukka on C-kirjaimen muotoinen sidekudoksen ja ruston muodostama kappale. Polvinivelessä on kaksi nivelkierukkaa, ulompi ja sisempi nivelkierukka.

Nivelkierukoiden tehtäviä ovat muun muassa iskujen vaimentaminen reisi- ja sääriluun välillä sekä kehon painon jakaminen tasaisesti polvinivelelle.

Lihakset

Lihakset kiinnittyvät polven luisiin osiin jänteiden avulla.

Tärkeimmät polvinivelen toimintaan osallistuvat lihakset ovat:

  • Nelipäinen reisilihas eli etureisi on reiden etupuolella sijaitseva lihas, jonka tehtäviä ovat polven ojennus ja lonkan koukistus. Etureisi koostuu neljästä lihaksesta, jotka kiinnittyvät jänteen avulla polvilumpioon.
  • Hamstring-lihakset eli takareiden lihaksisto on reiden takapuolella sijaitseva lihaksisto, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat polven koukistus ja lonkan ojennus.

Polvessa on myös limapusseja (bursa), jotka ovat nivelnesteen täyttämiä pusseja. Bursan tehtävä on vähentää lihasten, luiden ja jänteiden välistä hankauksesta aiheutuvaa kitkaa.

Polvikipu saattaa olla seurausta limapussin tulehduksesta, joka voi johtua ärsytyksestä tai vammasta.

Polvikipu

Polvikipu voi olla akuuttia tai kroonista. Kipu liittyy useimmissa tapauksissa tapaturmaisesti syntyneeseen vammaan, ikääntymiseen tai polvinivelen ylirasitukseen.

Akuutti eli äkillinen polvikipu on tavallisesti vamman aiheuttama, mutta kipu voi alkaa myös ilman sitä edeltävää vammaa.

Äkillinen polvikipu ilman polven vammaa voi johtua nivelrikosta, polven ylirasituksesta tai niveltulehduksista. Iäkkäillä henkilöillä kivun aiheuttaja on useimmiten polven nivelrikko eli polviartroosi.

Krooninen eli pitkäaikainen polvikipu voi alkaa asteittain ilman edeltävää vammaa. Toisaalta se voi olla seurausta myös aiemmasta polvivammasta.

Miten polvikipu oireilee?

Polvinivelessä tuntuvan kivun sijainti vaihtelee sen aiheuttajan mukaan. Toisilla kipu voi paikantua polven sisäsyrjälle , kun taas toisilla esimerkiksi polvitaipeeseen.

Kivun lisäksi voi esiintyä myös muita oireita, kuten polven turvotusta, lukkiutumista tai naksumista. Alla on esitelty polvikivun yleisimpiä aiheuttajia kivun sijainnin mukaan.

On hyvä ottaa huomioon, että suurin osa polvikivun syistä voi esiintyä hyvin vaihtelevasti eri paikoissa.

Polvitaipeen kipu

Kipu polven takana voi johtua useista syistä, joista tyypillisin on Bakerin kysta eli polven nivelkapselin takaosan pullistuma. Myös polven takaosan jänteiden, nivelkapselin tai muiden rakenteiden vammat tuntuvat tyypillisesti kipuna polven takana.

Polven sisäsyrjän kipu

Kipu polven sisäsyrjällä on yleensä seurausta nivelrikosta tai sen esiasteesta eli polvinivelen sisäreunan rustovauriosta tai rappeumaperäisestä nivelkierukan repeämästä eli vauriosta.

Polven sisäsyrjällä tavataan myös takareiden jänteiden kiinnityskohdan kipua, joka sekoittuu usein polvikipuun. Tapaturmissa yleisin syy on polven sisemmän nivelsiteen tai nivelkierukan vamma.

Kipu polven ulkosyrjällä

Kipu polven ulkosyrjällä voi olla seurausta esimerkiksi nivelkierukan tai -ruston vaurioista tai nivelrikosta. Harvinaisena syynä saatetaan todeta suoliluu-säärisiteen oireyhtymä eli tractus iliotibialis.

Polven etuosan kipu

Polven etuosan kipu on sijainniltaan yleinen polvikipu. Polven etuosan kivulle ei usein löydy selvää selitystä.

Oire yhdistetään polvilumpion ja reisiluun välisen nivelen ongelmiin sekä polven ojentajalihaksen jänteiden eli nelipäisen reisilihaksen jänteen ja polvilumpiojänteen ongelmiin.

Polven etuosan kipua kutsutaan usein myös juoksijan polveksi. Tunnistettavia polven etuosan kivun syitä ovat polvilumpion tai polvinivelen kuluma tai sen esiaste.

Tällöin voi esiintyä istuessa pahenevaa polven etuosan kipua, joka helpottaa polvea ojentaessa. Polvilumpion alueella tuntuvan kivun syynä voi olla myös olla polvilumpion kulkurataan liittyvät toiminnalliset vaivat tai sijoiltaanmeno. Silloin oireena voi esiintyä myös polvilumpion epävakauden tunnetta.

Kipu polvilumpion yläpuolella viittaa usein nelipäisen reisilihaksen tendinopatiaan eli jännesairauteen, jonka on usein rasitusperäinen ja jänteen ikääntymismuutoksiin liittyvä ongelma.

Kipu polvilumpion alapuolella voi olla seurausta hyppääjän polvesta eli polvilumpiojänteen yläosan rasitusvaivasta. Kipua voi ilmetä etenkin hyppyjä ja voimakasta ponnistusta vaativissa lajeissa.

Osgood-Schlatterin taudissa kipu tulee polvilumpiojänteen alaosan luukiinnitykseen. Kasvuikäisillä tässä sijaitsee kasvutumake, joka voi suurentua ja tuntua arkana niin sanottuna luupattina.

Polven etuosan kivulle ei aina löydy tarkkaa syytä. Silloin puhutaan tarkemmin määrittämättömästä kivusta, jota kutsutaan yksinkertaisesti polven etuosan kivuksi.

Joissain tilanteissa polven etuosan kivun syyksi on ehdotettu muun muassa nivelkapselin poimun paksuuntumaa eli plica-oireyhtymää tai polvilumpiojänteen alaisen rasvapatjan oireyhtymää eli Hoffan rasvapatjan oireyhtymää.

Tieteellisen näytön riittämättömyyden vuoksi nämä diagnoosit ja niihin ehdotetut leikkaushoidot ovat kiistanalaisia. Yleensä polven etuosan kivun hoitona suositellaan fysioterapeutin ohjaamaa harjoittelua.

Polven turvotus

Polven turvotus voi olla seurausta polvivammasta, polven liikarasituksesta tai taustalla piilevästä sairaudesta. Jos taustalla ei ole aikaisempaa vammaa tai rasitusta, voi turvonnut polvi olla merkki tulehduksellisesta nivelsairaudesta.

Polvikivun aiheuttajat

Seuraavassa on lueteltuna yleisimpiä polvikivun aiheuttajia.

Polvivammat

Polvinivelen vammat syntyvät yleensä polven vääntymisen tai siihen kohdistuvan suoran iskun seurauksena.

Tyypillisiä polvivammoja ovat:

  • nivelsidevammat
  • jännevammat
  • lihasrevähdykset
  • kierukkavammat
  • murtumat
  • polvilumpion sijoiltaanmeno

Polvivammoihin liittyviä oireita ovat polvinivelen alueella tuntuva kipu ja turvotus. Joissakin tapauksissa polvi saattaa myös pettää alta tai mennä lukkoon, jolloin puhutaan lukkopolvesta.

Myöhemmin voi ilmetä myös muita oireita, kuten polven lukkiutumista ja pettämistä alta. Polven lukkiutumisesta käytetään myös termiä lukkopolvi.

Polven murtumat

Polven murtumat syntyvät usein polveen kohdistuvasta suorasta iskusta, kaatumisesta tai vääntövammasta. Voimakkaan kivun lisäksi polven murtuma voi aiheuttaa polven turpoamista.

Lääkäriin on hakeuduttava mahdollisimman pian murtumisepäilyn jälkeen. Polven murtumaa tutkitaan tavallisesti ensin röntgenkuvauksen avulla. Murtumat tulevat tyypillisesti reisiluun alaosaan, sääriluun yläosaan tai polvilumpioon. Hoitona on yleensä leikkaushoito.

Lue lisää: Polven röntgenkuvaus

Polven nivelkierukan repeämä

Polven nivelkierukan repeämä on yleinen löydös polvinivelen tutkimuksissa. Nivelkierukoiden tehtävä on ennen kaikkea vaimentaa polveen kohdistuvia iskuja ja rasitusta esimerkiksi juostessa tai hyppiessä.

Nivelkierukka voi vaurioitua joko tapaturmaisesti vääntövamman yhteydessä tai vähitellen eli rappeutumalla.

Rappeumaperäiset nivelkierukkavauriot

Ajan kanssa rustokudokseen kertyneet mikrovauriot ja rustokudoksen korjausmekanismien puute johtavat lopulta kierukkakudoksen rappeumaperäisiin vaurioihin, joita kutsutaan nivelkierukan repeämiksi.

Rappeumaperäiset kierukkamuutokset ovat yleensä kivuttomia eivätkä vaadi hoitoa. Niihin ei ole teknisesti soveltuvaa korjausmenetelmää. Rappeumaperäiset nivelkierukkavauriot ovat osa polvinivelen kulumasairautta eli nivelrikkoa.

Rappeumaperäiseen repeämään liittyvät oireet voivat alkaa äkillisesti tai hitaasti. Polven rappeumaperäiselle nivelkierukan repeämälle tyypilliset oireet ovat samoja, joita esiintyy polven nivelrikossa: polven turvotus, kipu nivelraossa sekä mahdollisesti polven lukkiutuminen.

Rappeumaperäisten nivelkierukkarepeämien hoidossa noudatetaan nivelrikon hoidon periaatteita.

Tapaturmaperäiset nivelkierukkarepeämät

Nivelkierukka voi revetä äkillisesti riittävän suuren vääntö- tai kiertovoiman seurauksena. Tällaista vauriota kutsutaan tapaturmaperäiseksi nivelkierukkarepeämäksi.

Äkillisesti syntynyt nivelkierukan kaaren suuntainen pystysuora repeämä voi johtaa kierukan merkittävään epävakauteen. Vaurion seurauksena kierukkakudosta voi mennä sijoiltaan aiheuttaen polven lukkiutumisen, jolloin polvea ei pysty ojentamaan suoraksi.

Edestakaisin sijoiltaan menevä nivelkierukka voi aiheuttaa lukkopolven, joka voi laueta itsestään tai polvea liikuttelemalla. Nivelkierukan säteen suuntainen vaurio voi katkaista nivelkierukan C-mallisen kaaren, jolloin nivelkierukan kuormankantokyky heikkenee.

Nivelkierukan C-kaaren kärkien alueita kutsutaan juurialueiksi. Näiden alueella nivelkierukkavaurioita kutsutaan nivelkierukan juuren repeämiksi. Nivelkierukan tapaturmaperäisissä vaurioissa on usein taustalla merkittävä polvivamma sekä usein muita liitännäisvammoja.

Nivelkierukan tapaturmaperäinen repeämä johtaa usein välittömään nivelraon alueen kipeytymiseen, polven turvotukseen ja mahdollisesti polvinivelen lukkiutumiseen.

Paraneeko polven kierukkavamma itsestään?

Nivelkierukan vaurioiden luontaista kulkua ei tunneta täysin. Paraneminen riippuu potilaan biologisesta iästä, repeämäkohdasta ja muodosta sekä repeämän ajankohdasta.

Kasvuiän päätyttyä rappeumaperäiset vauriot eivät korjaannu itsestään, vaan ilmeisimmin etenevät pikkuhiljaa. Nivelkierukan ulkokaarteen alueen vauriot voivat korjaantua arpikudoksella, mutta vaativat usein tueksi leikkaushoidon.

Lisäksi revenneen nivelkierukan repaleiset osat tai jopa kielekemäiset repeämät voivat pikkuhiljaa hävitä ja muovautua. Ajan kanssa myös reisiluun ja sääriluun nivelpintojen muoto mukautuu nivelkierukan muutoksiin.

Nivelkierukkarepeämän aiheuttamat oireet voivat parantua itsestään. Rappeumaperäisiin nivelkierukkavaurioihin liitetyt oireet paranevat usein itsestään, vaikka vauriossa ei tapahdu rakenteellista paranemista.

Tapaturmaperäiset nivelkierukkavauriot puolestaan eivät yleensä parane itsestään.

Diagnoosi perustuu erikoislääkärin tekemään tutkimukseen ja polven magneettikuvaan.

Kierukkavaurion syntymekanismia ja hoitomahdollisuuksia arvioidaan edellä mainituista lähtökohdista.

Osa tapaturman aiheuttamista kierukkavammoista voidaan korjata polvinivelen tähystysleikkauksessa tehtävällä nivelkierukan ompelulla. Osassa tapauksista voi olla aiheellista poistaa revennyt nivelkierukan osa.

Joitakin nivelkierukkavaurioita ei ole teknisesti mahdollista korjata. Rappeumaperäiset nivelkierukkavauriot eivät vaadi leikkaushoitoa.

Nivelkierukkavaurioiden oireet aiheuttavat polvinivelen toiminnan häiriöitä. Kipu ja turvotus, sekä mahdollinen leikkaus, johtavat nivelen asentotunnon häiriöihin ja voimapuutoksiin.

Hoidossa on usein hyödyllistä aloittaa systemaattinen fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu (konservatiivinen hoito). Harjoittelulla voidaan lievittää oireita ja nopeuttaa toipumista riippumatta siitä, onko leikkaushoitoa tehty vai ei.

Lue lisää: Polvivammat ja niiden hoito

Polven eturistisiteen repeämä (ACL-vamma)

Polven eturistisiteen repeämä eli ACL-vamma on kohtuu yleinen nivelsidevamma, joka syntyy tavallisesti polven vääntymisen ja kiertymisen yhteydessä.

ACL-vammaa esiintyy etenkin urheilijoilla, jotka harrastavat kontaktilajeja ja lajeja, joissa polveen kohdistuu vääntö- ja kiertoliikkeitä. Eturistisiteen vamma voi esiintyä yhdessä kierukka- ja sivusidevamman kanssa.

Eturistisiteen repeämän seurauksena polvi turpoaa nopeasti ja muuttuu jäykäksi. Polvessa voi esiintyä myös löystymistä, joka ilmenee useimmiten muljahteluna tai lonksumisena.

Hoito

Revennyt eturistiside ei korjaannu itsestään, mutta sen aiheuttamat oireet voivat helpottua hyvällä harjoittelulla. Mikäli eturistisiderepeämään ei liity liitännäisvammoja, voidaan tilaa seurata turvallisesti ja hoitaa ilman leikkausta.

Ohjatun harjoittelun avulla polven hallinta paranee noin puolella potilaista 6 kuukauden aikana niin hyvin, ettei leikkaushoitoa tarvita. Fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu aloitetaan mahdollisimman pian vamman jälkeen.

Seurantakäynneillä arvioidaan hoidon eteneminen ja muutetaan tarvittaessa hoitostrategiaa. Mahdollisella leikkauksella ei ole kova kiire ja sitä edeltävästi polven liikelaajuus pitäisi saada palautettua.

Polven etuosan kipu (juoksijan polvi)

Tarkemmin määrittämätön polven etuosan kipu (juoksijan polvi) diagnosoidaan, kun tarkemmin määritellyt diagnoosit on poissuljettu. Diagnoosi vaati usein lääkärin tutkimuksen ja mahdollisesti magneettikuvan.

Polven etuosan kivun hoito

Tila on yleensä itsestään rajoittuva. Hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti yhdistelemällä lepoa ja ohjattua harjoittelua. Fysioterapeutti ohjaa yksilölliset harjoitteet, jotka perustuvat usein reisilihasvoiman vahvistamiseen ja polven ojennuskuormituksen hallittuun lisäämiseen.

Lue lisää: Juoksijan polvi

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvi on rasitusvaiva, joka oireilee usein kipuna polvilumpion alapuolella sijaitsevan jänteen kiinnityskohdassa. Sitä esiintyy urheilijoilla, jotka harrastavat ponnistuksia ja hyppyjä vaativia urheilulajeja.

Toistuvat polvilumpion ja jänteen kiinnityskohtaan kohdistuvat iskut voivat johtaa jännesäikeiden repeämiseen ja kiinnityskohdan ärsytykseen.

Hyppääjän polvesta johtuva polvikipu voi ilmetä aluksi pelkästään liikuntasuoritusten jälkeen, mutta myöhemmin myös suorituksen aikana ja lopulta myös levossa.

Hyppääjän polven hoito

Hyppääjän polven hoito voidaan aloittaa levolla ja tulehduskipulääkityksellä. Kipualueeseen voi käyttää kylmäpussia tai hieroa kevyesti tulehduskipugeeliä.

Myös suun kautta otettavia kipulääkkeitä voi kokeilla. Lisäksi hyppyjä ja juoksemista voidaan joutua rajoittamaan. Mikäli oireet eivät helpota itsehoidon avulla, on syytä hakeutua lääkäriin. Vaivalla on hyvä luontainen paranemistaipumus levolla ajan kanssa.

Suoliluu-sääriside oireyhtymä

Suoliluu-sääriside oireyhtymä eli syndroma tractus iliotibiaalis on harvinainen rasitusvaiva, joka yhdistetään yleensä juoksuun. Oireena on juostessa lisääntyvä polven ulkosyrjän kipu.

Vaivan epäillään johtuvan suoliluu-säärisiteen (tractus iliotibialis) ja polven ulkosyrjän rakenteiden välisten kudosten ärtymisestä. Oireyhtymään liittyy harvoin leposärkyä.

Oireyhtymän syyksi epäillään polven liiallista rasittamista, joka voi olla seurausta virheellisestä juoksutekniikasta tai -askelluksesta yhdistettynä liialliseen harjoitteluun. Myös alaraajan asentovirhe voi altistaa vaivalle. Vastaavasti myös kuormitusvirheet.

Magneettikuvassa voidaan todeta ärsytysmuutokset iliotibiaalisiteessä tai siteen ja polven välissä pehmytkudoksissa.

Suoliluu-säärisideoireyhtymän hoito

Suoliluu-säärisideoireyhtymän oireita voidaan helpottaa levolla sekä juoksua korvaavilla harjoitteilla, kuten kuntopyöräilyllä tai vesijuoksulla. Harjoitteiden lisäksi kivun lievitykseen voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä.

Myös fysioterapeutin ohjaama pakaran harjoittelu sekä venyttely saattaa tuoda helpotusta oireisiin. Fysioterapeuttisella harjoittelulla pyritään parantamaan lihastasapainoa ja koordinaatiota sekä asentovirheitä ja toiminnallisia virheitä.

Hyvä ja tasapainoinen lihaksisto lantiosta jalkaterään on tärkeää. Usein juoksutekniikan korjaaminen voi auttaa oireen hoidossa.

Patellofemoraalinen kipu

Johtuu yleensä polvilumpion alaisen nivelen kulumasta tai lievemmästä nivelruston vauriosta. Lievimmillään nivelessä ei ole vauriomuutoksia, mutta kova rasitus voi ärsyttää niveltä ja laukaista hieman samantyyppisen oirekuvan.

Tyypillistä on polvilumpion kohdalle ilmaantuva kipu pitkään istuessa. Hoitona on kuormituksen vähentäminen sekä erityisesti laihduttaminen. Leikkaushoidosta on ristiriitaisia tuloksia, eikä se ole yleensä ensilinjan hoitoa.

Polvilumpion kondromalasia on etenkin nuorille naisille tyypillinen polvikivun aiheuttaja. Kipu on seurausta polvilumpion alla olevan nivelruston muutoksista.

Kondromalasian oireisiin kuuluvat polven etuosan kipu sekä polven lukkoilua ja naksumista. Kondromalasiaan liittyvä polvikipu voimistuu usein kyykätessä ja portaita noustessa.

Polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio)

Polvilumpion sijoiltaanmeno on kohtuu yleinen polvivamma nuorten aikuisten keskuudessa. Vamma syntyy polvilumpion siirtyessä pois normaalista asennostaan, mikä on usein seurausta polveen kohdistuneesta äkillisestä iskusta tai suunnanmuutoksesta.

Polvilumpion sijoiltaanmenon altistavia tekijöitä ovat muun muassa polvilumpiouran muoto, lumpion linjaus ja korkeus sekä erilaisten vammojen jälkitilat.

Sijoiltaanmeno tuntuu äkillisenä kipuna ja polven muljahduksena. Polvilumpio voi jäädä pois paikaltaan reiden ulkosyrjälle, jossa polvilumpio on käsin tunnettavissa.

Ensihoitona polvi suoristetaan, ja samalla polvilumpiota voi painaa sisäreunaan päin. Osa sijoiltaan menneistä polvilumpioista palautuu välittömästi itsestään paikalleen, ennen kuin sijoiltaan mennyttä polvilumpiota ehtii edes itse havaita polven ulkosyrjältä.

Hoito

Polvilumpion sijoiltaanmenon jälkeen polvi kuvataan tavallisesti. Fysioterapeutin ohjauksessa voidaan parantaa nelipäisen reisilihaksen tasapainoa esimerkiksi lihasharjoitteilla.

Jos sijoiltaanmeno aiheuttaa nivelpintakappaleen irtoamisen tai sijoiltaanmeno toistuu, voidaan joutua tekemään leikkaushoito.

Lue lisää: Polvivammat

Polven limapussin tulehdus (bursiitti)

Polven limapussin tulehdus eli bursiitti voi syntyä polvilumpion kohdalla sijaitsevaan limapussiin. Limapussit eli bursat ovat nesteen täyttämiä pusseja, jotka pehmentävät ja suojaavat jänteitä, nivelsiteitä ja luita.

Tulehdus on usein seurausta toistuvasta polveen kohdistuvasta hankauksesta tai vammasta. Polven limapussin tulehdus oireilee polvilumpion ympärillä olevan alueen kipuiluna ja turvotuksena. Alue voi olla myös kosketusherkkä.

Hoito

Polven limapussin tulehduksen ensisijaisena hoitona käytetään polvillaan olemisen välttämistä. Lieväoireinen tulehdus paranee tavallisesti lähiviikkoina. Tulehdusta voidaan rauhoittaa paikallisella kylmähoidolla ja tulehduskipulääkkeillä.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos:

  • tulehdukseen liittyy kuumetta
  • limapussissa on runsaasti nestettä
  • oireet kestävät pitkään

Bakerin kysta

Bakerin kysta eli polvitaivekysta on nivelpussin pullistuma, joka on geelimäistä nestettä sisältävä patti polvitaipeessa tai sen alapuolella.

Bakerin kystia esiintyy sekä aikuisilla että lapsilla. Kysta ilmenee useimmiten keski-iässä, jolloin se ei välttämättä oireile muulla tavalla kuin polvitaipeen pullistumana.

Toisinaan voi kuitenkin esiintyä myös muita oireita, joista tyypillisin on polvitaipeen kipu. Osalla henkilöistä voi ilmetä myös vaikeuksia jalkojen koukistamisessa

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos aikuisen oireet eivät helpota itsehoidon avulla.

Osgood-Schlatterin tauti

Osgood-Schlatterin tauti on yleinen kiputila kasvuiässä olevilla urheilijoilla. Kipu ilmenee polvilumpiojänteen kiinnityskohdassa sääriluuhun ja voimistuu liikunnan aikana.

Tautia esiintyy etenkin urheilijoilla, jotka harrastavat juoksua, hyppyjä tai potkuja sisältäviä lajeja. Syynä on polvilumpiojänteen sääriluukiinnityksen kasvutumakkeen ärtyminen.

Rustokudoksesta muodostuneeseen luun kasvutumakkeeseen voi syntyä kasvuhäiriöitä, jotka johtavat hieman kookkaampaan sääriluukyhmyyn oireisessa polvessa.

Kasvutumakkeen luuduttua oireet rauhoittuvat, eikä mahdollisesti suurentuneesta sääriluukyhmystä ole yleensä haittaa aikuisiällä.

Hoito

Osgood-Schlatterin taudin ensisijaisena hoitona on rajoittaa kipua aiheuttavaa aktiviteettia. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tietyn urheilulajin harrastamisen vähentämistä, kunnes oireet ovat helpottunut.

Liikuntaa voi harrastaa, jos se ei aiheuta kipua potilaalle. Tauti on hyvänlaatuinen ja paranee yleensä ajan kanssa. Kasvuiän jälkeen oireet helpottavat.

Polven nivelrikko

Nivelrikko on rappeuttava nivelsairaus, joka aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä nivelissä. Se voi ilmetä missä tahansa nivelessä, mutta yleisimmin sitä esiintyy polvissa ja lonkissa sekä sormi- ja selkänivelissä.

Polvikivun yleisin syy on erityisesti keski-ikäisillä ja vanhuksilla nivelrikko. Nivelrikko tulee tyypillisesti sisemmälle reisiluun ja sääriluun nivelpinnalle tai polvilumpioniveleen, harvemmin ulommalle nivelpinnalle.

Nivelrikko yleistyy iän myötä, ja sen esiintyvyys on suurempi naisilla kuin miehillä. Polvikivun lisäksi polven nivelrikkoon voi liittyä myös polven turvotusta.

Jos turvotusta esiintyy samanaikaisesti myös muissa nivelissä, voi kyseessä olla tulehduksellinen niveltauti.

Lue lisää: Nivelrikko

Tupakoinnin lopettaminen saattaa hidastaa nivelrikon muodostumista, joskin tästä on ristiriitaista näyttöä. Painon pudottaminen sen sijaan vähentää nivelen kuormitusta ja voi helpottaa oireisiin.

Aikaisessa vaiheessa voidaan tapauskohtaisesti jäädä konservatiiviselle hoitolinjalle tai valita niveltä säästävä leikkaus. Näissä pyritään yleensä tähystysleikkauksessa korjaamaan omaa nivelrustoa tai vaihtamaan sitä.

Pitkälle edenneen eli loppuun palaneen nivelrikon hoito on yleensä tekonivelleikkaus.

Niveltulehdukset

Polvikipu voi olla seurausta myös niveltulehduksista, joita ovat:

  • reaktiivinen artriitti
  • nivelreuma
  • kihti
  • nivelpsoriaasi
  • märkäinen niveltulehdus

Jos niveltulehdukseen liittyy sormien pikkunivelten tulehduksia, voi kyse olla nivelreumasta.

Lue lisää: Nivelreuman hoito

Nivelpsoriaasiin voi puolestaan liittyä kuivan hilseilevää plakkimaista ihottumaa.

Reaktiivinen artriitti voi johtua tulehduksesta muualla elimistössä, mutta yleensä varsinaista syytä ei pystytä määrittämään. Märkäinen niveltulehdus on niveltulehduksista vakavin ja vaatii välitöntä antibioottihoitoa sairaalassa.

Kihti on aineenvaihduntasairaus, jonka laukaisee usein ulkoinen tekijä, kuten:

  • huono juominen
  • alkoholin nauttiminen tai muu kuivuminen
  • ravinto, joka sisältää runsaasti suolaa, sokeria, rasvaa, lihaa, kalaa tai äyriäisiä

Vinkkejä polvikivun ennaltaehkäisyyn

Ohessa on vinkkejä, joiden avulla voit ennaltaehkäistä polvikivun syntymistä.

1. Huolehdi niveltesi terveydestä ja pyri välttämään ylipainoa

Polvien yksi tärkeimmistä tehtävistä on kannatella kehonpainoa. Ylipaino lisää polviin kohdistuvaa rasitusta, minkä vuoksi polvikipuja on mahdollista yrittää ennaltaehkäistä pudottamalla painoa.

Jos sinulla on merkittävää ylipainoa ja polvikipuja, on painon pudottamisesta usein apua kipuihin.

2. Harrasta liikuntaa säännöllisesti

Liikunta on tärkeä osa polvikipujen ennaltaehkäisemistä. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään terveitä lihaksia, luita ja niveliä. Liikuntamuotoina on hyvä suosia aktiviteetteja, jotka sisältävät polvinivelen liikkeitä, kuten kävelyä, juoksua ja pyöräilyä.

3. Lämmittele ennen liikuntaa

Kunnollinen lämmittely auttaa ehkäisemään vammoja. Venyttele lihaksia ja niveliä ennen liikuntaa. Venyttelyharjoitukset auttavat pehmittämään kireitä lihaksia sekä parantavat joustavuutta ja lisäävät liikkuvuutta sekä vähentävät vammariskiä.

4. Vältä liiallista kuormitusta

Liian nopeasti lisääntynyt fyysinen kuormitus voi johtaa polvinivelen ärtymiseen. Aloita siis liikunnan harrastaminen vähitellen, ja lisää liikuntakertojen määrää ja rasitustasoa hiljalleen.

5. Käytä sopivia kenkiä

Varmista, että kengissäsi on asianmukainen tuki ja pehmuste jaloillesi. Oikein istuvat kengät voivat ennaltaehkäistä rasitusvaivoja. Varmista, että kengät istuvat hyvin jalkoihisi eivätkä hankaa. Jotkut potilaat voivat hyötyä tukipohjallisista

6. Lopeta tupakointi

Tupakointi voi pitkään jatkuessaan vahingoittaa niveliä ja altistaa kulumalle. Tupakoinnin lopettaminen on tärkeää nivelten hyvinvoinnin kannalta.


Sinua saattaisivat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: