Luomet ovat ihon hyvänlaatuisia muutoksia, joiden määrään vaikuttavat perimä ja auringonvalolle altistuminen
7.7.2022
Jokaisella meistä on ihossaan luomia. Joillakin ne ovat pieniä ja punaisia ja toisilla taas sormenpään kokoisia, ruskeita ja koholla ihosta. Suurin osa luomista on täysin vaarattomia, mutta joskus luomen muutokset saattavat olla merkki alkavasta ihosyövästä. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista luomista ja siitä, milloin luomi on aiheellista käydä tarkistuttamassa lääkärillä ja milloin luomen poisto on tarpeen.
Omia luomiaan on syytä tarkkailla säännöllisesti. Ihotautilääkärin vastaanotolle tulee hakeutua silloin, jos luomet kasvavat nopeasti tai niissä on havaittavissa muita muutoksia.
Runsasluomisten, vaaleaihoisten ja herkästi palavien henkilöiden voi olla syytä käydä tarkistuttamassa luomensa ihotautilääkärillä ja sopia hänen kanssaan jatkokontrolleista.
Lääkärikäyntiä ei kannata viivyttää, vaan ihomuutoksia on hyvä käydä näyttämässä lääkärissä mieluummin hieman liian matalalla kuin korkealla kynnyksellä.
Sisällysluettelo
Mikä luomi on?
Luomi eli neevus on ihon hyvänlaatuinen muutos. Jokaisella ihmisellä on ihossaan kasvaimia tai muita ihomuutoksia, ja valtaosa niistä on hyvänlaatuisia. Luomesta puhutaan joskus myös syntymämerkkinä, sillä vastasyntyneellä lapsella voi olla ihossaan punaisia tuliluomia tai mansikkaluomia. Puhekielessä luomella tarkoitetaan yleensä ruskeaa pigmenttiluomea, joka on kuitenkin vain yksi monista luomityypeistä. Pigmenttiluomia voi olla jo vastasyntyneellä, tai niitä voi kehittyä lapsen iholle ensimmäisten elinvuosien aikana. Luomien määrään vaikuttuvat perimä ja lapsena saatu auringon ultraviolettisäteilyn määrä.
Toisilla ihmisillä on ihollaan runsaasti luomia ja toisilla ei juuri lainkaan. Kenenkään iho ei pysy samanlaisena tai samannäköisenä elämän alusta loppuun, vaan iholla tapahtuu monenlaisia muutoksia elämän aikana. Esimerkiksi luomien tai muiden ihomuutosten lisääntyminen on täysin normaalia, eikä automaattisesti viittaa ihosyöpään. Verisuoniperäiset luomet ja rasvaluomet eivät lähtökohtaisesti muutu pahanlaatuisiksi. Joskus hyvänlaatuisten muutosten erottaminen pahanlaatuisista voi kuitenkin olla vaikeaa. Tällöin kannattaa varata aika ihotautilääkärille sen sijaan, että jäisi pohtimaan asiaa itsekseen.
Tässä tietopaketissa keskitytään esittelemään erilaisia hyvänlaatuisia luomia. Pigmenttiluomien lisäksi esitellään punaisia hyvänlaatuisia luomia, jotka ovat itse asiassa laajentuneita verisuonia ja rasvaluomia, jotka näyttävät pigmenttiluomilta, mutta ovat ihon hyvänlaatuisia pintakasvaimia. Lisäksi tietopaketissa kerrotaan, miten pahanlaatuisia luomia tunnistetaan ja milloin on syytä käydä luomitarkastuksessa. Yleisimmistä pahanlaatuisista ihokasvaimista kuten okasolusyövästä, tyvisolosyövästä ja melanoomasta voit lukea lisää ihosyöpä- ja melanooma-tietopaketeistamme.
Tutustu myös seuraaviin tietopaketteihin: Ihosyöpä, Melanooma
Pigmenttiluomi
Pigmenttiluomi eli toiselta nimeltään värillinen luomi on kaikista yleisin luomityyppi. Pigmenttiluomi on väritykseltään tasaisen vaalean- tai tummanruskea. Hyvänlaatuisen pigmenttiluomen reunat ovat tarkkarajaiset ja säännölliset ja se on yleensä halkaisijaltaan alle kuuden millimetrin mittainen.
Pigmenttiluomet voidaan luokitella värinsä ja paksuutensa perusteella kolmeen eri luokkaan: pinnallisiin luomiin eli rajaluomiin, ihonsisäisiin luomiin eli koholuomiin sekä näiden yhdistelmään eli yhdistelmäluomiin. Rajaluomet ovat ihon tasossa olevia luomia, joissa on yleensä paljon pigmenttiä tuottavia melanosyyttejä. Tästä syystä luomet saattavat olla hieman tummempia kuin koholuomet. Rajaluomet syntyvät lähellä ihon pintaa orvaskeden ja verinahan rajalla.
Koholuomet syntyvät puolestaan syvemmällä verinahassa. Koholuomet ovat muita paksumpia, joskus jopa puolipallon muotoisia koholla olevia vaaleita ihonvärisiä luomia. Yhdistelmäluomet ovat nimensä mukaisesti pinnallisten ja ihonsisäisten luomien yhdistelmiä.
Pigmenttiluomia on käytännöllisesti katsoen kaikilla. Osa pigmenttiluomista on synnynnäisiä ja osa myöhemmällä iällä ilmaantuneita. Luomien lukumäärään vaikuttaa eniten perimä. Seuraavaksi suurin tekijä on auringolle altistuminen eli kuinka paljon iho on altistunut auringonvalolle erityisesti varhaislapsuudessa ennen murrosikää.
Luomien määrä lisääntyy aina 30 ikävuoteen saakka, mutta luomia voi kehittyä vielä 40–50 vuoden iässäkin. Luomet, joita ilmaantuu iholle 50. ikävuoden jälkeen ovat yleensä rasvaluomia.
Dysplastinen luomi
Dysplastinen luomi poikkeaa solukuvaltaan tavallisesta luomesta. Dysplastinen luomi on usein normaalia luomea kookkaampi, halkaisijaltaan usein kuudesta kymmeneen millimetriin. Se on väriltään, pinnaltaan sekä ääriviivoiltaan epätasainen.
Dysplastista luomea kutsutaan myös epätyypilliseksi eli atyyppiseksi luomeksi tai ärjyluomeksi. Tarkalleen ottaen termiä dysplastinen luomi käytetään vasta siinä vaiheessa, kun patologi on varmistanut solumuutokset poistetusta luomesta. Solumuutokset voivat olla lieväasteisia, keskivahvoja tai voimakkaita. Jos solumuutokset ovat voimakkaita, hoitona on jo poistetun luomen arpialueen poistaminen uudella leikkauksella, koska dysplastisiin luomiin liittyy kohonnut melanoomariski. Lieväasteisen solumuutoksen kohdalla toista leikkausta ei tarvita.
Haloluomi
Haloluomi on pigmenttiluomi, jonka ympärille on syntynyt muusta ihosta vaaleampi rengas, josta ihon pigmenttisolut ovat hävinneet. Tämä johtuu autoimmuuni-ilmiöstä, jossa elimistön valkosolut reagoivat ihon pigmenttisoluja vastaan. Renkaan sisällä oleva luomi ja sitä ympäröivä valkea kehä häviävät itsekseen vähitellen. Siihen voi mennä parikin vuotta. Luomen häviämisen jälkeen ihon väri palaa yleensä ennalleen. Haloilmiö on verrattain tavallinen. Haloluomet ovat yleensä hyvänlaatuisia luomia.
Siniluomi
Siniluomi kuuluu myös pigmenttiluomiin. Se on nimensä mukaisesti siniharmaa luomi, joka sijaitsee syvällä ihossa. Siniluomet ovat myös verrattain tavallisia luomia ja yleensä hyvänlaatuisia. Ulkonäkönsä puolesta siniluomet saattavat muistuttaa melanoomaa. Tästä syystä ne poistetaan usein varmuuden vuoksi.
Mistä tietää, onko luomi vaarallinen?
Luomissa tapahtuvat muutokset viittaavat joskus ihosyöpään ja erityisesti melanoomaan. Melanoomaepäily voi herätä silloin, jos luomi muuttaa nopeasti muotoaan, väriään tai kokoaan, tai jos luomi muuttuu reunoiltaan epätarkaksi ja polveilevaksi. Omia luomiaan kannattaakin tarkkailla säännöllisesti niissä tapahtuvien muutosten huomaamiseksi.
Pahanlaatuisen luomen tunnistamiseen voi käyttää VARO-muistisääntöä:
V - Väri muuttuu tummaksi tai kirjavaksi
A - Alue laajenee nopeasti
R - Reunasta tulee epätarkka
O - Osat ovat epäsymmetriset
Jos huomaat luomessasi edellä mainittuja muutoksia, kannattaa luomi käydä tarkistuttamassa ja mahdollisesti poistaa.
Milloin kannattaa käydä lääkärissä?
Omia luomiaan on syytä tarkkailla säännöllisesti. Ihotautilääkärin vastaanotolle tulee hakeutua silloin, jos luomet kasvavat nopeasti tai niissä on havaittavissa muita muutoksia. Runsasluomisten, vaaleaihoisten ja herkästi palavien henkilöiden voi olla syytä käydä tarkistuttamassa luomensa ihotautilääkärillä ja sopia hänen kanssaan jatkokontrolleista.
Lääkärikäyntiä ei kannata viivyttää, vaan ihomuutoksia on hyvä käydä näyttämässä lääkärissä mieluummin hieman liian matalalla kuin korkealla kynnyksellä.
Luomen poisto
Lääkäri arvioi luomen poiston tarpeen aina tilannekohtaisesti. Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä lääkäri tarkistaa luomet dermatoskoopilla eli ihomikroskoopilla. Luomien tarkastuksen jälkeen varataan tarvittaessa erillinen toimenpideaika yhden tai useamman luomen poistoa varten. Luomi poistetaan tavallisesti paikallispuudutuksessa leikkaamalla. Luomen poistamisen jälkeen patologi tutkii luomen. Tutkimustuloksen saa omalta hoitavalta lääkäriltä.
Hyvänlaatuisia luomia voidaan poistaa esteettisistä tai toiminnallista syistä myös laserilla. Laserhoidolla poistetusta luomesta ei ole mahdollista tehdä patologista tutkimusta. Jos on syytä epäillä, että luomi on pahanlaatuinen, luomen poistotapa on aina leikkaus.
Lue lisää: Luomen poisto
Luomen poisto Terveystalossa
Terveystalossa luomia voi poistattaa ihotautilääkärillä tai plastiikkakirurgilla. On suositeltavaa varata aika ensin ihotautilääkärille, joka arvioi ja tarkastaa luomet. Jos esimerkiksi kasvojen, korvalehtien, käsien, jalkapohjien tai varpaiden alueella sijaitseva luomi on epäilyttävä ja siitä halutaan ottaa näyte, ihotautilääkäri ohjaa tarpeen mukaan plastiikkakirurgille.
Luomen kirurgisen poiston hinta riippuu poistettujen luomien määrästä ja toimenpiteeseen vaaditusta ajasta.
Punainen luomi − mitä ovat punaiset luomet?
Punaiset luomet ovat laajentuneita verisuonia, ja niitä kutsutaan toiselta nimeltään verisuoniluomiksi. Punaisia luomia ovat muun muassa tuliluomi, mansikkaluomi, kirsikkaluomi ja hämähäkkiluomi. Punaisia verisuoniluomia yhdistävä tekijä on niiden pigmenttiluomista poikkeava punainen väri.
Tuliluomi
Tuliluomi voi olla pinnallinen vaaleanpunainen läiskä tai syvempi tummanpunainen isokokoinen luomi. Pinnallinen tuliluomi on useimmiten vauvalla tavattava niin sanottu ”haikaran purema” niskakuopassa tai takaraivolla tai ”enkelin suudelma” toispuoleisesti joko silmäluomessa, suun lähettyvillä tai otsassa. Pinnallinen tuliluomi on melko yleinen punainen luomi. Se voi vaalentua ajan kuluessa ja jopa kadota kokonaan.
Syvät tuliluomet ovat pinnallisia tuliluomia harvinaisempia. Syvä tuliluomi on väriltään punainen tai sinipunainen ja isokokoinen. Syvä tuliluomi ei häviä itsekseen vaan voi sen sijaan tummua ja paksuuntua ajan myötä.
Varhaislapsuuteen liittyvä tuliluomi ei vaadi erityistä hoitoa, sillä se häviää yleensä itsestään muutaman vuoden kuluessa. Syvempää tuliluomea voidaan hoitaa verisuonilaserilla. Laserhoito voi estää luomen tummumisen ja paksuuntumisen. Hyvä lopputulos vaatii useita hoitokertoja. Aina hoito ei tehoa.
Mansikkaluomi
Mansikkaluomi eli pikkulapsen hemangiooma on muiden punaisten luomien tapaan verisuonien poikkeama, jota tavataan usein pienillä lapsilla. Mansikkaluomi ilmaantuu vauvalle yleensä muutaman viikon iässä kaulan tai pään alueelle. Mansikkaluomi voi kasvaa läpimitaltaan ensimmäisen ikävuoden aikana. Yleensä se häviää itsestään muutaman vuoden kuluttua sen ilmestymisestä.
Suurin osa mansikkaluomista ei vaadi jatkotutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä. Tarvittaessa mansikkaluomea voi käydä näyttämässä ihotautilääkärille tai lastenlääkärille.
Kirsikkaluomi
Kirsikkaluomi on yleinen verisuoniluomi, jota tavataan erityisesti keski-ikäisillä ja ikä-ihmisillä. Kirsikkaluomi on nimensä mukaisesti kirsikanpunainen. Se on muutaman millimetrin läpimittainen, hieman ihon pinnasta koholla oleva hyvänlaatuinen luomi.
Kirsikkaluomea ei tarvitse hoitaa millään tavalla. Jos siitä on esteettistä haittaa, se voidaan poistaa verisuonilaserilla.
Hämähäkkiluomi
Hämähäkkiluomi on yleinen lähes aina kasvoissa esiintyvä verisuoniluomi sekä lapsilla että aikuisilla. Hämähäkkiluomessa on punainen pieni keskusvaltimo, josta lähtee säteittäin pieniä laajentuneita hiussuonia. Hämähäkkiluomi on hyvänlaatuinen luomi, eikä se kasva tai muutu ulkonäöltään.
Mikäli hämähäkkiluomi aiheuttaa esteettistä haittaa, se voidaan hoitaa nestetyppihoidolla tai verisuonilaserilla.
Muita punaisia luomia
Muita punaisiin luomiin luettavia ihomuutoksia ovat Spitzin luomi, huulikohju ja angiokeratooma.
Spitzin luomi on lapsilla ja nuorilla aikuisilla kasvoihin kasvava punainen puolipallon muotoinen kohouma. Spitzin luomi on suhteellisen harvinainen, ja se poistetaan yleensä leikkaamalla.
Huulikohju on verrattain yleinen tummansininen verisuonimuutos, joka muodostuu huuleen laskimoverisuonen laajentumisen seurauksena. Huulikohjua voidaan hoitaa nestetyyppihoidolla.
Angiokeratooma on melko yleinen hiussuonimuutos, joka voi ilmaantua sekä lapselle että aikuiselle. Angiokeratooma on pieni, karheapintainen ja joko musta tai punaisenmusta luomi. Angiokeratoomia voi esiintyä eri puolilla kehoa, mutta erityisesti genitaalien alueilla. Häiritsevät keratoomat voidaan poistaa laserilla tai leikkaamalla.
Rasvaluomi eli rasvasyylä
Rasvaluomi on hyvänlaatuinen ja yleinen ihon pintakasvain. Rasvaluomea kutsutaan myös rasvasyyläksi tai ikäluomeksi. Rasvaluomia voi ilmaantua iholle jo 20−30 vuoden iässä, mutta niiden määrä lisääntyy ikääntyessä, ja yleensä niitä löytyy jo jokaisen 75-vuotiaan iholta.
Rasvaluomet voivat olla väriltään vaaleanruskeita tai tummanruskeita ja niiden koko voi vaihdella. Muodoltaan ne voivat olla litteitä tai kohollaan olevia. Rasvaluomet voivat myös joskus olla kutisevia, jopa kuivia ja murentuvia.
Koska rasvasyylien ulkonäkö voi vaihdella, ja ne saattavat myös muistuttaa tavallista pigmenttiluomea, niiden tunnistaminen ja erottaminen muista luomista on hankalaa. Rasvaluomea kannattaa näyttää ihotautilääkärille, jos se vaikuttaa epäilyttävältä tai on häiritsevässä paikassa. Ihotautilääkäri voi rasvaluomen diagnosoinnin jälkeen poistaa sen kaapimalla tai nestetyppijäädytyksellä.
Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ihotautien ja allegologian erikoislääkäri Saara Huovinen.