Fibromyalgia on laaja-alainen oireyhtymä.

Fibromyalgia on laaja-alainen oireyhtymä, joka aiheuttaa kipua tuki- ja liikuntaelimissä

Fibromyalgia on kipuoireyhtymä, jonka todennäköisin syy on keskushermostoperäisen kivun säätelyhäiriö ja autonomisen hermoston epätasapaino. Fibromyalgian hoidossa korostuu varhaisen diagnoosin tärkeys ja lääkkeettömät hoitomenetelmät. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten fibromyalgia oireilee ja kuinka se diagnosoidaan.

Sisällysluettelo

Jos sinulla on pitkään jatkuvia ja laaja-alaisia tuki- ja liikuntaelimistöperäistä kiputiloja ja epäilet fibromyalgiaa, varaa aika lääkärille.

Mikä on fibromyalgia?

Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa laaja-alaista kipua lihaksissa, nivelissä ja jänteissä. Joskus kipu saattaa tuntua myös koko kehon alueella. Kivun lisäksi fibromyalgiaan liittyy myös uupumusta sekä neurologisia ja toiminnallisia oireita.

Aiemmin suhtautuminen fibromyalgiaan on ollut ennakkoluuloista, ja sairautta on pidetty jopa niin sanottuna luulotautina. Kivun tutkimus on kuitenkin viime vuosikymmeninä edistynyt, ja nykyään tiedetään, että fibromyalgiassa on kyse keskushermoston kipujärjestelmän herkistymisestä. Fibromyalgian todennäköisimpänä syynä pidetäänkin keskushermostoperäistä kivun säätelyhäiriötä ja autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston epätasapainoa.

Fibromyalgian hoidossa on tärkeää mahdollisimman varhainen diagnosointi. Diagnoosin myötä sairastava saa syyn moninaisille oireilleen ja turhat lääkärikäynnit ja lisätutkimukset jäävät pois.

Fibromyalgiaa sairastaa arvioiden mukaan noin viisi prosenttia suomalaista. Fibromyalgiaa esiintyy kaikenikäisillä, mutta lapsilla ja nuorilla sairaus on melko harvinainen. Yleisimmin fibromyalgia todetaan 30−50 vuoden iässä. Suurin osa fibromyalgiaa sairastavista on naisia.

Fibromyalgian syy

Fibromyalgian tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä. Todennäköisimpänä syynä pidetään keskushermostoperäistä kivun säätelyhäiriötä ja autonomisen hermoston epätasapainoa.

Sairastumisriskiä voi lisätä perinnöllinen alttius ja erilaiset kuormitustekijät, kuten krooniset kiputilat, unen häiriintyminen ja stressi. Fibromyalgian laukaisevia tekijöitä voivat olla myös infektiot, autoimmuunisairaudet, tapaturmat sekä kilpirauhasen vajaatoimintaan ja vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset.

Fibromyalgian oireet

Fibromyalgian keskeiset oireet ovat:

  • pitkäkestoinen kipu tuki- ja liikuntaelimissä
  • uupumus
  • uni, joka ei virkistä

Kipu tuki- ja liikuntaelimissä tuntuu laajasti molemmilla puolilla kehoa sekä vyötärön ylä- että alapuolella. Kiputuntemukset ovat pitkäaikaisia, ja niiden paikat sekä voimakkuus vaihtelevat. Fibromyalgialle ominaista on kiputuntemusten voimakkuus: kevyt ja helläkin kosketus voi aiheuttaa pitkään kestävää kipua. Tällaista tilaa sanotaan kosketusallodyniaksi.

Sairauteen liittyvä uupumus saattaa olla koko päivän kestävää. Sen yhtenä aiheuttajana on katkonainen yöuni, joka ei virkistä.

Fibromyalgiaan voi lisäksi liittyä seuraavia oireita:

  • toiminnallisia oireita, kuten ärtyvä suoli, kivuliaat kuukautiset, virtsavaivat ja sydämentykytys
  • neurologisia oireita, kuten raajojen puutuminen, pistely, huimaus ja päänsärky
  • mielialaoireita, kuten ahdistusta ja masennusta
  • muistihäiriöitä
  • keskittymishäiriöitä

Fibromyalgian oireiden esiintyminen ja vaikeusaste voivat vaihdella. Oireisiin voi vaikuttaa esimerkiksi stressi, vallitseva säätila tai saunominen.

Milloin lääkäriin?

Jos sinulla on pitkään jatkuvia ja laaja-alaisia tuki- ja liikuntaelimistöperäistä kiputiloja ja epäilet fibromyalgiaa, varaa aika lääkärille.

Miten fibromyalgia todetaan?

Fibromyalgia todetaan potilaan kertomuksen ja lääkärin tekemän huolellisen tutkimuksen perusteella. Fibromyalgia ei aiheuta muutoksia verenkuvassa, joten laboratoriokokeiden perusteella sairautta ei voida todeta. Laboratoriokokeita voidaan kuitenkin ottaa diagnosoinnin tueksi, ja niiden avulla voidaan poissulkea muita mahdollisia sairauksia.

Ensisijaista on saada kattava käsitys potilaan kokemien oireiden, kuten kivun, uni- ja uupumusoireiden sekä toiminnallisten oireiden esiintymisestä ja vaikeusasteesta.

Diagnoosin varmentamisen apuna käytetään myös kipupisteiden painelua. Fibromyalgian kipupisteet sijaitsevat jänteiden kiinnityskohdissa symmetrisesti ympäri kehoa. Fibromyalgialle tyypillisiä kipupisteitä on yhteensä 18 ja jos arkoja pisteitä havaitaan vähintään 11, kivut viittaavat silloin fibromyalgiaan.

Fibromyalgian hoito

Fibromyalgian tärkeimmät hoitokeinot ovat lääkkeettömät hoidot ja itsehoito. Varsinaista fibromyalgiaan tarkoitettua lääkettä ei ole ainakaan toistaiseksi kehitetty, mutta oireita helpottavia lääkkeitä voidaan tarvittaessa käyttää muun hoidon apuna.

Fibromyalgian itsehoito 

Fibromyalgian itsehoitomuodot ovat:

  • liikunta
  • yöunen laatuun panostaminen
  • terveellinen ruokavalio ja normaalipainossa pysyminen

Liikunta on fibromyalgian keskeinen hoitomuoto. Tieteellisissä tutkimuksissa on saatu näyttöä, että aerobinen ja lihasvoimaa kehittävä liikunta kohentaa fibromyalgiaa sairastavien toimintakykyä.

Liikuntaharrastus ja liikunnan lisääminen on syytä aloittaa varoen ja kehoa kuunnellen. Sopivia liikuntalajeja fibromyalgiaa sairastavalle ovat esimerkiksi kävely, vesiliikunta, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja hiihto.

Kaiken tyyppisestä liikunnasta on hyötyä, sillä liikkuminen voimistaa elimistön kivunlievitysmekanismeja, ja sillä on myös mielialaa kohottava vaikutus.

Uupumus ja unihäiriöt ovat tyypillisiä fibromyalgiaa sairastavalle. Hyvään unenlaatuun kannattaa kiinnittää huomiota välttämällä mahdollisuuksien mukaan unta häiritseviä tekijöitä, kuten liiallista kahvin ja alkoholin käyttöä ja stressiä sekä kiinnittämällä huomiota rauhalliseen nukkumisympäristöön.

Ylipainon on todettu lisäävän fibromyalgiaa sairastavan kipuherkkyyttä. Tästä syystä normaalipainossa pysyminen voi vähentää fibromyalgian kipuoireita.

Painonhallinnassa auttaa ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, joka on monipuolinen ja kasvispainotteinen. Ruokavalion lisäksi liikunnalla on tärkeä merkitys painonhallinnassa.

Ruokavalion vaikutuksesta fibromyalgian hoidossa ei ole tehty tutkimuksia, eikä minkään tietyn ruoka-aineen ole todettu pahentavan sairauden oireita. Fibromyalgian oireisiin voi kuitenkin liittyä toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä. Tällöin FODMAP-ruokavaliosta voi olla hyötyä.


Fibromyalgian lääkehoito 

Fibromyalgian hoitoon ei ole kehitetty vielä lääkettä, mutta oireita helpottavista lääkkeistä voi olla apua muun hoidon tukena. Nykyiset fibromyalgian hoitosuositukset ovat oleellisilta osin samanlaiset kuin kroonisen kivun hoidossa.

Tavalliset kipulääkkeet eivät juurikaan auta keskushermoston kipujärjestelmän herkistymisestä aiheutuvaan kipuun. Fibromyalgian liitännäissairauksiin, kuten esimerkiksi nivelrikkoon, ne voivat kuitenkin auttaa lievittämällä kipua.

Vaikean fibromyalgian hoitoon voidaan käyttää hermoperäisen kivun hoitoon kehitettyjä lääkkeitä. Lääkityksenä voidaan kokeilla myös unen laatua tai mielialaa parantavia lääkkeitä.

Fibromyalgiaa sairastava on usein herkistynyt erilaisille ulkoisille ärsykkeille, myös lääkkeiden vaikutuksille ja tästä syystä lääkkeet eivät sovi kaikille. Mahdollisesta lääkityksestä on hyvä keskustella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Jos sinulla on pitkään jatkuvia ja laaja-alaisia tuki- ja liikuntaelimistöperäistä kiputiloja ja epäilet fibromyalgiaa, varaa aika lääkärille.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: