Autismi ja autismikirjon häiriöt

Autismin kirjo eli autismikirjon häiriöt (Autism Spectrum Disorders, ASD) ovat neurologisia kehityshäiriöitä, jotka alkavat lapsuudessa. Autismi ei ole yksittäinen häiriö, vaan joukko laaja-alaisia kehityshäiriöitä. Sanalla kirjo viitataan häiriöstä johtuvien oireiden vaikeusasteen laajaan vaihteluun.

Autismikirjon häiriöitä ovat:

• autismi
• Aspergerin oireyhtymä
• Rettin oireyhtymä
• epätyypillinen autismi eli laaja-alainen kehityshäiriö
• tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö PDD-NOS
• Hellerin tauti eli disintegratiivinen kehityshäiriö

Edellä mainittujen häiriöiden erilliset diagnoosit ovat poistumassa sairausluokituksesta. Jatkossa ne tulevat olemaan osa autismikirjon diagnoosia. 

Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys Suomessa

Suomessa autismikirjon häiriöitä esiintyy noin 0,7 prosentilla väestöstä. Häiriöt ovat huomattavasti yleisempiä miehillä kuin naisilla. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä, mutta joidenkin tutkimusten mukaan syyn uskotaan juontavan juurensa sukupuolten välisiin biologisiin eroihin.

Autismikirjon häiriöiden taustan tiedetäänkin olevan biologinen, mutta perimmäistä syytä ei vielä tunneta. Se tiedetään kuitenkin, että perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä rooli autismikirjon esiintyvyydessä. Viimeisten arvioiden mukaan autismikirjon häiriöiden periytyvyys on noin 65–90 prosenttia. Häiriöiden syntymiselle ei ole siis olemassa yhtä ainoaa syytä.

Autismikirjon oireet

Autismikirjon häiriöt ilmenevät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation haasteina sekä toistuvina käyttäytymismalleina. Autistisella henkilöllä esiintyy usein myös voimakkaita kiinnostuksenkohteita.

Minkä ikäisenä autismikirjon oireet ilmenevät?

Autismikirjon oireet alkavat ilmetä tyypillisesti varhaislapsuudessa kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana. Oireet eivät kuitenkaan aina ole ilmeisiä ennen kuin lapsi on esikouluiässä.

Autismikirjon henkilöillä on usein hankaluuksia tulkita sanatonta ja sanallista viestintää, kuten puhetta, äänensävyä ja elekieltä. Myös katsekontaktin muodostaminen ja ylläpito voi olla vaikeaa.

Edellä mainitut piirteet ja oireet ovat vain esimerkkejä siitä, miten autismikirjon häiriöt saattavat ilmetä. Jokaisen henkilön oireet ovat yksilöllisiä.

Osa autismikirjon henkilöistä pystyy elämään suhteellisen itsenäistä elämää, kun taas toiset saattavat tarvita tukea paljonkin.

Ovatko autismikirjon häiriöt hoidettavissa?

Autismikirjon häiriöihin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta häiriöön liittyvien oireiden hallintaan on olemassa tehokkaita hoito- ja apukeinoja.

Apuna voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia terapiamuotoja. Niiden tarkoituksena on opettaa autistiselle henkilölle kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja.

Oikeanlaisen hoidon ja tuen avulla autismikirjon henkilöt pystyvät elämään hyvää ja antoisaa elämää häiriöistä huolimatta.

Mitä on autismi?

Autismilla viitataan lapsuusiän autismiin, joka tunnetaan myös nimellä Kannerin oireyhtymä.

Lapsuusiän autismi on elinikäinen neurologinen kehityshäiriö, joka ilmenee varhaislapsuudessa. Tavallisesti ennen kolmen vuoden ikää. Autismi on kolme kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Autismin oireet

Autismiin viittaavat ulkoiset oireet ovat havaittavissa jo ennen ensimmäistä ikävuotta. Lapsi saattaa esimerkiksi hymyillä tai ottaa katsekontaktia ihmisiin muita lapsia harvemmin.

Autistisilla henkilöillä voi esiintyä myös tavallista enemmän aggressiivisuutta, raivokohtauksia, pelkoja sekä uni- ja syömishäiriöitä. Oireet vaihtelevat yksilöittäin suuresti.

Se, miten autismin oireet näkyvät ulospäin riippuu lapsen synnynnäisestä luonteesta ja älyllisen kehityksen tasosta.

Autismin oireet voivat ilmetä myös:

• sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksina
• vaikeutena tulkita sanatonta ja sanallista viestintää
• kielellisen kehityksen häiriöinä
• rajoittuneina mielenkiinnon kohteina
• toistavana käyttäytymisellä eli stimmailuna
• aistiyliherkkyytenä
• stressiherkkyytenä

Autismiin liittyy kuitenkin myös positiiviseksi miellettyjä piirteitä. Autistisilla henkilöillä on monesti esimerkiksi hyvä visuaalinen muisti ja valtaväestöä parempi sävelkorva.

Autismin lievää muotoa kutsutaan Aspergerin oireyhtymäksi. Aspergerin oireyhtymä on poistumassa sairausluokituksesta ja siirtymässä autismikirjon häiriöiden piiriin.

Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymä (Aspergerin syndrooma, AS) on neurologinen kehityshäiriö, joka kuuluu autismikirjon häiriöihin. Oireyhtymää esiintyy pojilla useammin kuin tytöillä.

Asperger – oireet

Aspergerin oireyhtymä ilmenee sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation haasteina, voimakkaina kiinnostuksenkohteina ja toistuvana kaavamaisena käyttäytymisenä.

Asperger-lapsilla on usein vaikeuksia oppimisessa, tarkkaavaisuudessa ja aistitiedon käsittelyssä. Heillä voi esiintyä myös pakko-oireita tai tic-oireita.

Muita Aspergerin oireyhtymän oireita ovat:

• vaikeus lukea sanattomia vihjeitä ja ymmärtää kehon kieltä
• vaikeudet sanallisessa ja sanattomassa viestinnässä
• vaikeus ystävyyssuhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä
• vaikeus ilmaista tunteita
• vaikeus oppia uusia asioita
• epätavalliset tai pakkomielteiset kiinnostuksen kohteet
• aistiyliherkkyys
• kyvyttömyys ymmärtää huumoria tai sarkasmia
• vaikeus ymmärtää vertauskuvia

Aspergerin oireyhtymän olennainen ero verrattuna autismiin on se, että Asperger-lapsilla ei esiinny viivettä älyllisessä ja kielellisessä kehityksessä. Toisin kuin autismi, Aspergerin oireyhtymä ei siis vaikuta lapsen älylliseen tasoon.

Epätyypillinen autismi

Epätyypillinen autismi on kehityshäiriö, joka poikkeaa yhden tai useamman osa-alueen suhteen lapsuusiän autismista. Sana epätyypillinen viittaa siihen, että häiriö voi alkaa esimerkiksi poikkeavassa iässä. Joskus sekä alkamisikä että oireet ovat poikkeavia.

Rettin oireyhtymä

Rettin oireyhtymä on kehityshäiriö, jota on toistaiseksi havaittu vain tytöillä. Se ilmenee tavallisesti 1–1,5 vuoden iässä. Rettin oireyhtymälle on ominaista normaali varhaiskehitys, jota seuraa taantumavaihe.

Taantumavaihe johtaa usein osittaiseen tai täydelliseen puheen ja käsienkäyttökyvyn menetykseen sekä pään kasvun hidastumiseen.

Hellerin tauti

Hellerin tauti eli disintegratiivinen kehityshäiriö on harvinainen autismin muoto, joka ilmenee yleensä 2–4 vuoden iässä. Hellerin taudille on ominaista, että normaalisti kehittynyt lapsi menettää kommunikaatiotaitonsa lähes täysin. Lapsella voi ilmetä myös autistisia oireita ja levottomuutta.