Aurinkokeratoosi on auringonvalon aiheuttama ihomuutos, joka voi hoitamattomana kehittyä okasolusyöväksi.

Aurinkokeratoosi on auringonvalon aiheuttama ihomuutos, joka voi hoitamattomana kehittyä okasolusyöväksi

Aurinkokeratoosin yleisin aiheuttaja on runsas ja pitkäaikainen altistuminen auringon UV-säteilylle. Tässä tietopaketissa kerrotaan millainen ihomuutos aurinkokeratoosi on ja miten sitä hoidetaan. Saat myös vinkkejä aurinkokeratoosin ennaltaehkäisyyn.

Jos epäilet itselläsi aurinkokeratoosia, hoitoon on hyvä hakeutua lähiviikkojen aikana.

Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun havaitsee itsellään uuden ja epäilyttävän ihomuutoksen, joka ei parane itsestään. Ihomuutosten tarkastamiseen kannattaa varata aika ensisijaisesti ihotautilääkärille, mutta myös monet yleislääkärit tutkivat ihomuutoksia ja ottavat niistä tarvittaessa koepaloja.

Sisällysluettelo

Mikä on aurinkokeratoosi?

Aurinkokeratoosi eli aktiininen keratoosi on ihomuutos, joka kertoo vuosikymmeniä kestäneestä runsaasta aurinkoaltistuksesta. Aurinkokeratoosin aiheuttamia punaisia läiskiä löytyy lähes jokaisen iäkkään ihmisen iholta. Muutokset iholla saa aikaan ihon uloimman kerroksen eli orvaskeden okasolujen kypsymishäiriö.

Aurinkokeratoosi on okasolusyövän yleisin esiaste. Muita okasolusyövän esiasteita ovat esimerkiksi aktiininen keiliitti, joka tarkoittaa huulessa olevaa aurinkokeratoosia sekä Bowenin tauti, joka on ihon pinnallinen syöpä. Aurinkokeratoosi, Bowenin tauti ja okasolusyöpä ovat saman taudin eri kehitysvaiheita, mutta ne voivat esiintyä myös yksittäin ilman, että tauti kehittyy seuraavaan kehitysvaiheeseen.

Hoitamaton aurinkokeratoosi voi kehittyä okasolusyöväksi, mutta muutoksen syntyminen kestää yleensä vuosia. Syöpäriskiin vaikuttaa myös aurinkokeratoosien määrä sekä se, kuinka vaikeasta okasolun kypsymishäiriöstä on kysymys.

Runsas ja pitkäaikainen auringossa oleskelu edesauttaa aurinkokeratoosien syntyä. Ihomuutokset syntyvät erityisesti niille ihoalueille, jotka ovat eniten alttiina auringolle. Parhaiten aurinkokeratoosia ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa ihosyöpää voi ennaltaehkäistä suojaamalla iho auringon UV-säteilyltä jo varhaislapsuudesta lähtien.

Aurinkokeratoosin oireet

Aurinkokeratoosi on usein tarkkarajainen, karhea ja punoittava ohut läiskä iholla. Läiskiä ilmestyy tyypillisesti sellaisille ihoalueille, jotka altistuvat eniten auringonvalolle.

Aurinkokeratoosia esiintyy eniten:

  • kasvoissa
  • hiuksettomassa päänahassa
  • korvalehdissä
  • käsivarsissa ja kämmenselissä

Aurinkokeratoosit ovat kooltaan vaihtelevia. Niiden läpimitta voi olla muutamasta millimetristä muutamaan senttimetriin. Alkuvaiheessa aurinkokeratoosi näyttää yleensä punertavalta, karhealta ja ohuelta täplältä. Se voi näyttää myös ihottumalta, mutta toisin kuin ihottuma, se ei parane itsestään kosteus- tai kortisonivoiteilla.

Myöhemmässä vaiheessa aurinkokeratoosiläiskä muuttuu yleensä aiempaa paksummaksi ja se voi hilseillä. Joskus aurinkokeratoosin sarveisaineen eli keratiinin muodostus voi olla hyvinkin voimakasta ja ihomuutos saattaa muistuttaa kuivaa ja murentuvaa rasvaluomea.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, kun havaitsee itsellään uuden ja epäilyttävän ihomuutoksen, joka ei parane itsestään.

Lääkärikäyntiä ei kannata viivyttää, vaan ihomuutoksia on hyvä käydä näyttämässä lääkärissä mieluummin hieman liian matalalla kuin korkealla kynnyksellä. Ihosyöpien ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka varhaisessa vaiheessa sairaus havaitaan ja hoito pystytään aloittamaan.

Ihomuutosten tarkastamiseen kannattaa varata aika ensisijaisesti ihotautilääkärille, mutta myös monet yleislääkärit tutkivat ihomuutoksia ja ottavat tarvittaessa koepaloja taudin määrittämiseksi epäselvissä tapauksissa.

Aurinkokeratoosin hoito

Aurinkokeratooseja hoidetaan paikallisesti esimerkiksi jäädyttämällä, lääkevoiteilla ja PDT-hoidolla eli valoaktivaatiohoidolla.

Yleisin yksittäisen aurinkokeratoosin hoitokeino on nestetyppijäädytys, joka tuhoaa vaurioituneet okasolut ihon pintakerroksesta. Noin 90 prosenttia aurinkokeratooseista parantuu yhdellä jäädytyshoitokerralla. Jäädytyshoidon jälkeen ihoon saattaa jäädä vaaleampi täplä mutta pysyvä arpeutuminen on harvinaista.

Aurinkokeratoosia voidaan hoitaa myös lääkevoiteilla, jotka aiheuttavat iholle paikallisen tulehdusreaktion. Tulehdus aktivoi kehon oman puolustusjärjestelmän, joka tuhoaa aurinkokeratoosin iholta.

Lisäksi laajempia ihoalueita voidaan hoitaa valoaktivaatiohoidolla. Sillä voidaan hoitaa myös vielä silmälle näkymättömät muutokset. Valoaktivaatiohoidossa ihomuutoksen ja sitä ympäröivän ihon pintaa rikotaan ja siihen levitetään voidetta, joka imeytyy ihomuutokseen ja tunkeutuu ainoastaan syöpäsoluihin. Voiteen levittämisen jälkeen ihoaluetta valotetaan punavalolla, jolloin valokemiallinen reaktio tuhoaa syöpäsolut.

Aurinkokeratoosin ennuste

Arviolta noin joka neljäs aurinkokeratoosi paranee itsestään. Hoitamaton aurinkokeratoosi voi kuitenkin johtaa pinnalliseen ihosyöpään eli Bowenin tautiin, joka puolestaan voi kehittyä pahanlaatuiseksi okasolusyöväksi.

Riski aurinkokeratoosin muuttumiseksi pahanlaatuiseksi ihosyöväksi on noin 2−10 prosenttia. Mitä enemmän samalla henkilöllä syntyy aurinkokeratooseja, sitä suurempi riski on, että joku niistä muuttuu okasolusyöväksi.

Aurinkokeratoosin riskitekijät

Aurinkokeratoosin suurin riskitekijä on pitkäaikainen ja liiallinen auringon UV-säteilylle altistuminen. Koko eliniän aikana saadun aurinkoaltistuksen lisäksi myös solariumin ja valohoitojen ultraviolettisäteily, korkea ikä, miessukupuoli, tupakointi ja immuunipuolustusta heikentävä lääkitys esimerkiksi elinsiirtopotilailla voivat edesauttaa aurinkokeratoosin syntyä.

Aurinkokeratoosin kehittymisen riskitekijöitä ovat:

  • runsas aurinkoaltistus ja ihon toistuva palaminen
  • vaalea ihotyyppi
  • korkea ikä
  • miessukupuoli
  • tupakointi

Aurinkokeratoosin ehkäisy − viisi vinkkiä auringolta suojautumiseksi

Aurinkokeratoosin suurin aiheuttaja on elinikäinen altistuminen runsaalle auringonvalolle. Aurinkokeratoosin ennaltaehkäisyn kulmakivi on ihon suojaaminen auringon ultraviolettisäteiltä jo varhaislapsuudesta lähtien.

Viisi vinkkiä auringolta suojautumiseksi:

  1. Vältä keskipäivän aurinkoa. Auringossa ei kannata oleskella kello 11–15 välillä. Jos palat herkästi, kannattaa suorassa auringonpaisteessa olemista välttää kello 10–16 välillä.
  2. Käytä suojaavaa vaatetusta. Suojaa ihoasi kevyillä ja pitkähihaisilla vaatteilla, kuten esimerkiksi vaaleasta pellavasta tehdyillä paidoilla ja housuilla. Älä unohda myöskään kasvoja suojaavia lierihattuja tai lippalakkeja sekä aurinkolaseja. Muistathan, että alle kaksivuotiaiden iho tulee aina suojata ensisijaisesti vaatetuksella.
  3. Käytä aurinkorasvaa niille alueille, joita vaatteet eivät suojaa. Aurinkorasvaa tai muuta auringolta suojaavaa tuotetta tulee käyttää ja lisätä säännöllisesti koko auringossa oleskelun ajan. Aurinkorasvan suojakertoimen tulisi olla 50.
  4. Hakeudu tarvittaessa varjoon. Vaikka paistattelisit päivää ulkona, ei suorassa auringonpaisteessa kannata olla koko aikaa.
  5. Älä käy solariumissa. Solariumissa käymistä ei suositella kosmeettisista syistä ollenkaan, mutta erityisesti alle 18-vuotiaiden ja ihosyövän riskiryhmään kuuluvien tulee välttää solariumia. Myös solariumin uv-säteilyn on todettu edistävän aurinkokeratoosin syntyä.


Tämän tietopaketin on tarkistanut Terveystalon ihotautien ja allergologian erikoislääkäri LT Saara Huovinen.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Saara Huovinen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ihotautien ja allegologian erikoislääkäri Saara Huovinen.