Muistisairaudet

Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.

Muistisairaudet

Muistisairaudet ovat eteneviä sairauksia, jotka heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat.

Muistisairauksiin sairastutaan yleensä eläkeiässä, mutta niitä esiintyy myös nuoremmilla. Suomessa muistisairaita arvioidaan olevan yli 190 000 ja heistä 70 prosenttia sairastaa Alzheimerin tautia.

Dementia itsessään ei ole sairaus vaan oireyhtymä, jonka taustalla voi olla erilaisia tautiprosesseja. Esimerkiksi aivovammat, aivoverenkiertohäiriöt, aivotulehdukset, B1-vitamiinin puutos, alkoholin aiheuttama aivovaurio sekä skitsofrenia voivat aiheuttaa ajattelun ja muistin pysyvää heikentymistä.

Muistisairauksista puhutaan, kun oireiden taustalla on etenevä aivorappeuma. Lievät muistin ja ajatustoiminnan häiriöt voivat olla ohimeneviä, ja vasta seuranta ja esimerkiksi muistin testaaminen uudelleen jonkin ajan kuluttua osoittaa, onko kyseessä etenevä sairaus.

Terveillä elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Sairastumisen riski pienenee liikkumalla säännöllisesti, huolehtimalla hyvästä yöunesta, ylläpitämällä sosiaalisia suhteita ja henkistä aktiivisuutta, sekä noudattamalla terveellistä ruokavaliota.

Muistisairauden oireet 

Tyypillisin muistisairauden ensioire on mieleen painamisen vaikeutuminen. Sovittujen tapaamisten, keskustelujen tai vaikka ostoslistan mielessä pitäminen vaikeutuu. Tavaroiden hukkaaminen ja eksyminen voivat olla myös merkkejä muistisairaudesta, jos käytöksessä on selvästi muutosta aiempaan.

Muistisairauteen voi liittyä myös käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksia. Masennus voi olla myös muistisairauden ensioire. Sekä masennukseen että muistisairauteen liittyy usein aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen ja näitä voi olla joskus vaikea erottaa toisistaan. Pidemmälle edenneen muistisairaan toimintakyvyn heikkeneminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita ja johtaa ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen.

Muistisairauden hoito 

Muistisairauden hoito koostuu lääkityksen lisäksi kuntoutuksesta, terapiasta ja aktiivisen elämäntavan ylläpitämisestä. Varhain aloitettu hoito lievittää muistisairauden oireita ja parhaimmillaan pidentää aikaa, jonka sairastunut voi viettää omatoimisena. Nykyinen lääkehoito ei hidasta taudin etenemisnopeutta vaan keskittyy oireiden lievittämiseen. Lääketutkimusta muun muassa Alzheimerin taudin etenemisen hidastamiseksi tehdään kuitenkin jatkuvasti.

Milloin lääkäriin? 

On tärkeää, että kaikki muistihäiriöt tutkitaan viiveettä, sillä ajoissa havaitun muistisairauden varhainen tunnistaminen helpottavat sekä sairastuneen hoitoa että tukitoimenpiteitä. Muistihäiriöiden taustalla voi olla myös muita ohimeneviä ja hoidettavia syitä kuin etenevä muistisairaus. Muita syitä voivat olla masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai esimerkiksi krooninen migreeni.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, mikäli epäilet oman tai läheisesi muistin heikentymistä tai jos muistiin tulee toimintaa haittaavia muistiaukkoja.

Terveystalossa muistisairauksiin perehtyneitä lääkäreitä ovat neurologian ja geriatrian erikoislääkärit. Suosittelemme varaamaan ajan ensin lääkärille, joka voi ohjata tarvittaessa lisätutkimuksiin. Lisätutkimuksia voivat olla muistitesti, verikokeet tai aivojen magneettitutkimus.

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.