Lapsen eläinallergia
Suomessa noin 80 prosentilla maatilalla asuvista ja 50 prosentilla muualla asuvista lapsista on perheessään koira tai kissa. Noin 20 prosenttia suomalaisista koululaisista on herkistynyt koiralle tai kissalle, mutta vain puolet heistä kertoo saavansa näistä oireita. Herkistyminen myös hevoselle, lehmälle, jyrsijöille ja kanille on tavallista. Myös muut lemmikit, kuten kalat, linnut ja joskus jopa matelijat voivat aiheuttaa allergisia oireita. Lisäksi lemmikille annettava ravinto (esimerkiksi äyriäiset) tai häkin alusta (esimerkiksi heinät) voivat aiheuttaa oireita.
Tyypillisiä oireita lapsen eläinallergiassa ovat aivastelu, vetinen nuha, nenän tukkoisuus, yskä sekä silmien kutina, punoitus tai turvotus. Lisäksi eläimen nuolaistessa iho saattaa alkaa punoittaa ja kutista ja alueelle, joka on ollut hilseen, syljen tai muun eritteen kanssa tekemisissä, voi nousta nokkospaukamia.
Mikäli eläimet aiheuttavat lapselle allergiaan viittaavia oireita, mutta allergiaa ei ole vielä todettu, kannattaa hakeutua lapsia hoitavan lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi ohjata lapsen allergiatesteihin, joissa mitataan, onko lapsella IgE-luokan vasta-aineita kyseistä allergeenia kohtaa. Testien perusteella lapselle voidaan määrätä sopivaa allergialääkettä.
Jos lapsen altistuminen eläinallergeeneille on satunnaista, esimerkiksi kaverilla tai tuttavien luona ja oireet lieviä, voi lapselle antaa antihistamiinia muutamia tunteja ennen kyläilyä. Mikäli altistuminen taas on päivittäistä tai lähes päivittäistä ja oireet ovat jatkuvia tai pahenevia, kannattaa eläintä välttää.
Jos lapsi saa voimakkaita oireita epäsuorastakin eläinkontaktista, kuten vaikkapa luokkatoverin vaatteissa olevista allergeeneista, voidaan harkita siedätyshoitoa. Tällä hetkellä Suomessa pistossiedätetään koiralle ja kissalle.
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Etäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Lapsen allergia
Allergiatestaus, allergiatestit
Potilaan atopiataipumusta ja esitietojen perusteella epäiltyjä allergian aiheuttajia selvitetään ihopistokokeiden lisäksi verestä tehtävien IgE-määritysten avulla. Ihopistokoe on allergian perustutkimus, joka voidaan tehdä kaikenikäisille potilaille. Kokeella selvitetään herkistymistä mm. siitepölyille, eläinhilseelle ja ruoka-aineille. Potilaan oireiden perusteella pyritään rajaamaan allergiaepäily mahdollisimman hyvin. Jos epäily kohdistuu yhteen tai muutamaan allergeeniin, suositellaan käytettävän veren spesifejä IgE-tutkimuksia.
Lasten ruoka-aineallergiat
Ruoka-aineallergiaa esiintyy noin kuudella prosentilla suomalaisista lapsista. Keskeisimpiä varhaislapsuudessa oireita aiheuttavia ruoka-aineita ovat kananmuna, maito, vehnä, ohra ja ruis.
Lasten siitepölyallergia
Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 prosenttia suomalaisista. Keväällä eniten oireita aiheuttavat leppä ja koivu, mutta myös muut lehtipuut voivat aiheuttaa allergiaa. Keskikesän riesoja siitepölyallergiselle lapselle ovat heinäkasvit ja loppukesän pujo.
Lapsen allerginen nuha
Allergisesta nuhasta kärsii Suomessa noin 25 prosenttia koko väestöstä. Nuhaa aiheuttavaa siitepölyallergiaa on 20 prosentilla ja eläinallergiaa 15 prosentilla väestöstä. Siitepölyallergia voi alkaa noin kaksivuotiaana ja ympärivuotiset allergeenit, kuten eläinten hilse, voivat aiheuttaa oireita vielä nuorempana. Monella esiintyy allergista herkistymistä useammalle kuin yhdelle allergeenille.
Allerginen silmätulehdus lapsella
Allergisessa silmätulehduksessa lapsen silmät usein vuotavat, kutiavat, kirvelevät ja punoittavat voimakkaasti. Lapsella voi esiintyä myös silmäluomien turvotusta.
Lapsen anafylaksia eli vaikea allerginen reaktio
Anafylaksia eli anafylaktinen reaktio on useamman kuin yhden elimen äkillinen, voimakas ja nopeasti etenevä, mahdollisesti henkeä uhkaava yliherkkyysreaktio, joka vaatii välitöntä hoitoa.