Kosketusihottuma ja ärsytysihottuma
Tutustu myös:
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Ihottumat ja ihosairaudet
Atooppinen ihottuma eli ekseema
Atooppinen ihottuma on krooninen (pitkään jatkunut) ja kutiseva ihotauti. Siihen liittyy myös tulehdus. Taudinkuva voi vaihdella rajusti lähes oireettomasta hyvin oireelliseen. Se myös vaihtelee iän mukaan. Atooppinen ihottuma todetaan yleensä lapsuusaikana kliinisen kuvan perusteella. Kutiavan, kroonisen, punoittavan ihon lisäksi ihon kuivuus, raapimisjäljet, ruvet ja ihon paksuuntuminen ovat tyypillisiä oireita. Vastaanotolla ihottuma tutkitaan ja sen syyt selvitetään. Mahdollisten lisätutkimusten jälkeen päätetään yhdessä hoidosta, johon voi kuulua esimerkiksi perusvoiteita, kortisonivoidekuureja, SUP-valohoitoa sekä paikallishoidon ohjausta. Hyvin vaikeissa tapauksissa voidaan turvautua kortisonivoiteiden lisäksi muuhun lääkehoitoon.
Akne
Akne on tavallinen ihon sairaus, jota tyypillisesti sairastetaan murrosiässä, osalla väestöä vielä tämän jälkeenkin. Aknessa ihon talia tuottavat rauhaset tukkeutuvat ja tulehtuvat. Tärkeä osa aknen hoitoa on päivittäinen pesu vedellä ja saippualla sekä kosteutus kevyellä perusvoiteella. Akneen on saatavilla apteekista ilman reseptiä paikallisia voiteita. Mikäli oireet eivät pysy kurissa näillä, lääkäri voi määrätä aknen hoitoon paikallisia tretioniinia tai antibioottia sisältäviä valmisteita. Lisäksi voidaan käyttää suun kautta otettavia antibiootteja useamman kuukauden kuureina. Vaikean aknen hoitoon käytetään lisäksi isotretioniinia, jota voi määrätä ainoastaan ihotautilääkäri.
Hiustenlähtö
Hiukset uusiutuvat jatkuvasti ja siksi on normaalia, että hiuksia irtoaa päänahasta päivittäin. Iän myötä hiukset ohenevat. Tavallisin kaljuuntumisen syy on miestyyppinen kaljuuntuminen, missä hiukset alkavat lähteä ensimmäiseksi ohimoiden ja päälaen alueelta. Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiukset harvenevat usein samoilta alueilta, mutta täydellistä kaljuuntumista ei synny. Pälvikalju on sisäsyntyinen, yleensä kuukausien tai vuoden aikana korjaantuva tilanne, jossa hiuksia irtoaa läiskittäin päänahan alueelta. Hiustenlähtöä voivat aiheuttaa myös päänahan ihottumat, merkittävät tulehdukset, kilpirauhasen vajaatoiminta, eräät lääkkeet ja voimakas stressi.
Liikahikoilu ja runsas hikoilu
Liian voimakasta hikoilua voidaan hoitaa. Käytettävä hoitomenetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Liikahikoilua voidaan hoitaa esimerkiksi iontoforeesilla. Menetelmässä veden ionit johdetaan sähkövirran avulla hikitiehyisiin, jolloin hikirauhasten suuaukot tukkeutuvat. Toimenpiteessä hoidettavat raajat asetetaan vesialtaisiin ja sähkövirran voimakkuutta lisätään hitaasti potilaan hyvin sietämälle tasolle. 15–20 minuutin hoitojakson jälkeen virta nollataan hitaasti, napaisuus vaihdetaan ja hoito toistetaan. Ensimmäisten 2–3 viikon aikana annetaan viikoittain 3–5 käsittelyä. Hoitovaste saavutetaan yleensä 1–3 viikon kuluessa ja ylläpitohoitoa toteutetaan vasteen mukaisesti. Terveystalossa liikahikoilua hoidetaan myös esim. Botox-pistoksilla.
Absessi eli märkäpaise
Absessi eli märkäpaise on bakteerin aiheuttama märkäontelo, joka voidaan tarvittaessa avata eritteen poistamiseksi. Suun kautta tai muuten systeemisesti annosteltu antibiootti ei tavallisesti pääse tunkeutumaan usein bakteerin aiheuttamaan märkäonteloon ja ontelon avaaminen ja tyhjentäminen ovat keskeinen parantava hoito. Toimenpiteessä käytettävä menetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Tavallisesti ontelo avataan veitsen avulla paikallispuudutuksessa. Haava jätetään auki, jotta märkäonteloon toimenpiteen jälkeen vielä kertyvä märkäerite pääsee purkautumaan pois, jolloin ontelo paranee kokonaan. Ihon haava sulkeutuu aikanaan paranemisen edetessä itsekseen.