Valinnanvapauskokeilun laajeneminen vahvistaa ikääntyneiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu laajenee 1.7., kun kokeiluun lisätään laaja valikoima laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos parantaa mahdollisuuksia tutkia, diagnosoida ja seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin jo perustasolla. Samalla se voi tukea myös hyvinvointialueita vähentämällä julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa palvelukysyntää.
Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos on lääkärin näkökulmasta merkittävä.
– Kun vastaanotolla on käytettävissä laajempi tutkimusvalikoima, potilaan oireita ja terveydentilaa voidaan selvittää kattavammin jo Terveystalossa. Tämä voi nopeuttaa diagnoosiin pääsyä ja mahdollistaa hoidon aloittamisen oikea-aikaisesti, Hyypiä sanoo.
Kokonaisvaltaisempi tutkiminen tukee potilasta ja palvelujärjestelmää
Kun tarvittavia perustason tutkimuksia voidaan tehdä osana valinnanvapauskokeilua, potilaan tilannetta voidaan arvioida nopeammin ja hoitoa suunnitella aiempaa sujuvammin. Potilaan näkökulmasta tämä voi tarkoittaa vähemmän ylimääräisiä siirtymiä palvelusta toiseen. Hyvinvointialueiden näkökulmasta muutos voi puolestaan vähentää julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kuormitusta, kun isompi osa tutkimuksista, diagnostiikasta ja hoidon seurannasta voidaan toteuttaa Terveystalossa.
Tavoitteena on, että potilas saa oikean avun oikeaan aikaan ja että hyvinvointialueiden resursseja voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Sama lääketieteellinen arviointi ja hoitosuositukset ohjaavat toimintaa
Valinnanvapauskokeilussa Terveystalon yleislääkärit toimivat samoin lääketieteellisin perustein kuin muillakin vastaanotoilla. Diagnostisia tutkimuksia, hoidon suunnittelua ja hoidon aloitusta ohjaavat julkisen terveydenhuollon kanssa yhtenevät kriteerit sekä käytettävissä olevat alueelliset ja valtakunnalliset hoitosuositukset ja hoitopolut. Hyypiän mukaan tämä on tärkeää myös hyvinvointialueiden kanssa tehtävän yhteistyön kannalta.
– Kun tutkimukset ja hoitosuunnitelmat perustuvat samoihin kriteereihin ja suosituksiin, Terveystalossa tehty diagnostiikka ja hoidon suunnittelu voidaan tarvittaessa yhdistää luontevasti hyvinvointialueen hoitopolkuun. ”
Marja-Leena Hyypiä
Tämä on olennaista esimerkiksi tilanteissa, joissa potilaan asiaa ei voida kokonaan ratkaista valinnanvapauskokeilun piirissä, vaan hoito tai jatkotutkimukset siirtyvät hyvinvointialueelle. Hyvin toteutettuna potilaan mukana siirtyvä tieto vähentää tarvetta tehdä samoja tutkimuksia uudelleen ja ehkäisee viiveitä hoidon etenemisessä.
Hoidon seuranta voi vahvistua kokeilun kehittyessä
Valinnanvapauskokeilua ollaan laajentamassa myös myöhemmin. Tulossa on muun muassa fysioterapian lisääminen kokeiluun sekä muutos, jonka myötä asiakkaalla olisi mahdollisuus käydä kokeilun piirissä kuusi kertaa vuodessa nykyisen kolmen käynnin sijaan. Tämä vahvistaisi mahdollisuuksia pitkäjänteisempään hoitosuhteeseen erityisesti silloin, kun asiakas itse haluaa keskittää hoitoaan aiemmin hoitaneelle lääkärille.
Pitkäaikaissairauksien seurannassa jatkuvuus on tärkeää. Kun sama lääkäri tuntee potilaan tilanteen, aiemmat tutkimustulokset ja hoitosuunnitelman, vastaanotto voidaan käyttää tehokkaammin potilaan kokonaistilanteen arviointiin ja hoidon seurantaan. Tämä voi osaltaan vähentää hyvinvointialueilla tehtävää perustason seurantatyötä.
Sujuvat hoitopolut edellyttävät yhteistyötä
Hyypiän mukaan hoidon jatkuvuuden katkeamisen riskejä voi syntyä esimerkiksi silloin, jos jokin potilaan tarvitsemista jatkotutkimuksista, kuten tähystystutkimus, jää valinnanvapauskokeilun ulkopuolelle ja potilas joutuu siirtymään järjestelmästä toiseen.
Tällaisissa tilanteissa on tärkeää varmistaa, että tieto kulkee ja potilaan hoitopolku jatkuu ilman tarpeettomia katkoksia. Yksi yhteistyön kehittämisen mahdollisuus olisi tarkastella hyvinvointialueiden kanssa, voisiko joitakin kokeilun ulkopuolisia tutkimuksia toteuttaa Terveystalossa silloin, kun se edistäisi potilaan diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua. Parhaimmillaan potilaalle muodostuu yhtenäinen hoitopolku Terveystalon ja julkisen terveydenhuollon välille.
Laajeneva kokeilu voi tukea hyvinvointialueiden palvelujen saatavuutta
Kun hyvinvointialueet viestivät kokeilusta ja ohjaavat siihen soveltuvia asiakkaita palvelun piiriin, osa perustason palvelukysynnästä voi ohjautua pois hyvinvointialueilta. Tämä voi osaltaan helpottaa hyvinvointialueiden palvelupainetta, lyhentää potilaan odotusta tutkimuksiin ja tukea hoidon oikea-aikaista käynnistymistä. Samalla Terveystalo toimii aktiivisena kumppanina, joka voi täydentää hyvinvointialueiden omaa palvelutuotantoa ja tukea yhteistä tavoitetta: sujuvaa, vaikuttavaa ja potilaan tarpeisiin vastaavaa hoitoa.
Marja-Leena toimii Terveystalossa johtavana yleislääketieteen erikoislääkärinä, kehittäen ja ylläpitäen palveluita, jotka tukevat asiakkaiden kokonaisvaltaista ja korkealaatuista hoitoa. Hänelle on tärkeää, että yleislääkärin sekä vaikuttava sairauksien hoito että ennaltaehkäisevä työote kytkeytyvät osaksi Terveystalon palvelukokonaisuuksia moniammatillisen yhteistyön avulla.
Marja‑Leena saa inspiraatiota työhönsä seuraamalla lääketieteen ja yhteiskunnan kehitystä, saaden näkökulmia myös kulttuurista ja eri tieteenaloilta. Hyvinvointiaan hän vaalii erityisesti liikkumalla, lajeista sydäntä lähellä on erityisesti uinti. Hän arvostaa arjessa myös luonnon rauhaa ja läheisten kanssa vietettyä aikaa.
Lue lisää blogikirjoituksia
Ikääntyneiden omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta
Terveystalon ikääntyneiden omalääkärimalli tuo ikääntyneiden perusterveydenhuoltoon jatkuvuutta, ennakoivaa hoitoa ja kohdennettua osaamista. Vaikuttavuusselvitysten perusteella malli vähentää päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja hoitopäiviä – ja samalla tukee hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuutta.
Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun
Digitaaliset asiointialustat hyvinvointialueilla ovat siirtyneet nopeasti suunnitelmista osaksi arjen palvelutuotantoa. Kyse ei ole enää yksittäisestä digikanavasta tai irrallisesta chat-palvelusta, vaan laajemmasta muutoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Digipalvelujen merkitys ei rajoitu fyysisten vastaanottokäyntien korvaamiseen, vaan asiointialustat parantavat palvelujen saatavuutta, vahvistavat hoidon jatkuvuutta, tehostavat ammattilaisten työajan käyttöä ja tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa. Nyt on seuraavien askelten aika.
Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.
Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita
Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?