Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun

Terveystalon Digialusta on käytössä neljällä hyvinvointialueella – Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla – ja yli miljoonan suomalaisen saatavilla. Sen kautta asiakas voi asioida esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja hallinnon palveluissa chatin, videovastaanoton tai kiireettömien viestien avulla, täyttää kyselyitä ja lomakkeita sekä asioida yksin, toisen puolesta tai ryhmissä. 

Pohjanmaan digiklinikkakokeilu osoitti, että digitaaliset yhteydenotot paransivat palvelujen saatavuutta ja vähensivät muita perinteisiä yhteydenottoja, kuten puheluja, konsultaatioita ja hoidon tarpeen arviointeja. Satakunnan hyvinvointialueella 50 % digikanavissa tehtävistä kohtaamisista ratkaistaan ensi kontaktissa.
  
Seuraavaksi nähdään, mihin digipalvelut todella pystyvät. Nyt alueilla kannattaakin keskittyä digipalvelujen hyödyntämiseen asioinnin tehostajina ja uudistajina. 

1. Ohjaa oikeaan palveluun jo ensimmäisellä yhteydenotolla

Terveystalon Digialusta kokoaa hyvinvointialueen kaikki palvelut yhteen kanavaan. Kun asukkaan ei tarvitse itse tietää, mihin olla yhteydessä, asiointi sujuvoituu sekä asiakkaan että ammattilaisen näkökulmasta. Alueet laajentavatkin parhaillaan digialustoja tukemaan kaikkea asiointia. Samat hyödyt saavutetaan terveys-, sosiaali- ja pelastustoimen palveluiden kanssa asioinnissa.

Seuraava harppaus tehokkuudessa syntyy palveluohjauksen automaatiosta, josta Terveystalolla on vuosien kokemus toiminnan tehostajana. Se tarkoittaa, että digipalvelu ohjaa asukkaan oikean palvelun pariin asiakkaan kuvaaman tarpeen perusteella. Digitaalisen palveluohjauksen tavoitteena ei ole vain asioinnin automatisointi, vaan myös turvallisempi ja yhdenmukainen palveluun ohjautuminen.

Lääkinnällisiksi laitteiksi luokitellut ohjelmistot tukevat asiakkaan tilanteen arviointia kliinisesti validoidulla tavalla ja auttavat tunnistamaan myös kiireellistä hoitoa vaativat tilanteet. Samalla ne vähentävät ammattilaisten aikaa vieviä välivaiheita ja varmistavat, että asiakkaat ohjautuvat tarkoituksenmukaiseen palveluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkkinä tästä on oirearvioperustainen palveluihin ohjaus, jossa oireiden perusteella asiakas ohjataan varaamaan aika esimerkiksi suoraan fysioterapeutin suoravastaanotolle, ajanvaraukseen tai vaikka lääkärichattiin, jos asia vaatii lääkärin arviota.

2. Tue hoidon jatkuvuutta ja omatiimimallia digipalvelujen kautta 

Digipalvelu ei ole irrallinen asiointikanava. Parhaimmillaan se vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja ohjaa asiakkaan tutulle ammattilaiselle tai omalle tiimille. Kun tieto kulkee ja asiointi ohjautuu oikealle omatiimille, hoidon laatu ja jatkuvuus paranee. 

Terveystalon Digialusta tukee hoidon jatkuvuuden toteutumista omahoitotiimien avulla mahdollistaen asioinnin tuttujen ammattilaisten kanssa. Tämä tukee siirtymää erillisistä digipalveluista kohti aitoa hoidon jatkuvuutta.

3. Vapauta ammattilaisten aikaa automaatiolla ja tekoälyllä 

Yksi digipalvelujen seuraavista kehitysaskeleista on ammattilaisten rutiinityön vähentäminen ja työn kohdentaminen sinne, missä ihmisen osaamista tarvitaan eniten. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rokotusajanvarauksista jo puolet tehtiin vuonna 2025 sähköisesti digitaalisesti säästäen merkittävän määrän puhelimessa tehtävää ajanvaraustyötä. 
 
Tekoäly tukee jo nyt esimerkiksi esitietojen keräämistä, kertomustekstien laadukasta ammattimaista kirjaamista ja tiedon tiivistämistä. Kun asiakkaan tilanne on jäsennelty jo ennen vastaanottoa, ja tekoäly avustaa kirjaamalla, ammattilainen voi keskittyä potilaan kohtaamiseen.
 
Digitaalinen ajanvaraus, turvalliset kiireettömät viestit oman hoitotiimin kanssa, ja lääkinnällisiä ohjelmistolaitteita hyödyntävät digitaaliset hoitopolut keventävät ammattilaista arkea ja poistavat manuaalisia työvaiheita.

4. Tee palveluista aidosti saavutettavia kaikille

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen digialustan OmaEP:n käyttäjistä 80 % on kokenut palvelun hyödylliseksi omassa arjessaan. Eniten käytetään chat-palveluita, ajanvarausta ja lomakkeita, mutta digipalvelujen onnistumista ei voi mitata vain käyttömäärillä. Palvelut on suunniteltava niin, että ne palvelevat myös iäkkäitä, paljon palveluja tarvitsevia, vammaisia käyttäjiä ja niitä, joille puhelinasiointi tai fyysinen käynti on vaikeaa. Satakunnan hyvinvointialueella iäkkäin alustan käyttäjä on 101-vuotias.
 
Saavutettavuus voi tarkoittaa selkeää kieltä, helppoa käyttöliittymää, mobiilikäytön sujuvuutta, puolesta asiointia tai mahdollisuutta hoitaa asia kirjallisesti.  Lapin hyvinvointialueella mahdollisuus asioida omalla äidinkielellä saameksi ei ole vain mukava lisä, vaan perusoikeus. Jokaisella on oikeus tulla ymmärretyksi oikein, kohdatuksi ihmisarvoisesti ja saada tarvitsemansa apu turvallisesti.
 
Terveystalon saamissa palautteissa on noussut esiin esimerkiksi kuulovammaisen asiakkaan kokemus siitä, miten chat-asioinnissa hän sai ensimmäistä kertaa asiansa hoidettua niin, että tuli kunnolla ymmärretyksi. Hyvä digipalvelu ei lisää eriarvoisuutta, vaan laajentaa palvelujen saatavuutta.

5. Takaa asiointi silloin, kun asukkaat sitä odottavat

Asukkaan palvelutarve ei synny vain virka-aikana. Digitaalinen asiointi mahdollistaa avun hakemisen iltaisin, viikonloppuisin ja myös alueilta, joilla matka fyysiseen toimipisteeseen on pitkä. Palvelu ohjaa asian oikeaan käsittelyyn, mikä tasaa kysyntäpiikkejä ja tekee kokonaisuudesta hallittavamman.
 
Esimerkiksi Satakunnan hyvinvointialueen hoitajan chatin laajat aukioloajat ja palveluiden saatavuus myös arki-iltaisin klo 22 saakka mahdollistavat hyvinvointialueen palveluiden saatavuuden totuttua laajemmin.
 
Kaikkea ei tarvitse ratkaista reaaliaikaisesti. Osa asioista sopii kiireettömään viestintään, osa itsepalveluun, osa chattiin ja osa fyysiselle vastaanotolle. Kun kanavat toimivat yhtenä kokonaisuutena, kuormitus jakautuu tasaisemmin ja palveluketjut sujuvoituvat.