Totta vai tarua? Lapsen korvatulehdus kannattaa hoitaa antibioottikuurilla
“Totta ja tarua. Riippuu siitä, onko kyseessä bakteeritulehdus vai välikorvaan kertynyt neste ilman infektiota korvassa. Näiden kahden aiheuttamat oireet ovat keskenään hyvin samanlaisia, ja kumpaakin kutsutaan arkikielessä otiitiksi eli korvatulehdukseksi”, kertoo korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso.
Antibiootilla voidaan hoitaa bakteerin aiheuttama korvatulehdus
“Korvatulehduksillahan viitataan arkipuheessa kahteen eri asiaan. Toinen on varsinainen bakteerin aiheuttama tulehdus välikorvassa ja korvan limakalvolla, ja sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. Toinen sen sijaan on tilanne, jossa välikorvaan on kertynyt nestettä. Välikorvaan kertyy nestettä usein virustautien aikaan, kun korvan limakalvot turpoavat ja heikentävät välikorvan ilmastoitumista. Siihen eivät antibioottikuurit tepsi”, Laakso sanoo.
Antibiootteja kaipaava korvatulehdus on yleinen vaiva. Sen diagnoosi ei ole aina kuitenkaan helppo, ja niitä tehdäänkin liikaa. Monissa tilanteissa on kyse välikorvaan kertyneestä nesteestä.
“Jos lapsi pitelee korvaansa kovasti tai kertoo, että sattuu, niin kannattaa ehdottomasti käydä korvalääkärin luona arviossa. Korvalääkäri pystyy tarvittaessa putsaamaan korvan ja arvioimaan, onko kyseessä antibioottihoitoa kaipaava tulehdus. Vanhempi ei valitettavasti pysty sitä kotona tunnistamaan. Kivun syyn tunnistaminen on todella tärkeää, jotta hoidetaan oikeaa vaivaa, eikä määrätä turhia antibiootteja. Usein lääkäri pyytää käymään lisäksi jälkitarkastuksessa, jotta voidaan varmistaa vaivan parantuminen.”
Korvatulehdusten sesonki on syksyllä ja talvella, vaikka rytmi onkin sekoittunut
“Lasten korvatulehdusten määrä kasvaa aina, kun flunssat lisääntyvät. Se tapahtuukin yleensä syys- ja talviaikaan”, Laakso sanoo.
Poikkeus syksyn ja talven flunssatauteihin on monelle perheelle tuttu streptokokki, jota esiintyy yleensä eniten kesällä. Se on tyypillinen välikorvatulehduksen aiheuttaja, joka voi tehdä pienen potilaan korvasta hyvinkin kipeän.
“Korona sekoitti tautien totuttua rytmitystä jonkin verran, ja tavanomaisten tautien ilmaantuminen hakee vielä paikkaansa. Flunssapiikkejä on esiintynyt yllättävinäkin ajankohtina”, Laakso kertoo.
Jos korvatulehdukset toistuvat, otetaan avuksi putket
Jos välikorvaan kertynyt neste ei seurannan aikana poistu, päädytään usein putkittamaan korvat.
“Jos lapsen korvat eivät parane tai tulehdukset tuntuvat jatkuvasti toistuvan, asennetaan tärykalvoon putki. Tärykalvoputkea pitkin neste pääsee pois välikorvasta, jolloin paineen tunne korvassa väistyy ja mahdolliset tulehdukset ovat oleellisesti vähemmän kivuliaita”, Laakso selittää.
Putkitus ei välttämättä poista korvatulehduksia kokonaan, mutta se tekee niistä kivuttomampia ja rauhoittaa korvan tilannetta.
“Putkia laitetaan eniten 2–3-vuotiaille potilaille. Niitä kuitenkin laitetaan myös aikuisille, jopa ihan vanhuksille, vaikka ilmastoitumiseen liittyvät korvaongelmat usein helpottavat iän myötä. Tärykalvojahan ei enää puhkaista vastaanotolla äkillisen tulehduksen toteamisen yhteydessä. Se ei ole ollut hoitotapa oikeastaan enää vuosikymmeniin.”
Miksi lapseni kärsii korvatulehduskierteestä?
“Kun kyse on toistuvista bakteeritulehduksista korvassa, ei ole selittävää tekijää sille, miksi osa lapsista on niille alttiimpia. Sen sijaan, kun kyse on välikorvaan kertyneestä nesteestä, johtuvat ongelmat yksilön fysiologiasta. Aikuistenkin korvissa tiedetään olevan eroja: osalla esimerkiksi lentäminen aiheuttaa paljonkin ongelmia korvien lukkiutumisen kanssa, kun toisilla lentokoneen nousut ja laskut eivät tunnu missään. Ratkaisevassa roolissa on se, toimiiko korvan ilmastoituminen oikein”, summaa Laakso.
Jos korvatulehduksia esiintyy lapsella toistuvasti, kannattaa hakeutua korva-, nenä- ja kurkkulääkärin vastaanotolle. Lääkärin kanssa selvitetään syy oireilun taustalla, ja saatte apua oikeaan vaivaan.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.
Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.
Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.